What do you think?
Rate this book
Holm Elite #1
Smältpunkt
17-årige Oliver är en lovande längdskidåkare som i hemlighet drömmer om att bli hockeyproffs. När han helt oväntat blir erbjuden plats på ett elithockeygymnasium verkar drömmen bli sann. Åtminstone tills den finlandssvenska spelaren Niklas Gauffin dyker upp i hans liv. Niklas tippas bli NHL:s topprekrytering och är lika störig som han är het. Dessutom har han bestämt sig för att skippa inbjudan till Tre Kronor och spela för Finland istället. Och gissa vem som får honom till rumskompis på skolan När ödet tvingar ut dem på samma is stiger temperaturen till nästan outhärdliga nivåer, och killarna tvingas välja om de ska följa sina drömmar eller om de ska stå upp för den de verkligen är.
300 pages, Paperback
First published October 6, 2025
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 30 of 292 reviews
October 7, 2025
tän kirjan loppusanat sai mut itkemään ja sinetöimään viisi tähteä arvosanaksi tälle kirjalle ja lukukokemukselle. huh sentään, on sanottava että tänkin Annukka Salaman kirjan olisin tarvinnut elämääni jo teini-ikäisenä. representaation voima tiivistyy näihin hetkiin, kun kohtaa aikuisena kirjan, jonka teini-ikäisten hahmojen tarina ei ole onneton vain siksi, että he ovat homoja.
kirjassa on alussa asti vahvoja fantasiasaduista tuttuja elementtejä, jotka tekevät tarinasta paikoittain jopa uskomattoman ja epärealistisen tuntuisen. sallin sellaisen kerronnan, kun kyse on tärkeästä tavoitteesta avata keskustelua siitä, millainen miesten jääkiekon (ja muun miesurheilun) parissa vallitseva ilmapiiri voisi olla. Salama maalaa rohkeasti kuvaa nuorista pojista, jotka puolustavat ihmisoikeuksia, suhtautuvat kahden pojan rakkauteen mutkattomasti ja vaativat muutosta toksiseen kulttuuriin. sellaisia poikia me tarvitaan tähän maailmaan.
Ollin ja Niklaksen välinen dynamiikka ja aina niin nerokas "enemies-to-lovers" -trooppi toimii tässä romaanissa erinomaisesti. musta on myös ihanaa, että kyseinen trooppi voidaan esittää sellaisena, johon ei liity jatkuvia komplikaatioita rakkaudellisten tunteiden astuttua kuvaan - etenkin kahden pojan välisessä suhteessa tunteiden avoin ilmaisu ja tietynlainen mutkattomuus on tärkeää, sellaista representaatiota tarvitaan edelleen paljon.
mulle vähemmistön jäsenenä on tosi tärkeää löytää kirjoja, joiden hahmojen kokemat koettelemukset eivät aina palaa samaan asetelmaan: "onnellisuudesta taistellessa rakastavaisten tiet erkanevat aina hetkeksi, koska homous on niin vaikea paikka yhteiskunnan normeille". tässä tarinassa on onnea ja uskallusta nauttia onnesta, joka on osunut kohdalle. se on musta kaunista.
Salama on ottanut tärkeän tehtävän hoitaakseen kirjoittaessaan miesten jääkiekkomaailmasta, joka on edelleen karu ja rankka todellisuus. mietin kirjaa lukiessa moneen otteeseen sitä, miten tällaisilla tarinoilla voidaan vahvistaa nuorten uskoa siihen, että omia unelmiaan (jopa NHL-uraa) voi tavoitella olemalla oma itsensä. jääkiekko-skeneen liittyvä yltiömaskuliininen ja homofobinen kupla puhkeaa vain, jos sitä puhkotaan yhdessä.
mä suosittelen tätä kirjaa kaikille, jotka tunnistavat itsessään sen nuoren itsensä, joka koki olevansa ulkopuolinen oman identiteettinsä takia. suosittelen myös niille, jotka haluavat ajautua tarinan vietäväksi, se on taattua Salaman kirjoissa <3
p.s. lupaathan lukea loppusanat!
kirjassa on alussa asti vahvoja fantasiasaduista tuttuja elementtejä, jotka tekevät tarinasta paikoittain jopa uskomattoman ja epärealistisen tuntuisen. sallin sellaisen kerronnan, kun kyse on tärkeästä tavoitteesta avata keskustelua siitä, millainen miesten jääkiekon (ja muun miesurheilun) parissa vallitseva ilmapiiri voisi olla. Salama maalaa rohkeasti kuvaa nuorista pojista, jotka puolustavat ihmisoikeuksia, suhtautuvat kahden pojan rakkauteen mutkattomasti ja vaativat muutosta toksiseen kulttuuriin. sellaisia poikia me tarvitaan tähän maailmaan.
Ollin ja Niklaksen välinen dynamiikka ja aina niin nerokas "enemies-to-lovers" -trooppi toimii tässä romaanissa erinomaisesti. musta on myös ihanaa, että kyseinen trooppi voidaan esittää sellaisena, johon ei liity jatkuvia komplikaatioita rakkaudellisten tunteiden astuttua kuvaan - etenkin kahden pojan välisessä suhteessa tunteiden avoin ilmaisu ja tietynlainen mutkattomuus on tärkeää, sellaista representaatiota tarvitaan edelleen paljon.
mulle vähemmistön jäsenenä on tosi tärkeää löytää kirjoja, joiden hahmojen kokemat koettelemukset eivät aina palaa samaan asetelmaan: "onnellisuudesta taistellessa rakastavaisten tiet erkanevat aina hetkeksi, koska homous on niin vaikea paikka yhteiskunnan normeille". tässä tarinassa on onnea ja uskallusta nauttia onnesta, joka on osunut kohdalle. se on musta kaunista.
Salama on ottanut tärkeän tehtävän hoitaakseen kirjoittaessaan miesten jääkiekkomaailmasta, joka on edelleen karu ja rankka todellisuus. mietin kirjaa lukiessa moneen otteeseen sitä, miten tällaisilla tarinoilla voidaan vahvistaa nuorten uskoa siihen, että omia unelmiaan (jopa NHL-uraa) voi tavoitella olemalla oma itsensä. jääkiekko-skeneen liittyvä yltiömaskuliininen ja homofobinen kupla puhkeaa vain, jos sitä puhkotaan yhdessä.
mä suosittelen tätä kirjaa kaikille, jotka tunnistavat itsessään sen nuoren itsensä, joka koki olevansa ulkopuolinen oman identiteettinsä takia. suosittelen myös niille, jotka haluavat ajautua tarinan vietäväksi, se on taattua Salaman kirjoissa <3
p.s. lupaathan lukea loppusanat!
October 12, 2025
3,5
Pidin tästä tarinasta päällisin puolin kovinkin paljon. Hahmot oli mielenkiintoisia, tykkäsin etenkin siitä, että Oliver oli aivan tajuttoman ärsyttävä välillä. Mielestäni hänen henkilöhahmo oli onnistuttu luomaan hyvin todelliseksi ja aitoa teinipoikaa muistuttavaksi.
Lätkäporukan väliset keskustelut oli suosikkikohtauksiani kirjassa, nauroin ihan ääneen monille jutuille. Oliverin ja Niklaksen kemiat kohtasivat hyvin ja pidin heidän yhteisistä kohtauksista, olivatpa he toistensa kurkuissa kiinni joko viha- tai romanttisessa mielessä.
Tässä kirjassa oli kuitenkin sellaisia irtonaisia juttuja, jotka ei oikein ollut mitään muuta kuin juonenedistäjiä. Esimerkkinä Niklaksen äidin sairaus. Sitä ei käsitelty mielestäni tarpeeksi ottaen huomioon, että äidin hoitojen kustantaminen oli iso syy siihen, miksi Niklas ylipäätään halusi NHL:ään. Toinen esimerkki on Oliverin isän paljastuminen – tässä toki voi olla, että minulla jäi jotain oleellista noteeraamatta kirjasta, mutta tähän ei mielestäni tiputeltu ollenkaan tarpeeksi vihjeitä kirjan aikana ollakseen sellainen ”käy järkeen” -momentum. Oliverin äidin vastahakoisuus jääkiekkoa kohtaan taisi olla ainoa ”vihje”.
