Kide-trilogian toinen romaani solmii monta rajua ihmiskohtaloa maailmanluokan jännäriksi.
Pariisin ”Pilvikaupungissa” rikokset, riippuvuudet ja jengiväkivalta määräävät kaikesta. Lahjakkuudellaan sieltä ponnistanut Louis saa unelmiensa kustannussopimuksen, mutta lapsuuden ystävä sotkee hänet hengenvaarallisiin huumerahoihin.
Helsingissä pelihimon riivaama pankinjohtaja Juhani Roine häviää velaksi tolkuttomia summia. Pian hän on osa ranskalaiskolumbialaisen huumeorganisaation ja Marc Guillanin suunnitelmaa.
Kolumbiassa raskaana oleva Estelle työskentelee kokaiinifarmilla.
Suomessa Liina uhkaa menettää siskonsa huumekartellille.
Useaa tarinalankaa ja henkilöhahmoa taitavasti kuljettava ja yhteenvetävä romaani, joka tekee näkyväksi kansainvälisen huumekaupan verkostot ja lonkerot, jotka lisääntyvät samalla tavalla kuin myyttisen Hydran päät: kun yhden katkaisee, sen tilalle syntyy heti uusia. Poliisien sijaan oikeutta etsii ja tarjoaa mukavan epätavallinen hahmo, sarjan edellisestä osasta tuttu Liina Aho, nyttemmin Alepan kassa. Erityisesti jännitin kirjassa kahden nuoren pojan kohtaloa niin, että piti välillä pitää taukoa lukemisesta.
Monet valittelivat henkilöiden liian suurta määrää ja tarinan sekalaisuutta, mutta itse pysyin hyvin kärryillä kaikesta. Jossain kohtaa mietin, että ihanaa, kun ei ole yhtä paljon väkivaltaa kuin Alecissa, raskaasta yleistunnelmasta huolimatta, mutta eikö tämäkin tarina pitänyt päättää sellaiseen murhakohtaukseen, ja koulusurmakin piti vielä änkeä mukaan🤦♀️ monen henkilön kohtalo jäi auki, mahdetaanko heihin palata vielä kolmososassa🤔 Pariisin asukkina kiinnitin huomiota useampaan, toki juonen kannalta täysin merkityksettömään yksityiskohtaan, mutta alussa mainitun ostoskeskuksen nimi oli väärin kirjoitettu, Ranskassa ei ole koeviikkoja, eikä myöskään hetuja. Lisäksi Louis'n ja Cedricin kerrottiin olevan marokkolaistaustaisia, mutta pojilla on täysin ranskalaiset etunimet. Tässä maassa kyseisistä taustoista peräisin oleville annetaan sikäläinen etunimi, en tiedä ainoatakaan, kenelle olisi annettu täysin ranskalainen nimi. Räikein oli kuitenkin se, että kirja antoi kuvan, että Nanterre olisi osa Pariisia. Se on ihan oma kaupunkinsa Pariisin länsipuolella.