Mielisairaalan kesätyttö

by Viivi Rintanen

Vilma, kaikessa täydellisyyttä tavoitteleva opiskelija, hakeutuu mielisairaalaan kesätöihin. Päähenkilö huomaa pian, että hänellä ja laitoksen hoidokeilla on yllättävän paljon yhteistä. Kuka on lopulta hullu ja kuka normaali? Kenellä on valtuudet päättää siitä? Voiko hulluuden kanssa oppia elämään mielekästä elämää? Viivi Rintasen omaelämäkerrallinen esikoisalbumi kuuluu varmasti vuoden pysäyttävimpiin sarjakuvakirjoihin. Se on terveellistä luettavaa itse kullekin, joka on joskus epäillyt omaa mielenterveyttään tai läheistensä täysjärkisyyttä.

Genres: Comics, Graphic Novels, Finnish Literature, Mental Health, Graphic Novels Comics, Memoir, Health

112 pages, Paperback

First published August 28, 2015

Reviews

[Sarri · Rating 3 out of 5]

2,5 tähteä annan tälle, mutta se pyöristyy nyt kolmeen, voisi pyöristyä alaspäin kahteenkin. Mielisairaalan kesätyttö tempasi kyllä omalla lailla mukaansa, mutta jossain vaiheessa tarina muuttui niin suttuiseksi, että putosin kyydistä ja jouduin lukemaan albumin toiseen kertaan, että ymmärsin, kuka oli kuka. Minun on vaikea tunnistaa kasvoja muutenkin, joten arvostan korkealle sitä, että sarjakuva-albumissa henkilöt ovat hyvin tunnistettavissa ja että heillä on tarpeeksi toisistaan eroavat nimet.

Mielisairaalan kesätyttö on piirretty synkästi ja suttuisesti, minkä on varmaan tarkoitus kuvastaa paljolti päähenkilönkin sielunelämää. Vilma tekee kesätöinään siivoushommia mielisairaalassa. Sairaalan potilaat ovat kuka mitenkin rikki, mutta heitä ei sentään tarvitse pelätä. Albumissa on neljä jaksoa, kesä, syys ja joulu 2010 sekä kesä 2012. Kesällä 2010 Vilma aloittaa työt Mieliksellä. Mielisairaalan elämä kiinnostaa jollain tasolla Vilmaa, vaikka toisten huoneisiin meno tuntuu tirkistelyltä ja huoneita hirvittää siivota, jos siellä on asukas paikalla. Kesätöiden jälkeen Vilma palaa opiskelemaan, mutta kaikki ei Vilmallakaan ole hyvin; Vilma vahtii sairaalloisesti syömistään ja painoaan, eikä juurikaan ota kontaktia opiskelutovereihinsa. Jouluna lukijalle paljastuu Vilman lapsuuden möröt, alkoholistiäiti ja rikkinäinen perhetausta. Vilma on ilmeisesti sairastunut anoreksiaan jo nuorella iällä. Ruoka hallitsee Vilman elämää, eikä lopulta mielisairaalan potilailla ole kovinkaan paljon eroa Vilman omaan tilanteeseen.

Mielenkiintoinen, vaikkakin ehkä hieman raakile sarjakuvaromaani. Päähenkilön tilanne jäi vähän kesken, ehkä olisin odottanut jonkinlaista parempaa "lopetusta" tarinalle.

[Pirita Susi · Rating 4 out of 5]

Oman leipätyön nurkissa pyörittiin ja hyvin kyllä tunnistin kaikenlaisia ilmiöitä mielisairaalamaailmasta. Syömishäiriön kuvaus oli osuva molemmilla hahmoilla.

[Niina · Rating 2 out of 5]

Kuten esipuheessakin sanotaan, menee tämä sarjakuva ihon alle. Sisältövaroitus: syömishäiriö, viiltely. Harmi, kun päähenkilö ei saanut apua.

[Siina · Rating 4 out of 5]

Mielisairaalan kesätyttö is an important comic about people with mental problems and the hospitals they end up in. It's an autobiographical story about Vilma, who ends up working as a cleaning lady in a mental hospital. There she looks at everything from the outside until the inside leaks outside mixing those two up. Mostly the story centers around eating disorders like anorexia and such. The topic is important as it asks who is actually insane, when you can find those characteristics in yourself even when you think you are normal. Who is normal and mostly what is normal?

