Vetävän viihdesarjan avaus huijareista, ystävyydestä ja Espanjan armottomasta auringosta.
Puolustusasianajaja Mia Hollmén uskoo, että vuoroa ei odoteta, se otetaan. Hänellä on kaunis koti, yllä parasta kasmiria ja edessä osakkuus asianajotoimisto Widgrenissä. Kaikki on hyvin, kunnes Mian tytär kertoo järisyttävän uutisen ja hän itse tekee ison virheen oikeudessa.
Mia pakenee Espanjan Fuengirolaan ja löytää sieltä eri-ikäisten naisten yhteisön, jossa ammatilla ei ole väliä ja aurinko paistaa aina. Paitsi silloin, kun on joutunut romanssihuijauksen kohteeksi.
Mia alkaa auttaa huijauksen uhria, mutta ei pelkästään laillisin keinoin. Missä menevät moraalin rajat? Onko Miassa sittenkin jotakin samaa kuin hänen isässään, joka katosi mystisesti Mian ollessa 13? Ja miksi Mian kohtaama kiinnostava uusi mies ei suostu kertomaan ammattiaan?
Auringon varjossa -sarja vie paahteiseen Espanjaan, jossa kaikki ei lopulta ole aivan siltä miltä näyttää.
Hanne Kettunen (s. 1983) on ekonomi, suurperheen äiti ja somevaikuttaja. Kettunen julkaisi vuonna 2025 tietokirjan Väsyneet naiset – kirja näkymättömän työn sankareille. Orkideahuijaus on hänen esikoisromaaninsa.
Kettusen esikoisromaani on ihan hyvä. Turhan paljon turhaa jorinaa ja toistoa sekä "juonikuvioita", kun jokaisella vastaan tulevalla on vähintään kadonnut isä, väkivaltainen ex-mies tai alkoholisoitunut miesvainaa. Epäuskottavuutta on väärässä määrässä tämänkaltaiseen kirjaan, joka kuitenkin tuntuu olevan cozycrime eikä huumoridekkari? En tiedä luenko seuraavan osan, vaikka reissukuume Espanjaan tästä syntyikin.
En yhtään tiennyt mitä odottaa, takakansia kun en lueskele. Mut täähän oli oikein hauska mukiinmenevä tarina ja luen jatkonkin kun se joskus toiv. Tulee ☺️
Melko mitäänsanomaton akkain kirja, mutta en itse tästä genrestä välitäkään. Luin nyt somehypestä kiinnostuneena (aina virhe) ja vaikka Hanne onkin näppärä kirjoittaja, tämä ei nyt ihan osunut maaliin. Juonenkäänteet sekä dialogi olivat suoraan salkkareista epäuskottavuudessaan ja kirja tuntui kaikenkaikkiaan vain kirjailijan omalta haaveelta irtiotosta. Tämä oli nyt tällainen. Erityismaininta tekoälykohdasta, joka ei kiinnostanut tai innostanut yhtään. Nykyaikaa, hei.
Asianajaja pakenee Fugeen yksityis- ja työelämän sotkuja.
Tarina hyvä, mutta liian pitkä, liian paljon yksityiskohtia, taustoja, jaarittelua. Kirjaa oli kulunut yli 60% ennenkuin kirjan nimen mukaista huijausta edes alettiin suunnitella. Enkä pidä kirjoista, joissa jätetään paljon avoimia asioita seuraaviin osiin. #161/26
Täähän oli ihan vetävä pläjäys. Hauskan moderni kaikkine tekoälyjuttuineen, nytkö on sitten se aika, että tekoälyllä on osansa myös romaaneissa. Huijaukset ja lukijan yllättäminen toivat tähän kivoja paloja trillereistä ja dekkareista, mutta kun päähenkilöinä on elämännälkäisä rouvia ja miljöönä Fuengirola, kokonaisuudesta tuli aika kiva cozy crime -hömppä. Jatkoa odotellessa!
Tässä ei nyt oikein sytyttänyt mikään: eivät päähenkilöt, juoni eikä oikein tuo kontekstikaan. Puskin aikani ja kesken jäi. Kettunen osaa kirjoittaa, aiemmasta ja somesta sen tiedän, mutta tämä ei nyt sitten uponnut millään tavalla.
Ihan viihdyttävä, innolla palasin aina kirjan äärelle. Kuitenkin tuntui että jotkut kohdat olivat vähän ns yliselitettyjä, ja jäi liikaa tunne että tässä ei ole itsenäinen teos vaan osa pidempää sarjaa
Kirja oli sinänsä ihan viihdyttävä, joskin hieman hidastempoinen alussa. Tiesin, että kirja aloittaa sarjan, mutta olisin kuitenkin toivonut, että aloitusosassa olisi saatu joitain langanpäitä jo solmittua yhteen.
En malttanut lopettaa kuuntelemista! Lopun ratkaisu sitten olikin aika tylppä kaikkeen rakenteluun nähden, mutta tämä saattaa liittyä sarjallisuuteen. Seuraavaa osaa odotellessa siis.
Alun olisi voinut tiivistää, sitten pääsi vauhtiin mutta se, että kaikki jää keskeneräiseksi oli vähän tylsää. Ei näitä käänteitä muista kun jatko-osa ilmestyy. Antaisin tatkemmin pisteeksi 3.75
Ihanan soljuvasti etenevä, ainakin äänikirjana. Rikasta, lahjakasta kielenkäyttöä, joka sai ajatukset Etelä-Espanjan lämpöön ja veresti muistoja siellä asuneelle. Jäi selvästi kaipaamaan jatko-osaa.
Huijaus-case ei tässä kirjassa tuntunut kauhean kekseliäältä. Kirja eteni pitkään tooodella hitaasti, mutta siltikään tarinaa ei saatu vietyä loppuun, joten kirjan loputtua jäi tosiaan hieman "huijattu" olo.