Mikä minua häiritsi tässä kirjassa myös oli se, miten kaapista ulos tuleminen oli selvästi Niklakselle iso asia, ja kun se tapahtui ilman hänen ehtojansa, hän ei oikein ollut siitä moksiskaan, mikä on ristiriidassa koko kirjan yhden isoimman juonensaran kanssa. Tuntui, että koko asia sivuutettiin kuin olkien kohautuksella.
Vaikken todellakaan odota edes oikeaan maailmaan sijoittuvilta kirjoilta mitään täydellistä realismia, niin se, miten Oliver pääsi niin helposti Leijonien maajoukkueeseen ilman mitään ammattivalmentajan treeniä, oli jotenkin vähän liian epärealistinen minun makuuni.
Pidin tästä tarinasta päällisin puolin kovinkin paljon. Hahmot oli mielenkiintoisia, tykkäsin etenkin siitä, että Oliver oli aivan tajuttoman ärsyttävä välillä. Mielestäni hänen henkilöhahmo oli onnistuttu luomaan hyvin todelliseksi ja aitoa teinipoikaa muistuttavaksi.
Lätkäporukan väliset keskustelut oli suosikkikohtauksiani kirjassa, nauroin ihan ääneen monille jutuille. Oliverin ja Niklaksen kemiat kohtasivat hyvin ja pidin heidän yhteisistä kohtauksista, olivatpa he toistensa kurkuissa kiinni joko viha- tai romanttisessa mielessä.
Tässä kirjassa oli kuitenkin sellaisia irtonaisia juttuja, jotka ei oikein ollut mitään muuta kuin juonenedistäjiä. Esimerkkinä Niklaksen äidin sairaus. Sitä ei käsitelty mielestäni tarpeeksi ottaen huomioon, että äidin hoitojen kustantaminen oli iso syy siihen, miksi Niklas ylipäätään halusi NHL:ään. Toinen esimerkki on Oliverin isän paljastuminen – tässä toki voi olla, että minulla jäi jotain oleellista noteeraamatta kirjasta, mutta tähän ei mielestäni tiputeltu ollenkaan tarpeeksi vihjeitä kirjan aikana ollakseen sellainen ”käy järkeen” -momentum. Oliverin äidin vastahakoisuus jääkiekkoa kohtaan taisi olla ainoa ”vihje”.
Mikä minua häiritsi tässä kirjassa myös oli se, miten kaapista ulos tuleminen oli selvästi Niklakselle iso asia, ja kun se tapahtui ilman hänen ehtojansa, hän ei oikein ollut siitä moksiskaan, mikä on ristiriidassa koko kirjan yhden isoimman juonensaran kanssa. Tuntui, että koko asia sivuutettiin kuin olkien kohautuksella.
Vaikken todellakaan odota edes oikeaan maailmaan sijoittuvilta kirjoilta mitään täydellistä realismia, niin se, miten Oliver pääsi niin helposti Leijonien maajoukkueeseen ilman mitään ammattivalmentajan treeniä, oli jotenkin vähän liian epärealistinen minun makuuni.
This entire review has been hidden because of spoilers.
October 3, 2025
No, eipähän tarvinnut etsiä kirjanmerkkiä, koska luin tämän yhdeltä istumalta keittiön pöydän ääressä. Kello on noin puoli yksi yöllä, just käänsin viimeisen sivun ja oon niin jossain onnellisuusöverihumalassa etten osaa oikein sanoa muuta järkevää kuin että kiitos Annukka Salama tästä kirjasta. 🫶 Voi kuinka tätä rakastin ja melkeen herätin lapset kun käkätin ääneen vähän väliä. Ihanaa kun teksti on vaivattomasti, oikeasti hauskaa! Kiitos tästä kirjasta, se toi mulle aivan järjettömän paljon iloa ja toivoa. 💚
October 15, 2025
Jos Annukka Salama sen kirjoittaa, niin mä luen sen.
Tää oli ihana, freesi, söpö ja koukuttava tarina. Lopussa tapahtui muutamia asioita joita ois voinu käsitellä vähän pidempään (kummankin vanhempiin liittyviä asioita) mutta muuten oikein hyvä. Musta oli ihana miten Olli oli niin aito hahmo, usein erittäin ärsyttävä - ihan niinku teinipojat yleensäkkin on. 😂 voisin lukee heti uudestaan, oli ihana. Ja hauska!
Vaaditaan Häikälle omaa kirjaa 🩷 ja hei erityismaininta vielä että IHANA kuvitus!!!!
Tää oli ihana, freesi, söpö ja koukuttava tarina. Lopussa tapahtui muutamia asioita joita ois voinu käsitellä vähän pidempään (kummankin vanhempiin liittyviä asioita) mutta muuten oikein hyvä. Musta oli ihana miten Olli oli niin aito hahmo, usein erittäin ärsyttävä - ihan niinku teinipojat yleensäkkin on. 😂 voisin lukee heti uudestaan, oli ihana. Ja hauska!
Vaaditaan Häikälle omaa kirjaa 🩷 ja hei erityismaininta vielä että IHANA kuvitus!!!!
October 3, 2025
luin tän just noin viidessä tunnissa yhdeltä istumalta, eikä tämmöstä oo käyny mulle VUOSIIN. love it love it love it!!!
October 19, 2025
Kopioi-liitä edellisen Salaman kirjan kanssa. Dialogit kiusallisia ja juoni epärealistinen. Vakavia aiheita mukana (shokkiarvon takia?) jotka vaan painettiin villasella, mitään käsittelemättä.
October 24, 2025
Tää kirja oli täydellinen, pure love 🩵 Ihanaa, että Suomen ensimmäinen lätkäromanssi oli näin timanttinen.
Annukka Salama on varmaan maailman sukkelasanaisin kirjailija. Rakastan miten hän heiluttaa sanan säilää, tarttuu viraaleihin trendeihin eli puhuu nuoren kielellä, yhdistää tarinoihin viiltävää huumoria ja nokkelia sutkautuksia. En oo ikinä ennen elämässä miettinyt, että tosiaan lapsena juoksuhiekan ajatteli olevan elämässä isompi ongelma ku se oikeasti koskaan on. Mä vaan hihittelin, kun kuuntelin tätä äänikirjana ja ihan silmät sydämiä leijailen fiilasin Niken ja Ollin söpöä romanssia. Tässä on Suomen oma Heartstopper, mut jäällä. Ja ainakin tää sai mun sydämen sulamaan.
Ja hei, miten mahtava fiktiivinen lätkäjoukkue. Joukkueen kapteeni oli toisiks paras asia koko kirjassa. Kuinka hän omalla arvomaailmallaan ja esimerkillään taistelee lätkämaailmaan toksista maskuliinisuutta vastaan ja ravistelee tunkkaisia ennakkoluuloja. Tässä kirjassa oli vaan yksi vika. Se loppui ihan liian nopeaa! 🥹😭
Annukka Salama on varmaan maailman sukkelasanaisin kirjailija. Rakastan miten hän heiluttaa sanan säilää, tarttuu viraaleihin trendeihin eli puhuu nuoren kielellä, yhdistää tarinoihin viiltävää huumoria ja nokkelia sutkautuksia. En oo ikinä ennen elämässä miettinyt, että tosiaan lapsena juoksuhiekan ajatteli olevan elämässä isompi ongelma ku se oikeasti koskaan on. Mä vaan hihittelin, kun kuuntelin tätä äänikirjana ja ihan silmät sydämiä leijailen fiilasin Niken ja Ollin söpöä romanssia. Tässä on Suomen oma Heartstopper, mut jäällä. Ja ainakin tää sai mun sydämen sulamaan.