The way Rintanen portrays the secluded hospital environment is stunning. The characters seem very real, distant and like shadows all at the same time. As a reader I was constantly in and out of the situation, which made this very personal and surreal. Rintanen doesn't judge and her objective subjectivity is a wonderful contradiction. The only thing that I missed was a clearer division between the characters' POVs. Now the transitions weren't smooth all the time and it took time to get the change in tone or so to speak.

The art, in it's sadness along with smudgy line work, was a great decision. The colors are hollow and scary even and make this almost look like a ghost story. The panels vary, although sometimes it was hard to read the font because some of the panels were too stuffed. Even still, I'm very happy Rintanen made this and I got to talk to her at Helsinki Comics Festival this year too. So, I'll be surely taking this with me when I go presenting comics to schools, libraries and other events!

[Markku Kesti · Rating 3 out of 5]

Viivi Rintasen esikoinen on mielenkiintoinen sekoitus nuoren tytön kokemuksista kesätyössään mielisairaalan siivoojana ja toisaalta kympin tytön kipuiluna kun elämä onkin vain melkein täydellistä. Toisaalla opitaan ettei hulluus tartu, mutta siitä on vaikeampi oppia, että painaa puoli kiloa vähemmän kuin se samanmittainen pelottavan laiha potilas. Että unelmatyöhön valmistuminen ja hyvät arvosanat eivät riitä. Rehellistä kuvausta, mutta nyt ei ihan neljäs tähti irronnut enkä kyllä ymmärrä ihan että miksei.

[Sasu · Rating 4 out of 5]

Osasin odottaa kirjalta raadollistakin mielenterveysongelmien esitystapaa ja se oli oikein hyvin tehty, mutta varmaan jotkin sisältövaroitukset alussa esim. syömishäiriöistä ois voinu olla paikoillaan. Lopussa vois olla parit linkit paikkoihin mistä voi hakea apua.

Kirjan päähenkilöstä löytyi epämukavia yhtäläisyyksiä itteeni, ajoilta ennen kuin sain hoitoa mielenterveysongelmiini ja toisaalta sen jälkeen kun olin diagnosoitu ja mietin kuka oikeasti "ansaitsee" osastohoitoa kun paikat on niin vähissä.

[Arja-täti · Rating 5 out of 5]

Sarjakuva ei ole mulle helpoin muoto ja niin meinasi tässäkin käydä, että tipuin juonesta. Mutta pääsin takaisin ratsaille ja kun tarpeeksi ahdistavaa, niin tietysti tykkäsin. Vinkkaukseen.

[Mimi · Rating 3 out of 5]

Osuvia havaintoja ja oivalluksia psykiatrisen osaston arjesta. Kuvitustyyli sopii mielestäni mainiosti aiheeseen. Tämä oli jotenkin vähän irrallinen pätkä omaan makuuni, vaikeista jutuista huolimatta pintaraapaisu vailla suurempaa tarinaa. Ei huono missään nimessä, mutta itse tykkään juonivetoisemmista tarinoista kuitenkin.

[Kiki · Rating 5 out of 5]

Kirja on hyvin samankaltainen kuin aiemmin lukemani Sarjakuvaterapiaa. Kipeitä ja tärkeitä aiheita, pidän Rintasen tyylistä!

[Emmi K · Rating 3 out of 5]

Sympaattista, lempeää ja fiksua pohdintaa terveyden ja sairauden rajoista. Pidin piirrostyylistä tosi paljon!

[Celestine · Rating 4 out of 5]

Hyvää pohdintaa "hulluudesta" ja "normaaliudesta", mutta ei tosiaankaan mitään kauhean kevyttä kesälukemista. Rintasen piirrostyylin vääristyneet ja rumat ihmiset sopivat tarinaan hyvin, mutta olisin ehkä kaivannut hieman rauhallisempia ruutuja myös kirjan loppupuolelle.

[Matti Karjalainen · Rating 3 out of 5]

Viivi Rantasen "Mielisairaalan kesätyttö" (Suuri Kurpitsa, 2015) on kaiketi jonkin verran omaelämäkerrallisista aineksista koostuva sarjakuvaromaani, jossa seurataan yliopistossa opiskelevan Vilman elämää.

