Kimalaispäivä on virolaisen Mathuran (s. 1973) ensimmäinen suomeksi julkaistu teos. Kirjan runot on kirjoitettu kolmena peräkkäisenä kesänä pohjoisvirolaisessa kalastajakylässä. Ympäröivä merellinen luonto ja paikalliset jäyhät ihmiset, lapsen syntymä ja kasvu sekä väistämätön elämän kiertokulku luovat taustan runoille, jotka vuoroin keskittyvät tutkimaan käsinkosketeltavaa ja läheistä, vuoroin sukeltavat kaikkeuteen ja sen mysteereihin.
Kimalaispäivä on eräänlainen runomuotoinen päiväkirja, joka tallettaa niin hellekesän kuumuuden kuin unettavat sadepäivätkin, kunnes kesän on taas aika väistyä syksyn viileyden tieltä.
Palkittu runoilija Mathura on julkaissut Virossa kahdeksan runokokoelmaa sekä matkakirjan, ja hänet tunnetaan kotimaassaan myös kääntäjänä ja kuvataiteilijana.
Onni ja pohjoisvirolaisen kylän kesäinen idylli huokuvat Mathuran runokokoelmassa Kimalaispäivä. Runopuhe on hiljaista ja seesteistä, kauniisti soljuvaa. Siitä huokuu hiljainen onni. Kimalaispäivä on omiaan luettavaksi mökkilaiturilla tai saaristoluodon silokalliolla lokkien ja tiirojen syöksähdellessä. Nämä runot ovat epäilemättä erittäin tärkeitä Mathuralle itselleen. Kaunista, kesäistä ja nostalgista - leijailevaa kuin poutapilvet sinisellä taivaalla.
Päev, mil jumala käed mind hoidsid seda raamatut taas kätte võtma – see oli kumalasepäev.
Raamat heledate-helgete lüüriliste ja tumedatooniliste salapäraste fotolehekülgedega sobis kokku igatsusega lugeda ning vaadelda midagi tõeliselt kaunist ning sügavuti puudutavat.
Luettu suomeksi. Aivan ihana uusi runotuttavuus! Kaunista pohdintaa ja kuvailua. Teos on sekoitus päiväkirjamaista ja perinteisempää runoa, joka vie Viron rannikon kalastajankylän tunnelmiin. Ihastuin! Luen jatkossa Mathuralta varmasti muitakin teoksia.