Ja hei, miten mahtava fiktiivinen lätkäjoukkue. Joukkueen kapteeni oli toisiks paras asia koko kirjassa. Kuinka hän omalla arvomaailmallaan ja esimerkillään taistelee lätkämaailmaan toksista maskuliinisuutta vastaan ja ravistelee tunkkaisia ennakkoluuloja. Tässä kirjassa oli vaan yksi vika. Se loppui ihan liian nopeaa! 🥹😭
October 27, 2025
Oli kyl next level suomiwattpad 2020 content, mut tuli siks nostalgine olo 🤣 Vaik tää oli iha oikee julkastu kirja (eikä kenenkää 14v nettiin kirjottama tarina), nii jotenki toi suomenkieli oli mun silmään todella huonoo. Ja toi finglish… jätetää se puhekielee. Samoin booktok, tiktok-meemit ja ylipäätään brainrot (millenial kirjailija? 🥲). Bongasin myös yllättävän paljon kirjotusvirheitä ja epäselvii lauseita, jotka kuulosti google kääntäjän huonolt enkusta suomeks käännöskeltä.
Tarina ja juoni kuitenki hyviä, mut siinäki ehkä vähän turhan paljon ylimäärästä, jotka ratkes kans sillee puoliks tai tosi antiklimaattisesti. Samoin kans kävi koko kirjan pointin. En ollu yhtää varpaillani.
Tarina ja juoni kuitenki hyviä, mut siinäki ehkä vähän turhan paljon ylimäärästä, jotka ratkes kans sillee puoliks tai tosi antiklimaattisesti. Samoin kans kävi koko kirjan pointin. En ollu yhtää varpaillani.
October 11, 2025
Olin äärettömän innoissani tästä kirjasta AJETPn jälkeen. Juoni oli jälleen kerran mukaansavetävä ja luin tämänkin kirjan alle päivässä. Salamalla on taito kirjoittaa ahmittavaa ja helposti sulateltavaa tekstiä.
Tällä kertaa koin kuitenkin että teksti oli osittain jopa liian helppoa ja olin huomaavinani joitain selkokielisiä piirteitä tekstin tyylissä. En ollut super innoissani Oliverin metakerronnallisista piirteistä, joissa hän ennusti ja ennakoi omaa tulevaisuuttaan ja seuraavia tapahtumia. Omaa lukukokemustani tällainen lähinnä häiritsee rikkomalla kertomuksen illuusiota ja muistuttamalla kirjailijan läsnäolosta. Myös kuvituskuvat ja sarjakuvapätkät tekstin keskellä rikkoivat lukurytmiä, mutta on silti hienoa että suomalainen nuori taiteilija on saanut näin suuren alustan ja mahdollisuuden.
Arvostan Salaman taitoa kirjoittaa uskottavia nuoria, ja hahmojen puheesta huomaa että kirjailijalla on yhteyksiä kirjoittamiensa hahmojen ikäryhmiin. Valitettavasti tämä tarkoittaa myös sitä, että osuva kieli vanhenee nopeasti ja kirja jää edustamaan 2020-luvun alun nuoria eikä sillä tavalla kestä aikaa. Uskon, että kielivalinta kirjailijan tietoinen valinta ja tarkoitus onkin ollut kirjoittaa puhutteleva teos juuri nyt. Viittaukset tiettyihin sosiaalisiin medioihin ja nimetyt bändit ja kappaleet tekevät tästä teoksesta aikakapselin ja katsauksen siihen, millaista elämää nuoret elävät ja kokevat nyt.
Queer-romanssina tämä kirja toimii. Salama kirjoittaa queer-nuorista suurella lämmöllä ja rakkaudella. Sekä AJETP että Sulamispiste edustavat turvallista kertomusta, joissa nuorille käy hyvin ja rakkaus voittaa vaikeudet. Tarinan pääkonflikti ei ole identiteetistä muodostuva mörkö vaan se keskittyy hahmojen kasvuun ja tunteisiin. Tällaista kirjallisuutta kaivataan mielestäni lisää, jotta useampi nuori voisi kokea tulleensa edustetuksi ja saada hyvän mielen saamastaan lukukokemuksesta.
Booktok-kulttuuri on näkyvissä kirjan sivuilla niin trooppimainintoina kuin niiden toteutuksinakin. Tämä on jälleen ehkä enemmän makuasia ja kirjailijan tietoinen valinta, mutta henkilökohtaisesti pidin sitä hieman luotaantyöntävänä ja neljännen seinän rikkojana. Tuntuu siltä, että fanikulttuuri tarjoillaan lukijoille lautaselta ja se tuntuu osittain epäautenttiselta. Toki tämä on myös booktokille ominaista eikä vain Salaman kirjoista löytyvä piirre.
Kaiken kaikkiaan suosittelen kirjaa lukukokemuksena varsinkin nuoremmalle yleisölle. Uskon, että Sulamispisteeseen on helppo tarttua myös hieman kokemattomampana lukijana ja se toimii hyvänä porttina kohti lukuharrastusta. Jääkiekon tunteminen ei ole pakollista kirjaan lähtiessä, mutta auttaa varmasti ymmärtämään joitain viittauksia.
Tällä kertaa koin kuitenkin että teksti oli osittain jopa liian helppoa ja olin huomaavinani joitain selkokielisiä piirteitä tekstin tyylissä. En ollut super innoissani Oliverin metakerronnallisista piirteistä, joissa hän ennusti ja ennakoi omaa tulevaisuuttaan ja seuraavia tapahtumia. Omaa lukukokemustani tällainen lähinnä häiritsee rikkomalla kertomuksen illuusiota ja muistuttamalla kirjailijan läsnäolosta. Myös kuvituskuvat ja sarjakuvapätkät tekstin keskellä rikkoivat lukurytmiä, mutta on silti hienoa että suomalainen nuori taiteilija on saanut näin suuren alustan ja mahdollisuuden.
Arvostan Salaman taitoa kirjoittaa uskottavia nuoria, ja hahmojen puheesta huomaa että kirjailijalla on yhteyksiä kirjoittamiensa hahmojen ikäryhmiin. Valitettavasti tämä tarkoittaa myös sitä, että osuva kieli vanhenee nopeasti ja kirja jää edustamaan 2020-luvun alun nuoria eikä sillä tavalla kestä aikaa. Uskon, että kielivalinta kirjailijan tietoinen valinta ja tarkoitus onkin ollut kirjoittaa puhutteleva teos juuri nyt. Viittaukset tiettyihin sosiaalisiin medioihin ja nimetyt bändit ja kappaleet tekevät tästä teoksesta aikakapselin ja katsauksen siihen, millaista elämää nuoret elävät ja kokevat nyt.
Queer-romanssina tämä kirja toimii. Salama kirjoittaa queer-nuorista suurella lämmöllä ja rakkaudella. Sekä AJETP että Sulamispiste edustavat turvallista kertomusta, joissa nuorille käy hyvin ja rakkaus voittaa vaikeudet. Tarinan pääkonflikti ei ole identiteetistä muodostuva mörkö vaan se keskittyy hahmojen kasvuun ja tunteisiin. Tällaista kirjallisuutta kaivataan mielestäni lisää, jotta useampi nuori voisi kokea tulleensa edustetuksi ja saada hyvän mielen saamastaan lukukokemuksesta.
Booktok-kulttuuri on näkyvissä kirjan sivuilla niin trooppimainintoina kuin niiden toteutuksinakin. Tämä on jälleen ehkä enemmän makuasia ja kirjailijan tietoinen valinta, mutta henkilökohtaisesti pidin sitä hieman luotaantyöntävänä ja neljännen seinän rikkojana. Tuntuu siltä, että fanikulttuuri tarjoillaan lukijoille lautaselta ja se tuntuu osittain epäautenttiselta. Toki tämä on myös booktokille ominaista eikä vain Salaman kirjoista löytyvä piirre.
Kaiken kaikkiaan suosittelen kirjaa lukukokemuksena varsinkin nuoremmalle yleisölle. Uskon, että Sulamispisteeseen on helppo tarttua myös hieman kokemattomampana lukijana ja se toimii hyvänä porttina kohti lukuharrastusta. Jääkiekon tunteminen ei ole pakollista kirjaan lähtiessä, mutta auttaa varmasti ymmärtämään joitain viittauksia.
