Sokeripommi: Eroon sokeririippuvuudesta

by Bitten Jonsson, Pia Nordström

Vielä yksi pala! Sokerilla saa lapset rauhoittumaan ja vehnäleipä yhdistetään vaurauteen. Mutta makeat herkut voivat olla portti moniriippuvuuteen. Nykytutkimuksen mukaan lapsena nautitut suuret sokerimäärät muokkaavat aivot otollisiksi nikotiinille, joka puolestaan muokkaa aivoja siten, että nuori jää herkästi alkoholikoukkuun.
Suuri osa syömishäiriöistä ja vääristä ruokatottumuksista on oikeastaan ihmisten tiedostamatonta yritystä lääkitä vieroitusoireitaan sokerista. Ylenpalttinen makea ja nopeat hiilihydraatit johtavat verensokerin, mielialojen ja vireystilan heittelyyn: miehillä tämä ilmenee väsymyksenä, ärtymyksenä ja aggressiivisuutena, naisilla alakuloisuutena, masentuneisuutena ja haluttomuutena.
Ruotsalainen riippuvuushoidon pioneeri, Bitten Jonsson neuvoo miten tunnistaa ongelman ja sen oireet sekä miten saada ne kuriin. Kirja soveltuu käsikirjaksi niin sokeririippuvuudesta kärsiville, heidän läheisilleen kuin hoitoalan henkilökunnalle.

Genres: Nonfiction

317 pages, Hardcover

First published January 1, 2003

Reviews

[Suvi · Rating 2 out of 5]

Olihan tässä jotain asiaakin, mutta aika paljon kaiken maailman höpöhöpöä.

[Mireille · Rating 1 out of 5]

Jos ei kykenä syömään vai yhtä palaa suklaata taikka eurolla karkkia kerralla vaan saman tien karkaa mopo käsistä, niin saattaa olla hyvä idea jättää kokonaan moiset syömättä. Kaikille ei kohtuus toimi ja se pitää vaan hyväksyä. Siitä ollaan siis kirjan kanssa samaa mieltä, mutta kaikki muu tässä onkin sitten täysin epätieteellistä huuhaata. Ei voi kenellekkään vakavissaan suositella.

Kirjailija toistelee samoja juttuja kymmeniä sivuja, pelotellakseen lukijoita ja käyttääkseen tilaa. Missään vaiheessa hän ei suoraan viittaa yhteenkään tieteelliseen tutkimukseen, vaan käyttää nutritionisteille tyypillistä "studies have shown" argumentointivirheitä. Mitkä tutkimukset? Missä? Miten mitattu? Kuka teki ja kuka maksoi? Tämä ei ole argumentointia taikka faktaa, vaan myyntipuhetta. Muutaman kerran tiettyjen tutkijoiden taikka lääkäreiden nimiä käytetään, ja takamateriaalissa listataan henkilön koko nimi usein lauseella "tohtori X:n sanomisia käytetään muokattuna heidän luvallaan" eli paha tuosta on mennä sanomaan kuka henkilö oikeastaan on, minkä alan tohtori ja missä yhteyssä on mennyt jotain sanomaan. Liittyikö sanominen oikeasti lainkaan tähän asiaan?
Kirjan perässä oleva lukulista on pelkkää self-help kirjaa. Niin ja se yksi vegaani-ruokakirja ja sitten noita AA:n kirjoja. Haastatelluista ihmisistä jäi tunne ettei näitä oikeasti ole olemassakaan. Ovatko keksittyjä tapauksia samalla tavalla kun dietti-tuotteiden myynnissä yleensä käytetään? Kirjailija tekee kaikenlaisia väittämiä huumaavien aineiden toiminnasta kehossa, jotka eivät siis ihan oikeasti pidä laisinkaan paikkaansa. Ja hän sivun 100 jälkeen alkaa käyttää "sokeri/rasva" muotoa antaen ymmärtää että nuo ravintoaineet ovat jotenkin keskenään verrannollisia. Eivät muuten ole. Jos aivan yllättäin juustot ja voissa paistetut kaikki jutut alkaa himottaa, se on maitosokeri joka siellä kutsuu, ei rasva. Tai sitten on vaan nälkä.

Jos tästä kirjasta on jollekulle apua, niin hienoa. Eihän sitä koskaan tiedä mistä ne oikeat sanat johonkin elämänmuutokseen löytyy. Ja en kyllä ole itse mikään sokerin ystävä, joten sitä noin lähtökohtaisesti en kenellekkään suosittele, mutta tämmöisiä kirjoja ei mielestäni saisi markkinoida "fakta" kirjoina. Etenkään kun kirjoittaja ei tunnu olevan tietoinen maitosokerista taikka ymmärrä ruokarasvan ja sokerin erillaista hormonaalista vaikutusta kehossa. Muutama aito fakta, 98% kaikkea muuta.