Entä jos oikea ihminen tulikin kohdattua väärään aikaan? Rakkaustarina heistä, jotka jäivät sivulauseiksi. Väestölaskennan mukaan Jennin ikäisiä miehiä on Suomessa noin satatuhatta. Kuinka moni heistä on sellainen, jonka hän on jo ehtinyt tavata, ehkä jopa ihastua ja ohittaa?
Jenni pohtii miehiä, joiden kanssa jokin jäi kesken. Hän alkaa ottaa heihin uudelleen yhteyttä ja joutuu myöntämään, ettei kyse ole vain heistä, vaan siitä, miksi hän aina päätyy samaan pisteeseen. Samalla Jenni katsoo ympä ystäväporukassa yksi rakentaa perhettä, toinen purkaa sitä ja kolmas ei ole varma, haluaako kumpaakaan.
Kaikki ohimenneet miehet aloittaa aikuistuneesta ystäväporukasta kertovan Päiväkirjakerho-sarjan, jossa terävä huumori ja erilaiset elämänvalinnat asettavat odotukset mikroskoopin alle. Sarja kuvaa ihmissuhteita sellaisena kuin ne monimutkaisina, keskeneräisinä ja yllättävän tunnistettavina.
Laura Kokkosen samaistuttavat tarinat syntyvät hiihtoladulla sekä tunturissa patikoiden. Pohjoiseen muuttaneena helsinkiläisenä Kokkonen inspiroituu luonnosta ja vuodenaikojen jatkuvasta liikkeestä, mutta palaa kaupunkielämään romaanihenkilöidensä matkassa.
Laura is a researcher‑turned‑author who moved from the city to Lapland in search of a quieter and more creative everyday life.
Laura’s debut novel (Kaikki ohimenneet miehet, Gyldendal Astra 2026) opens a relatable audiobook series exploring relationships, women’s friendships, change, and the parts of life that always remain unfinished. Blending millennial fiction with elements of feelgood, she writes in a tone that is both vibrant and resonant.
Laura draws her writing inspiration from the northern landscape and the shifting seasons, yet her books return especially to the relationships and tensions of urban life. Laura’s debut nonfiction work told the story of her own journey north, and examined life transitions through the lens of a researcher. Academically, Laura holds a PhD in the sociology of religion.
When Laura isn’t writing, she goes out walking or skiing across wide cranberry marshes and gazing at centuries‑old deadwood pines.