December 20, 2025
Mun on jotenkin hirveän vaikea pukea sanoiksi kaikkia niitä syitä, miksi mä inhosin tätä kirjaa ja kaikkea mitä tämä kirja valitsi olla. Tää edusti mulle sellaista viihdekirjallisuuden rasittavaa haaraa, jossa kirjailija on halunnut kyhätä vain jonkinlaisen tarinan lempparitrooppiensa ympärille ja tehnyt sen niin käsittämättömän välinpitämättömästi, että tulee samalla myös aliarvioineeksi omia lukijoitaan. Jääkiekko on selkeästi valikoitunut tähän lajiksi vain sen takia, että jostain syystä se trendaa romanttisessa kirjallisuudessa ja sattuu olemaan myös seuratuin urheilulaji Suomessa. Itse lajista kirjoittaja ei selvästi tiedä yhtään mitään ja on ehkä laskenut sen varaan etteivät hänen lukijansakaan tietäisi. Kaikki niin sanottu taustoitus, jota Salama väittää tehneensä, on pintapuolista muutaman nimen, vuosiluvun ja pelitermin tiputtelua siellä täällä lähinnä muodon vuoksi.
Koko asetelma siitä, että joku tyyppi X voisi muutaman Tiktok-videon perusteella herättää niin paljon kiinnostusta, että hän pääsee ilman mitään seurataustaa taistelemaan paikasta Suomen jääkiekon U18-maajoukkueeseen, on aivan käsittämättömän pöljä. Kyse on lajista, jolla on Suomessa tuhansia harrastajia ja ne pelaajat, jotka ihan oikeasti havittelevat paikkaa tän ikäisten maajoukkueessa, ovat käytännössä vähintään puoliammattilaisia tai pelaavat joissakin tapauksissa jopa jo liigan edustusjoukkueissa. Niitä pelaajia on seurattu vuosien ajan, niistä on tilastoja Elite Prospectissa, scouttaajat tietävät niistä tyyliin kaiken kengännumerosta äidin tyttönimeen. Oliverin kohdalla meidän pitäisi tietysti vaan uskoa, että hän on niin poikkeuksellinen lahjakkuus, että pystyy tämän vuoksi vähän niin kuin skippaamaan kaiken tällaisen ja siirtymään noin vain johonkin sisäoppilaitoslukioon, jonka kautta pelaajat pääasiassa maajoukkueeseen valitaan. Tavallaan kaikki kirjan tapahtumat Oliverin urakehityksen osalta voidaan perustella vain sillä, että hän nyt vaan on tosi spessu tapaus ja mun mielestä se on kirjoittajalta vain äärimmäisen laiskaa.
Tästä päästään sitten siihen sisäoppilaitokseen, joka on todennäköisesti olemassa vain sen takia, että kirjoittaja halusi sopivasti suljetun tapahtumapaikan tarinalleen. Koko kouluhomma toimintaperiaatteensa puolesta oli niin epälooginen, että en lopulta jaksanut keskittyä siihen kovinkaan paljoa, koska multa olisi mennyt vaan järki. Jenkeissähän tällainen miljöö voisi ehkä jossain määrin mennä läpi, koska siellä on tosi korkeatasoisia yliopistosarjoja, ja todennäköisesti juuri amerikkalaiset urheilumaailmaan sijoittuvat viihdekirjat olivatkin olleet tälle esikuvana. Näiden sovittaminen yks yhteen ei vain ainakaan tällä tavalla toimi.
Itse romanssi, joka oli tän kirjan keskeinen pointti, oli ihan söpö. Kaikki muu sen ympärillä oli vain niin kökköä, ettei sillä ollut loppujen lopuksi mitään väliä. Sivuhahmot olivat rasittavia karikatyyreja, juonenkäänteet ennalta-arvattavia ja loppuratkaisu ällöimelä. En edes jaksa mennä siihen, miten kahdella 18-vuotiaalla New Yorkissa asuvalla on bisseä jääkaapissa ja miten samassa divisioonassa pelaavat joukkueet kohtaavat toisensa ekaa kertaa vasta vähän ennen joulua, koska kun tähän asti päästään, olen jo luovuttanut sen suhteen, että tästä tarinasta pitäisi mitään järkevää löytääkään.
Ja ehkä lopulta mua ärsyttää tässä erityisesti se, että tää oli just sellaista, mitä tosi monet kuvittelevat viihdekirjallisuuden olevan: banaalia, kertakäyttöistä trendibingoa, joka on enemmän tuote kuin kirjallinen teos. Oikeasti tähän genreen mahtuu myös todella hyvin kirjoitettuja, koskettavia ja huolellisesti mietittyjä tarinoita, jotka ansaitsisivat enemmän sekä huomiota että arvostusta.
Koko asetelma siitä, että joku tyyppi X voisi muutaman Tiktok-videon perusteella herättää niin paljon kiinnostusta, että hän pääsee ilman mitään seurataustaa taistelemaan paikasta Suomen jääkiekon U18-maajoukkueeseen, on aivan käsittämättömän pöljä. Kyse on lajista, jolla on Suomessa tuhansia harrastajia ja ne pelaajat, jotka ihan oikeasti havittelevat paikkaa tän ikäisten maajoukkueessa, ovat käytännössä vähintään puoliammattilaisia tai pelaavat joissakin tapauksissa jopa jo liigan edustusjoukkueissa. Niitä pelaajia on seurattu vuosien ajan, niistä on tilastoja Elite Prospectissa, scouttaajat tietävät niistä tyyliin kaiken kengännumerosta äidin tyttönimeen. Oliverin kohdalla meidän pitäisi tietysti vaan uskoa, että hän on niin poikkeuksellinen lahjakkuus, että pystyy tämän vuoksi vähän niin kuin skippaamaan kaiken tällaisen ja siirtymään noin vain johonkin sisäoppilaitoslukioon, jonka kautta pelaajat pääasiassa maajoukkueeseen valitaan. Tavallaan kaikki kirjan tapahtumat Oliverin urakehityksen osalta voidaan perustella vain sillä, että hän nyt vaan on tosi spessu tapaus ja mun mielestä se on kirjoittajalta vain äärimmäisen laiskaa.
Tästä päästään sitten siihen sisäoppilaitokseen, joka on todennäköisesti olemassa vain sen takia, että kirjoittaja halusi sopivasti suljetun tapahtumapaikan tarinalleen. Koko kouluhomma toimintaperiaatteensa puolesta oli niin epälooginen, että en lopulta jaksanut keskittyä siihen kovinkaan paljoa, koska multa olisi mennyt vaan järki. Jenkeissähän tällainen miljöö voisi ehkä jossain määrin mennä läpi, koska siellä on tosi korkeatasoisia yliopistosarjoja, ja todennäköisesti juuri amerikkalaiset urheilumaailmaan sijoittuvat viihdekirjat olivatkin olleet tälle esikuvana. Näiden sovittaminen yks yhteen ei vain ainakaan tällä tavalla toimi.
Itse romanssi, joka oli tän kirjan keskeinen pointti, oli ihan söpö. Kaikki muu sen ympärillä oli vain niin kökköä, ettei sillä ollut loppujen lopuksi mitään väliä. Sivuhahmot olivat rasittavia karikatyyreja, juonenkäänteet ennalta-arvattavia ja loppuratkaisu ällöimelä. En edes jaksa mennä siihen, miten kahdella 18-vuotiaalla New Yorkissa asuvalla on bisseä jääkaapissa ja miten samassa divisioonassa pelaavat joukkueet kohtaavat toisensa ekaa kertaa vasta vähän ennen joulua, koska kun tähän asti päästään, olen jo luovuttanut sen suhteen, että tästä tarinasta pitäisi mitään järkevää löytääkään.