Vilma on saanut kesätyöpaikan mielisairaalan suljetulta osastolta, jossa hän toimii siivoojana ja havainnoi siinä samalla osaston hyörinää ja siellä olevia potilaita. Mielisairaalassa Vilma joutuu katsomaan myös itseään silmästä silmään: hän ei ole itse asiassa ole kuin himpun verran painavampi kuin osastolle potilaaksi saapunut anorektikko.

Syömishäiriö, ylisuorittaminen niin opinnoissa kuin kuntosalilla ja lapsuus alkoholistiperheessä muodostavat yhdistelmän, joka pakottaa niin päähenkilön kuin lukijankin pohtimaan, mikä oikeastaan erottaa terveen sairaasta.

Sarjakuva muistuttaa teemojensa puolesta hieman Tiitu Takalon töitä ja sopii mainiosti myös nuorten aikuisten hyllyyn. Ihmettelen vieläkin, miten se ei mahtunut kärkikymmenikköön kun Sarjakuva-Finlandiaa valittiin!

[Jenni · Rating 4 out of 5]

Tähdet pyörii jossain kolmen ja puolen ja neljän välillä, koska en ihan osaa sanoa, kuinka paljon tästä pidin. Tai oikeastaan ongelma on siinä, että rupesin pyörittelemään sarjakuvan käsittelemiä teemoja mielessäni aika myöhään illalla ja tuntui, että jotkin jutut osuivat vähän liian syvälle. Mikä toki kertoo myös siitä, että Rintanen käsittelee mielisairauksia ja syömishäiriöitä todella onnistuneesti ja pääsi ihon alle. Tärkeitä aiheita, toimivaa tarinankerrontaa, vaikka hiukan tuntuikin siltä, että albumi loppui kesken. (Jopa niin paljon, että jouduin tarkistamaan, että omassa kappaleessani on kaikki sivut tallella.) Piirrostyylistä pidin ihan todella paljon, jopa huomattavasti enemmän kuin odotin.

[kevät sara · Rating 4 out of 5]

Mielisairaalan kesätyttö on hieno mikstuura useita eri teemoja: naisiin kohdistuneita (ulkonäkö)paineita; mielisairaisiin kohdistuvaa hullun stigmaa; Suomen (ja kenties muiden länsimaisten maiden) terveydenhuoltoa, joka tapaa tuputtaa lääkkeitä muiden hoitomuotojen sijaan; sitä, kuka määrittelee normaalin sekä sitä, onko mielisairaiden pitäminen mielisairaalassa erossa nk. normaaleista ihmisistä oikeutettua.

Päähenkilön tunteet, erityisesti ahdistus, välittyivät upeasti suttuisen, voimakkaita vetoja sekä tummia värejä hyödyntävän piirtotyylin lävitse. Rintanen on onnistunut tekemään myös sivuhenkilöistä eläväisiä ja tunteita herättäviä.

Suosittelen lämpimästi. Aivan mahtava!

[Reetta Saine · Rating 4 out of 5]

Sairauden rajoja tutkiva ja niillä harhaileva tuhti sarjis, joka keskittyy naiseuteen ja ruumiillisuuteen. Tai muuhunkin, mutta niihin tämä lukija keskittyi. Kyse ei ole kiloista eikä terveydestä, vaan oman ruumiin asettamisesta maailmaan, sen elämisestä ja kokemisesta todeksi ja oikeaksi. Fenomenologisuutta piisaa, ja muut henkilöt jäivät enemmän sivu-sellaisiksi, vaikka kyllä mukaan mahtui niin perhehelvettiä, uusperhekuviota, mielisairauden stigmaa, sairaaloiden hierarkiaa, lääkäreiden etäännyttävää asennetta kuin rakkaussuhde ja opiskelujakin.

Kannattaa lukea muutamassa erässä, ettei tule ähky ja ehtii miettiä.

[Aapo · Rating 3 out of 5]

Sopivasti ahdistava ja sopivan sotkuisesti kuvitettu sarjakuvaromaani. Äänet/ajatukset päässä menivät hienosti ruutujen väleissä ja alla ja päällä. Jonkinlaista loppunostoa olisin kaivannut, nyt tarina jäi vähän turhan kesken. Se on se ongelma omaelämäkerrallisessa kirjallisuudessa: tarinaan voi olla vaikea rakentaa draaman kaarta, jos halutaan olla uskollisia todellisille tapahtumille.

