Suomalainen päihdekeskustelu on jumiutunut syyttelemään ja syyllistämään. Käsitys raittiista elämästä on usein ankea ja tylsä. Raitistumisen tie nähdään rangaistusmatkana, jota seuraa iloton arki. Mutta matkaan voi kuulua myös paljon iloa ja vapautunutta naurua, kuten kirjan tarinat todistavat. Ne kertovat muutoksen mahdollisuudesta, joka voi olla niin suuri, ettei sellaisesta uskalla etukäteen edes haaveilla.
Kun alkoholisti raitistuu tai suurkuluttaja lopettaa juomisen, myös suhteet läheisiin muuttuvat. Ihmissuhteet muokkautuvat, vahvistuvat tai jopa syntyvät uudelleen. Kirjan elämänmuutosta kuvavat tarinat avautuvat lukijalle kolmesta näkökulmasta: raitistuneen, läheisen ja päihdeterapeuttien. Kaikkia yhdistää elämänmuutos, joka on merkityksellinen koko lähipiirille.
Pidin siitä, että kirjassa oli erotettu riippuvaisen ja läheisen dialogin tarinat toisistaan ja että ammattilaiset kommentoivat molempia tarinoita. Kirjan 11 tositarinaa olivat kuitenkin turhan lyhyitä. Olisin kaivannut vielä syvempää analyysiä keinoista, joilla he onnistuivat raitistumaan ja tavoista, joilla läheiset auttoivat heitä.