Ja ehkä lopulta mua ärsyttää tässä erityisesti se, että tää oli just sellaista, mitä tosi monet kuvittelevat viihdekirjallisuuden olevan: banaalia, kertakäyttöistä trendibingoa, joka on enemmän tuote kuin kirjallinen teos. Oikeasti tähän genreen mahtuu myös todella hyvin kirjoitettuja, koskettavia ja huolellisesti mietittyjä tarinoita, jotka ansaitsisivat enemmän sekä huomiota että arvostusta.
This entire review has been hidden because of spoilers.
October 7, 2025
must salamalla on taito kirjoittaa nuoria, nuorten tunteita ja nuorten välistä vuorovaikutusta tosi luontevasti ja se tekee näist kirjoista niin lähestyttäviä, viihdyttäviä ja todellisia. tätä oli niin ihanan helppo lukee ja tää katoski ihan hetkessä ku en malttanu lopettaa lukemista. viihdyin!
May 21, 2026
Toi rakkaustarina oli ihan söpö mutta vähän kiusaannutti noi urheilujutut ne ei ihan olleet uskottavia. Mutta hauska ajatella että tämmönen maailma vois olla olemassa! Oikeesti ei vois mutta ehkä se onkin se pointti.
December 4, 2025
1,5 tähteä (tällä on pientä viihdearvoa)
mä luulin että asioita joista en tiennyt pitäväni oli huono, mutta tää onnistuu olemaan vielä huonompi. siinä toisessa hahmoilla on sentään persoonaa (niin hyvässä kuin pahassa...) tässä taas kaikki on litteää ja yksipuolista. mä ymmärrän että niklas on pieni ilman että sitä jankataan koko ajan okei, häikkä taas on täydellisin ihminen ikinä ja repa hirvein (myös gröndal, mutta lopussa sentään yritetään antaa sille vähän syvyyttä). kukaan tässä kirjassa ei oo oikea ihminen!!!!!!!!!!!!!!!!!
pacing ja yleisesti kuvailu on myös täysin järjetöntä. miksi me käytetään ekat 100 sivua aamupalojen kuvailuun ja erittäin tylsiin yksityiskohtaisiin kuvauksiin esim. ollin talon penkomisesta ja holmin kampuksesta, ja sitten kiirehditään lopussa kaiken oikeesti mielenkiintosen läpi?
parasta tässä kirjassa on jälkisanat ja kaunis ajatus tän takana, mutta kaunis ajatus ei valitettavasti kanna pitkälle. joo, nuoret ansaitsee kirjoja joissa luodaan utopioita ja pääsee hetkeksi pakoon todellisuutta, mutta nuoret ansaitsee myös kirjoja joissa ei käytetä koko ajan köykeitä anglismeja, joissa sairauksille annetaan niiden ansaitsema arvo eikä käytetä vaan juonen edistämiseen, joissa on rikasta kieltä ja kuvailua (eikä vaan sitä että niklasta sanotaan pieneksi 100 kertaa ja kaikkien silmät leviävät ainakin 50 kertaa), jne jne.
mä luulin että asioita joista en tiennyt pitäväni oli huono, mutta tää onnistuu olemaan vielä huonompi. siinä toisessa hahmoilla on sentään persoonaa (niin hyvässä kuin pahassa...) tässä taas kaikki on litteää ja yksipuolista. mä ymmärrän että niklas on pieni ilman että sitä jankataan koko ajan okei, häikkä taas on täydellisin ihminen ikinä ja repa hirvein (myös gröndal, mutta lopussa sentään yritetään antaa sille vähän syvyyttä). kukaan tässä kirjassa ei oo oikea ihminen!!!!!!!!!!!!!!!!!
pacing ja yleisesti kuvailu on myös täysin järjetöntä. miksi me käytetään ekat 100 sivua aamupalojen kuvailuun ja erittäin tylsiin yksityiskohtaisiin kuvauksiin esim. ollin talon penkomisesta ja holmin kampuksesta, ja sitten kiirehditään lopussa kaiken oikeesti mielenkiintosen läpi?
parasta tässä kirjassa on jälkisanat ja kaunis ajatus tän takana, mutta kaunis ajatus ei valitettavasti kanna pitkälle. joo, nuoret ansaitsee kirjoja joissa luodaan utopioita ja pääsee hetkeksi pakoon todellisuutta, mutta nuoret ansaitsee myös kirjoja joissa ei käytetä koko ajan köykeitä anglismeja, joissa sairauksille annetaan niiden ansaitsema arvo eikä käytetä vaan juonen edistämiseen, joissa on rikasta kieltä ja kuvailua (eikä vaan sitä että niklasta sanotaan pieneksi 100 kertaa ja kaikkien silmät leviävät ainakin 50 kertaa), jne jne.
October 31, 2025
siis vau vau vau. mä niiiiin rakastin tätä kirjaa!! siis lätkäromanssi, jossa on myös mainittu ampumahiihto?? are you kidding me? tää urheiluhullu ei vois olla ilosempi. vitsit kun olisin saanut lukea näin hyviä queer-romansseja nuorempana… se tuki mitä olisin saanu tällaisesta kirjasta. mut saahan sitä nyttenkin❤️🏳️🌈
November 21, 2025
luin tän just yheltä istumalta 🫶🏻 tosi tärkee aihe joka pitäis nostaa useemmin esille ❤️
March 23, 2026
Mulle oli ehkä ihan kirjan alusta asti kiusallisen selvää, että en ole tän kirjan kohdeyleisöä. Päätin silti pitää avoimen mielen ja lukea sen loppuun asti. Mutta varsinkin alkupuolella kömpelö dialogi sai irvistämään lähes joka toisella sivulla.
En voi väittää, että mulla olisi sisäpiirin tietoa siitä, miten poikien U18 jääkiekkomaajoukkueeseen pääsee. Mutta ajatus, että joku täysin tuntematon tyyppi, jolla ei ole mitään sarjataustaa, voi viraalin Tiktok-videon perusteella vain päästä koeajalle maajoukkueeseen on absurdi. Oli todella haastavaa päästä tästä juonikuviosta yli ja nauttia kirjasta. Puhumattakaan siitä, että kirjaa varten oli keksitty tällainen jenkkityylinen sisäoppilaitos. Tuntui siltä, että kirjailija oli lukenut trendikkäitä amerikkalaisia jääkiekkoromansseja ja halunnut tehdä näistä suomalaisen version. Tämä ei ole kehu.
Kirjailija sanoo itse jälkisanoissa kirjoittaneensa lähes vahingossa jonkinlaisen utopian. Kirjasta huomasi mielestäni juuri sen, että kirjailija ei itsekään oikein ole osannut päättää, kirjoittaako realistinen vai utopistinen tarina. Jääkiekon homofobia ja toksinen kulttuuri mainitaan kirjassa monesti ja siitä on esimerkkejä, mutta jostain syystä juuri Suomen U18 joukkue on jonkinlainen suvaitsevaisuuden saareke, jossa 17-vuotias kapteeni käyttää feministisillä sloganeilla varustettuja t-paitoja ja saarnaa pukukopissa slurreista. Tasan yhdellä pelaajalla joukkueesta tuntuu olevan ongelma pääparin kanssa, eikä hänelläkään lopulta ole. Pitäisikö näiden hahmojen todella olla realistisia 17-vuotiaita lätkäjätkiä?
Pääpari keskustelee siitä, että heidän täytyy salata homoutensa varmistaakseen hyvät NHL-sopimukset, mutta kahden sekunnin jälkeen eivät pelkää esiintyä parina julkisella paikalla. Kirjassa on myös isossa osassa se, miten media valvoo NHL-lupausten jokaista liikettä, mutta kun Niklas ja Olli käytännössä tulevat kaapista hyvin julkisesti somessa niin tällä ei ole mitään seuraamuksia? Erityisesti Niklas, joka aiemmin oli huolissaan siitä, mitä kaapista tuleminen tarkoittaisi hänen NHL-uralleen, ei ole asiasta moksiskaan. Jää epäselväksi, että onko tämän kirjan maailmassa jääkiekko homofobinen ympäristö vai ei.
