Vainooja oli ollut kirjahyllyssäni hyvinkin vuosikausia ja tarttunut joltain divarikäynniltä mukaan. Muutama päivä sitten se osui käsiini ja innostuinkin lukemaan sen pikavauhtia. Vainoojan hahmot ovat uskottavia ja juoni kantaa. Pienen pieni notkahdus lopussa, mutta kuitenkin ilman sakkausta sekä ilman tarpeettomia sivujuonia. Viisi pistettä, koska viihdyin kirjan parissa.
Olen tykännyt Sandbergin Kekki-sarjasta joten tartuin tähän kun tuli vastaan. Tavanomainen poliisidekkari, kieli hyvää mutta juoni keskittyy enemmän ihmissuhteisiin kuin itse rikokseen joten jännitystä ei ole juurikaan. Eräs kiinnostava juonikuvio kuitataan oudosti referoiden ja ohimennen, ja murhaajan ajatusten esittäminen anonyymeina lukuina on niin puhkikulutettu keino, että laskee pisteitä.