Christian Rönnbackan huippusuositun Hautalehto-dekkarisarjan neljännessätoista osassa Tinasotilas uudenvuoden yön juhlinnan pauke peittelee hiljaisiksi tappavat laukaukset.
Porvoon poliisiasemalla on hiljainen uudenvuoden yö. Päivystävä komisario Antti Hautalehto ja teknisen tutkinnan Simon Kannas ilahtuvat, kun rikoskonstaapeli Jonna Holm pistäytyy asemalle eläkkeelle lasketun Pappa Lindforsin ja tämän Jussi-koiran kanssa. Asiaankuuluvat pullakahvit juotuaan vieraat hajaantuvat omille tahoilleen.
Vähän myöhemmin Antin puhelin soi. Pappa Lindfors kertoo juuri nähneensä keskelle kevyen liikenteen väylää pysäköidyn auton, jonka vieressä sillan kaiteen yli kurotellut mies heitti mitä todennäköisimmin jokeen jotakin. Vanhan poliisin saalistusvietti ei vietä eläkepäiviä, ja Antin kielloista välittämättä Lindfors lähtee takaa-ajoon.
Takaa-ajo päättyy surkeasti, mutta yöllä on vielä annettavaa. Hautalehto saa ilmoituksen lumenauraajan kauhaan osuneesta ruumiista. Uusi vuosi alkaa Porvoon poliisissa jälleen kerran yhden elämän väkivaltaisesta lopusta.
Christian Rönnbacka (s. 1969) on poliisitaustainen kirjailija ja seikkailija. Suositut Hautalehto-dekkarit ovat löytäneet jännityksennälkäisen yleisönsä, ja äänikirjojen kuuntelijat ovat valinneet Rönnbackan BookBeatin vuoden kotimaiseksi dekkaristiksi useampana vuotena. Hautalehto-kirjojen pohjalta on tehty myös tv-sarja. Lisäksi Rönnbacka kirjoittaa vauhdikkaita Henna Björk -dekkareita, joissa sukelletaan kansainvälisen rikollisuuden syövereihin.
Lukijana Ville Tiihonen. Lukijan ääni ja lukurytmi sopivat mainiosti tähän kirjaan. Tämä korvilla oli hyvä käydä kävelyillä, suurimman osan kuuntelin uutta kotia järjestellessä. Pidin kirjasta. Juoni oli nokkela, kaikki tuntui liittyvän kaikkeen ja yllätyksiä oli myös mukana. Ukrainaan kohdistuva julma hyökkäyssota ja sen seuraukset oli kiedottu hyvin juoneen. Hautalehdon yksityiselämää seurattiin sopivasti ja tuttujen poliisihahmojen sanailua oli kiva seurata. Jään odottamaan jatkoa.
Uusin Hautalehto osui ja upposi, kun Rönnbacka muisti vaihteeksi kirjoittaa hauskoja juttuja mukaan. Toisaalta myös pakolliset miinustähdet syöpämönjäjutuista. Eikö voisi vähitellen lopettaa sen syöpämönjän tuputtamisen?