Itse nuorten välinen romanssi oli mielestäni herttainen ja ihan hyvin kirjoitettu. Mutta kaikki sen ympärillä tuntui vaan todella kömpelöiltä fraameilta. Sivuhenkilöt olivat todella kaksiulotteisia. Varsinkin Repa tuntui joltain sarjakuvapahikselta joka edusti isoa pahaa toksista maskuliinisuutta.
On hienoa, että queer-nuoret voivat lukea tällaisia utopistisia kirjoja paetakseen todellisuutta. Mutta herää kysymys, missä vaiheessa kirjailija alkaa aliarvioida nuoria lukijoita? Jäin miettimään, että jos nuori jääkiekkoa pelaava poika lukisi tämän kirjan, niin hän ei välttämättä löytäisi siitä mitään samaistumispintaa. Jos jalona tarkoituksena on muuttaa jääkiekon kulttuuria, niin en usko, että tämä kirja tavoittaa oikean yleisön siihen. Tarina on suloista höttöä, mutta en tiedä ketä se palvelee.
En voi väittää, että mulla olisi sisäpiirin tietoa siitä, miten poikien U18 jääkiekkomaajoukkueeseen pääsee. Mutta ajatus, että joku täysin tuntematon tyyppi, jolla ei ole mitään sarjataustaa, voi viraalin Tiktok-videon perusteella vain päästä koeajalle maajoukkueeseen on absurdi. Oli todella haastavaa päästä tästä juonikuviosta yli ja nauttia kirjasta. Puhumattakaan siitä, että kirjaa varten oli keksitty tällainen jenkkityylinen sisäoppilaitos. Tuntui siltä, että kirjailija oli lukenut trendikkäitä amerikkalaisia jääkiekkoromansseja ja halunnut tehdä näistä suomalaisen version. Tämä ei ole kehu.
Kirjailija sanoo itse jälkisanoissa kirjoittaneensa lähes vahingossa jonkinlaisen utopian. Kirjasta huomasi mielestäni juuri sen, että kirjailija ei itsekään oikein ole osannut päättää, kirjoittaako realistinen vai utopistinen tarina. Jääkiekon homofobia ja toksinen kulttuuri mainitaan kirjassa monesti ja siitä on esimerkkejä, mutta jostain syystä juuri Suomen U18 joukkue on jonkinlainen suvaitsevaisuuden saareke, jossa 17-vuotias kapteeni käyttää feministisillä sloganeilla varustettuja t-paitoja ja saarnaa pukukopissa slurreista. Tasan yhdellä pelaajalla joukkueesta tuntuu olevan ongelma pääparin kanssa, eikä hänelläkään lopulta ole. Pitäisikö näiden hahmojen todella olla realistisia 17-vuotiaita lätkäjätkiä?
Pääpari keskustelee siitä, että heidän täytyy salata homoutensa varmistaakseen hyvät NHL-sopimukset, mutta kahden sekunnin jälkeen eivät pelkää esiintyä parina julkisella paikalla. Kirjassa on myös isossa osassa se, miten media valvoo NHL-lupausten jokaista liikettä, mutta kun Niklas ja Olli käytännössä tulevat kaapista hyvin julkisesti somessa niin tällä ei ole mitään seuraamuksia? Erityisesti Niklas, joka aiemmin oli huolissaan siitä, mitä kaapista tuleminen tarkoittaisi hänen NHL-uralleen, ei ole asiasta moksiskaan. Jää epäselväksi, että onko tämän kirjan maailmassa jääkiekko homofobinen ympäristö vai ei.
Itse nuorten välinen romanssi oli mielestäni herttainen ja ihan hyvin kirjoitettu. Mutta kaikki sen ympärillä tuntui vaan todella kömpelöiltä fraameilta. Sivuhenkilöt olivat todella kaksiulotteisia. Varsinkin Repa tuntui joltain sarjakuvapahikselta joka edusti isoa pahaa toksista maskuliinisuutta.
On hienoa, että queer-nuoret voivat lukea tällaisia utopistisia kirjoja paetakseen todellisuutta. Mutta herää kysymys, missä vaiheessa kirjailija alkaa aliarvioida nuoria lukijoita? Jäin miettimään, että jos nuori jääkiekkoa pelaava poika lukisi tämän kirjan, niin hän ei välttämättä löytäisi siitä mitään samaistumispintaa. Jos jalona tarkoituksena on muuttaa jääkiekon kulttuuria, niin en usko, että tämä kirja tavoittaa oikean yleisön siihen. Tarina on suloista höttöä, mutta en tiedä ketä se palvelee.
This entire review has been hidden because of spoilers.
March 27, 2026
Oi mitä ihanaa utopiaa, suloista utopiaa. Annukka Salama on kirjoittanut Sulamispisteeseen maailman sellaisena kuin se voisi olla. Sellaisessa maailmassa jääkiekossa tehdään rakkauden maaleja ja sateenkaari valaisee urheiluareenat. Näin jonain kauniina päivänä tulee tapahtumaankin.
Kun ampumahiihtäjä Oliver pääsee unelmiensa lajin pariin ja samaan joukkueeseen kiinnitetään myös lajin kuumin tapaus, Niklas, Ruotsista, alkaa kaukalossa kipinöidä. Miten käy NHL-haaveiden, jos homoparin rakkaussuhde tulee ilmi?
Koko U18-Jellonajoukkue kuvataan Sulamispisteessä hyvin liberaaliksi kokoonpanoksi. Joukkueen kapteeni puhuu tunteista, pukeutuu vaaleanpunaisiin feministi-slogan-paitoihin ja kammoaa toksista maskuliinisuutta Voitontahtoa löytyy kuitenkin vaikka muille jakaa.
En yhtään ihmettele, että Salaman kirja on nuorille kuuminta luettavaa juuri nyt. Siinä on valtavan iso lupaus tulevaisuudesta, jossa rakkaus vakiinnuttaa asemiaan yhteiskunnan tukipilarina ja kaikkien rakkaus saa olla esillä.
Kun ampumahiihtäjä Oliver pääsee unelmiensa lajin pariin ja samaan joukkueeseen kiinnitetään myös lajin kuumin tapaus, Niklas, Ruotsista, alkaa kaukalossa kipinöidä. Miten käy NHL-haaveiden, jos homoparin rakkaussuhde tulee ilmi?
Koko U18-Jellonajoukkue kuvataan Sulamispisteessä hyvin liberaaliksi kokoonpanoksi. Joukkueen kapteeni puhuu tunteista, pukeutuu vaaleanpunaisiin feministi-slogan-paitoihin ja kammoaa toksista maskuliinisuutta Voitontahtoa löytyy kuitenkin vaikka muille jakaa.
En yhtään ihmettele, että Salaman kirja on nuorille kuuminta luettavaa juuri nyt. Siinä on valtavan iso lupaus tulevaisuudesta, jossa rakkaus vakiinnuttaa asemiaan yhteiskunnan tukipilarina ja kaikkien rakkaus saa olla esillä.
October 6, 2025
Siis aivan mielettömän ihana kirja - millonkahan viimeks oisin lukenu jonkun kirjan yhen illan aikana 🥲🧡 rakastin ihan jokaista hahmoa (pl. valmentaja..) ja koko jääkiekkojoukkuetta, niin symppiksiä kaikki 🥹❤️ vitsi miten soljuvaa ja aitoa tekstiä, niin vaivatonta lukea!! Ei tätä malttanu laskea käsistä ollenkaan 🤣 ja vielä lisäks tää oli ihan törkeen hauska, virnistelin varmaan koko kirjan lukemisen ajan ja vähän väliä nauroin ääneen. Upea kirja, rakastin jokaista hetkeä. Ja kauniit jälkisanat myös ❤️🩹 5/5!!!
January 24, 2026
Tää oli kyllä niin söötti ja ahmittava kirja🩷 ehkä vähän epärealistisiakin juttuja mutta se ei häirinnyt mua. Tässä oli myös hyvää huumoria ja taisin naurahtaa ääneenkin jonkun kerran. Mutta myös kyynelehdin loppusanoissa.
Tässä oli niin ihania hahmoja (se kapteeniki, ei vitsi ihanaa sellasta toksisen maskuliinisuuden paheksuntaa(?) ja muista huolehtimista🥹). Ja tottakai erityisen tärkeä sanoma🩷
Tässä oli niin ihania hahmoja (se kapteeniki, ei vitsi ihanaa sellasta toksisen maskuliinisuuden paheksuntaa(?) ja muista huolehtimista🥹). Ja tottakai erityisen tärkeä sanoma🩷
January 8, 2026
3.5⭐️
October 30, 2025
Eka kirja, jonka luin Annukka Salamalta. Hyppäsin siis vähän myöhässä tähän junaan. Tätäkin kirjaa häneltä on kehuttu ja hehkutettu somessa kovasti. Mä en ehkä ylistävimpiin kehuihin voi lähteä mukaan, vaikka tästä ihan pidinkin. Tässä oli jonkun verran mua häiritseviä juttuja.
Kirja oli viihdyttävä ja nopealukuinen, ei tätä ois oikein malttanut laskea käsistä ollenkaan. Kirja on selkeästi nuorille suunnattu tietysti teemaltaan, mutta kirjoitustyyli ja dialogi painotteisuus viittaa myös siihen. Dialogi oli musta poikien välillä hauskaa ja viihdyttävää.
Muutamia mua häiritseviä ja pohdituttamaan jääneitä asioita:
- Miten kirjeen luettuaan Oliver vaan yhtäkkiä (ilmeisesti saman päivän aikana) lähti sinne Holmiin sanomatta sanaakaan vanhemmilleen.
- Miten Niklas saatuaan pelikieltoa(?) vaihtoi yhtäkkiä edustusmaata?
- Vaikka tää tietysti on fiktiota ja ehkä vähän jopa utopistinen teos niin hieman kyllä pistit ihmetyttämään miten aktiivisen hiihdon treenauksen ohessa Olli oli itsekseen treenannut jääkiekkoa ja oli siinä nuorten maajoukkuetasoinen saman tien
- Ja sit lopun perheisiin liittyvät paljastukset, etenkin Ollin perheeseen liittyävä tuli kyllä ihan puun takaa. Olisin toivonut enemmän vihjailua siitä.
- Pohdin myös Niklaksen ja Ollin suhteen kehittymistä. Vihaaminen loppui yhtä nopeasti kun alkoi ja virallinen seurustelustelukin alkoi ilman sen kummempia selittelyitä.
Olisin myös toivonut vähän syvällisempää kerrontaa näistä vakavemmista aiheista, kuten Ollin ja Niklaksen äitien sairauksista ja myös siitä, kun seksuaalisen suhtautumisen paljastuminen tuntui olevan Niklakselle iso asia niin lopulta sen paljastuttua ei se sit ollutkaan.
Aina pitää tietysti lopettaa hyvään ja vaikka noita mua pohdituttavia asioita kertyikin lopulta aika paljon, oli tää kokonaisuudessaan kyllä viihdyttävä ja suosittelisin etenkin kohderyhmälle eli nuorille, mutta myös kelle tahansa (sportti/lätkä)romantiikasta kiinnostuneille!💕
Kirja oli viihdyttävä ja nopealukuinen, ei tätä ois oikein malttanut laskea käsistä ollenkaan. Kirja on selkeästi nuorille suunnattu tietysti teemaltaan, mutta kirjoitustyyli ja dialogi painotteisuus viittaa myös siihen. Dialogi oli musta poikien välillä hauskaa ja viihdyttävää.
Muutamia mua häiritseviä ja pohdituttamaan jääneitä asioita:
- Miten kirjeen luettuaan Oliver vaan yhtäkkiä (ilmeisesti saman päivän aikana) lähti sinne Holmiin sanomatta sanaakaan vanhemmilleen.
- Miten Niklas saatuaan pelikieltoa(?) vaihtoi yhtäkkiä edustusmaata?
- Vaikka tää tietysti on fiktiota ja ehkä vähän jopa utopistinen teos niin hieman kyllä pistit ihmetyttämään miten aktiivisen hiihdon treenauksen ohessa Olli oli itsekseen treenannut jääkiekkoa ja oli siinä nuorten maajoukkuetasoinen saman tien
- Ja sit lopun perheisiin liittyvät paljastukset, etenkin Ollin perheeseen liittyävä tuli kyllä ihan puun takaa. Olisin toivonut enemmän vihjailua siitä.
- Pohdin myös Niklaksen ja Ollin suhteen kehittymistä. Vihaaminen loppui yhtä nopeasti kun alkoi ja virallinen seurustelustelukin alkoi ilman sen kummempia selittelyitä.
Olisin myös toivonut vähän syvällisempää kerrontaa näistä vakavemmista aiheista, kuten Ollin ja Niklaksen äitien sairauksista ja myös siitä, kun seksuaalisen suhtautumisen paljastuminen tuntui olevan Niklakselle iso asia niin lopulta sen paljastuttua ei se sit ollutkaan.
Aina pitää tietysti lopettaa hyvään ja vaikka noita mua pohdituttavia asioita kertyikin lopulta aika paljon, oli tää kokonaisuudessaan kyllä viihdyttävä ja suosittelisin etenkin kohderyhmälle eli nuorille, mutta myös kelle tahansa (sportti/lätkä)romantiikasta kiinnostuneille!💕
This entire review has been hidden because of spoilers.
October 6, 2025
Olipa mukava, nopeasti ahmittava ya-romaani. Tätä oli odotettu ja kiitos Annukka Salamalle tämän kirjoittamisesta. Tähän väliin vain huomio, että miksi suomalaiset homomiehet eivät kirjoita itse näitä tarinoita😭 Vaikka kirja auttoikin pahimpaan lätkäromanssikuumeeseen, olisin kaivannut enemmän realistista kuvausta lätkämaailmasta, mutta ymmärrän kirjailijan päätöksen kirjoittaa utopiaa. Kauniit jälkisanat Janne Puhakan perinnöstä.
April 15, 2026
2,5 ⭐️
Tykkäsin tarinasta, mutta mua ittee jäi häirittee et jotkut asiat on epäuskottavia jonka vuoksi se kirja jäi vähän valjuksi🙈
Tykkäsin tarinasta, mutta mua ittee jäi häirittee et jotkut asiat on epäuskottavia jonka vuoksi se kirja jäi vähän valjuksi🙈
March 19, 2026
Kiinnostava tarina, Kirja sopii helmetin lukuhaasteessa kohtaan 26 eli sateenkaarikirja, jossa on onnellinen loppu.
February 2, 2026
kai mun täytyä hyväksyä se, että nykynuorille suunnatussa kirjallisuudessa käytetään sanoja ”delulu”, ”slay”, ”deletoida”, ”iisi”, ”shittiä” jne…
salaman faunoidit -kirjasarja oli mun ihan lemppareita teininä! siks myös luin tän kirjan :) ja olisin varmasti teininä antanut enemmän tähtiä, koska luin tän melkei yheltä istumalta. mut vähä naureskelin lukemisen aikana noille sanavalinnoille ja miltei loukkaannuin, ku vuonna 2004 syntyneitä sanottii vanhoiks??
loppusanat oli kuitenki tosi koskettavat :( salama oli haastatellu janne puhakkaa tätä kirjaa varten ja puhakan poismenon jälkee pohtinu, julkaseeko kirjaansa ollenkaa. oon edellee sitä mieltä et tällasii kirjoi tarvitaan ja haluun kyllä olla näkemässä ku voimakkaasti sovinististen ja homofoobisten lajien stereotypioita rikotaan
mut iha vaa disclaimer jos haluutte lukee: täs oli kuvitusta mukana?? ja hyvin epärealistinen juoni, jossa nuori hiihtäjä kutsutaa tiktokvideoiden perusteella nuorten lätkän maajoukkueesee 😂
salaman faunoidit -kirjasarja oli mun ihan lemppareita teininä! siks myös luin tän kirjan :) ja olisin varmasti teininä antanut enemmän tähtiä, koska luin tän melkei yheltä istumalta. mut vähä naureskelin lukemisen aikana noille sanavalinnoille ja miltei loukkaannuin, ku vuonna 2004 syntyneitä sanottii vanhoiks??
loppusanat oli kuitenki tosi koskettavat :( salama oli haastatellu janne puhakkaa tätä kirjaa varten ja puhakan poismenon jälkee pohtinu, julkaseeko kirjaansa ollenkaa. oon edellee sitä mieltä et tällasii kirjoi tarvitaan ja haluun kyllä olla näkemässä ku voimakkaasti sovinististen ja homofoobisten lajien stereotypioita rikotaan
mut iha vaa disclaimer jos haluutte lukee: täs oli kuvitusta mukana?? ja hyvin epärealistinen juoni, jossa nuori hiihtäjä kutsutaa tiktokvideoiden perusteella nuorten lätkän maajoukkueesee 😂
October 28, 2025
Helmet-lukuhaaste 2025: 36. Kirjassa opiskellaan sisäoppilaitoksessa
Sopii myös Helmet-lukuhaasteen kohtiin 3, 9, 20, 29, 44, 49.
Kirjaston työntekijänä voin kyllä ehdottomasti suositella tätä kirjaa 😊
Sopii myös Helmet-lukuhaasteen kohtiin 3, 9, 20, 29, 44, 49.
Kirjaston työntekijänä voin kyllä ehdottomasti suositella tätä kirjaa 😊
June 5, 2026
Niin symppis! Ihanan utopistinen, oli just sitä mitä tältä toivoin. Toivottavasti maailma näyttäis tältä joku päivä<3
January 18, 2026
Tää oli hämmentävä kirja enkä oikeen tiiä minkä arvosanan antaisin. Joissakin kohdin tää oli ihan sairaan hyvä ja osiltaan ihan sysipaska. Kokoon tähän plussat ja miinukset
+ Vetävä ja nopeelukunen teksti, jossa paikoin hauskojakin kohtia. Varsinkin kirjan alkuosa oli ihanaa hyvänmielen hömppää
+ Representaatio
+ Kuvitukset oli söpöjä
- Mulle jäi hieman epäselväksi mikä tän kirjan kohderyhmä on. Nuorten kirjanahan tätä mainostetaan mut referenssit ja hahmojen puhetyyli on enemmän milleeniaalia mut sitten kirjan loppuhuipennus ja juonikuviot oli ihan suoraan jostain lasten kirjasta. Oon itse asiassa lukenu monimutkikkaampia juonia ihan pelkästään lasten kirjoissa.
- hahmojen käytös ja puhetyyli oli ihan epärealistista. Käyttääkö nykynuoriso oikeesti booktok kieltä ja puhuu iltsukkapaltsukoista? Tiedän et nykynuoriso puhuu finglishiä mut tarviiko sitä silti tuupata suomenkieliseen nuortenkirjaan?
- siis ihanko oikeasti päähenkilö on huono matikassa jos hän opiskelee 17-vuotiaana epäolennaisia integraaleja???? itse en muista opiskelleeni niitä lukiossa ja koen kyllä olevani hyvä matikassa....
- tunteekohan tää kirjailija hiihto -ja kiekkopiirejä? eikös hiihtopiirit oo Suomessa se kaikista konservatiivisin urheilulaji? Ite osaan ainakin mainita useamman homoseksuaalin jääkiekkoilijan mut hiihtopiireistä en tiedä ketään. Yks tähti lisää olis tullu vaan siitä et tää päähenkilö olis vaihtanu jääkiekosta hiihtoon..
- Tässä oli paljon juttuja joita käsiteltiin tosi pintapuolisesti enkä ymmärrä mikä pointti niillä ees oli tässä kirjassa (päähenkilön äidin onnettomuus ja muutenkin se vanhemmuus-kuvio, toisen päähenkilön äidin sairaus yms)
koska en osaa arvioida paremmin, annetaan 3 keskitien tähteä
+ Vetävä ja nopeelukunen teksti, jossa paikoin hauskojakin kohtia. Varsinkin kirjan alkuosa oli ihanaa hyvänmielen hömppää
+ Representaatio
+ Kuvitukset oli söpöjä
- Mulle jäi hieman epäselväksi mikä tän kirjan kohderyhmä on. Nuorten kirjanahan tätä mainostetaan mut referenssit ja hahmojen puhetyyli on enemmän milleeniaalia mut sitten kirjan loppuhuipennus ja juonikuviot oli ihan suoraan jostain lasten kirjasta. Oon itse asiassa lukenu monimutkikkaampia juonia ihan pelkästään lasten kirjoissa.
- hahmojen käytös ja puhetyyli oli ihan epärealistista. Käyttääkö nykynuoriso oikeesti booktok kieltä ja puhuu iltsukkapaltsukoista? Tiedän et nykynuoriso puhuu finglishiä mut tarviiko sitä silti tuupata suomenkieliseen nuortenkirjaan?
- siis ihanko oikeasti päähenkilö on huono matikassa jos hän opiskelee 17-vuotiaana epäolennaisia integraaleja???? itse en muista opiskelleeni niitä lukiossa ja koen kyllä olevani hyvä matikassa....
- tunteekohan tää kirjailija hiihto -ja kiekkopiirejä? eikös hiihtopiirit oo Suomessa se kaikista konservatiivisin urheilulaji? Ite osaan ainakin mainita useamman homoseksuaalin jääkiekkoilijan mut hiihtopiireistä en tiedä ketään. Yks tähti lisää olis tullu vaan siitä et tää päähenkilö olis vaihtanu jääkiekosta hiihtoon..
- Tässä oli paljon juttuja joita käsiteltiin tosi pintapuolisesti enkä ymmärrä mikä pointti niillä ees oli tässä kirjassa (päähenkilön äidin onnettomuus ja muutenkin se vanhemmuus-kuvio, toisen päähenkilön äidin sairaus yms)
koska en osaa arvioida paremmin, annetaan 3 keskitien tähteä
October 8, 2025
This will be in English even tho I speak Finnish.
I loved it. I couldn't put my book down even for a second. I read it in two days and I loved every single minute of it. The flow was just so good and because I am ex hockey player of 10 years experience in national team camps and who also happens to be part of thr lgbtq+ community, this book made me remember those times and how I also "had to" hide some aspects of myself. The book made me really happy in the end. Will definitely read again when I need comfort and a good laugh from Häikkä 😂❤️
The words at the end for Janne Puhakka made me cry. Thank you Annukka❤️
Please I need more of them.🥹❤️
I loved it. I couldn't put my book down even for a second. I read it in two days and I loved every single minute of it. The flow was just so good and because I am ex hockey player of 10 years experience in national team camps and who also happens to be part of thr lgbtq+ community, this book made me remember those times and how I also "had to" hide some aspects of myself. The book made me really happy in the end. Will definitely read again when I need comfort and a good laugh from Häikkä 😂❤️
The words at the end for Janne Puhakka made me cry. Thank you Annukka❤️
Please I need more of them.🥹❤️
October 7, 2025
Annukka teki sen taas😍 En yleensä lue mitään suomalaisia kirjoittajia, mutta Annukan kirjat oon kyllä lukenut! Ripley ja Asioita joista en tiennyt pitäväni olivat myös tajunnanräjäyttäviä kirjoja! En ole ikinä seurannut jääkiekkoa mutta silti kirja oli täydet 5 ⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️! Suosittelen kaikkien nuorien jotka lukemisesta on kiinnostunut niin ostamaan tän koska se todellakin on sen arvoista!! Yleensä luen yhtä kirjaa noin neljästä päivästä viikkoon mutta tää meni kyllä kahdessa päivässä!😂 Kiitos jälleen Annukka Salama uudesta upeasta kirjasta!💗
Displaying 1 - 30 of 292 reviews