[Spidermonkey · Rating 4 out of 5]

Pidin tästä sarjakuvasta kovasti! Piirrostyyli oli ehkä välillä hieman liian tummaa, mikä joissain kohdissa teki kuvien katsomisesta hieman vaikeaa: kuvat ikään kuin tuntuivat puuroutuvan tummien sävyjen alle.

Sarjakuva käsittelee tärkeää aihetta. Mielenterveysongelmat ovat vieläkin jossain määrin vaiettuja ja ennakkoluuloja herättäviä. Esimerkiksi masennus tai kaksisuuntainen mielialahäiriö ovat kuitenkin oikeita sairauksia ihan siinä missä esimerkiksi diabeteskin. Sarjakuvasta teki mielenkiintoisen myös se, että päähenkilö oli kesän ajan töissä psykiatrisella osastolla laitoshuoltajana: olen nimittäin itsekin ollut töissä laitoshuoltajana psykiatrisella osastolla ja vaikka missä muuallakin, yhteensä yli vuoden ajan. Esimerkiksi Vilman työtehtävät kuulostivat siis hyvinkin tutuilta.

On myös tärkeää käsitellä mielenterveysongelmia siitä näkökulmasta, että kun sitten sinne osastohoitoon joutuu/pääsee, niin ovatko ulospäin näkyvät käytöspiirteet sairaudesta vai lääkityksestä johtuvia? Tämän takia päähenkilökään ei hakenut omiin ongelmiinsa apua: hän halusi omien sanojensa mukaan olla pelkkä hullu, ei sairas.

"Olen mielummin vähän hullu kuin sairas. Minä haluan itse päättää. Sairaana menettää itsemääräämisoikeuden."

Jos Viivi Rantaselta on julkaistu muitakin teoksia, niin voisin mielelläni ne tämän sarjakuvan perusteella lukeakin!

[Lyyra Virtanen · Rating 4 out of 5]

Piirrosjälki oli vaikuttavaa ja aihe kiinnostava. Pidin henkilöistä ja dialogista myös. Yksi tähti lähtee kuitenkin siitä, että vasta ihan lopussa nostettiin esiin teemana, miten naisille asetetut ulkonäköpaineet voivat vaikuttaa syömishäiriön syntyyn. Tähän teemaan ei päästy ollenkaan käsiksi ja se mainittiin vain ohimennen, mikä jäi ärsyttämään, koska olisi ansainnut laajempaa käsittelyä ja varmasti siitä olisi ollut enemmän sanottavaakin. Lopussa ei tapahtunut oikein minkäänlaista ratkaisua, mutta toisaalta se sopinee autofiktiogenren konventioihin.

[Elsi · Rating 5 out of 5]

Upea moniulotteinen tarina, joka rikkoo kaksijakoista kuvaa mielenterveydestä. Lukijana ensin karsasti päähenkilön ennakkoluuloisuutta, sitten huomasi itse tulevansa yllätetyksi ja "paljastetuksi" oletuksistaan. Vesiväriä ja mustetta yhdistelevät piirrokset olivat upeita, väreissä oli valtava määrä tunnetta. Tykkäsin siitä, ettei tämä ollut perinteinen pirteä "ja sitten sain apua" -tyyppinen kertomus, vaikka tavallaan lukijana toivoin päähenkilölle toiveikkaampaa loppua. Ihan hyvä välillä muistaa, ettei tosielämä useinkaan toimi niin.

[Kaisla Kuu · Rating 4 out of 5]

Voimakkaan visuaalinen ja rehellinen kurkistus mielisairauden, diagnoosien, laitoshoidon ja terveen tai sairaan käsitteisiin ja maailmaan. Rintanen käytti valtavan selkeää ja tunnelmallista kuvastoa tarinansa sisältönä, ja sen selkeyden vuoksi hämmästyin, kun huomasin parin henkilöhahmon tarinoiden sekoittuvan lukemisen aikana keskenään. Yllätyin kuitenkin vielä enemmän, kun tajusin sen olevan tarkoituksellista. Hieno!

[Uuttu · Rating 3 out of 5]

Osittain omaelämänkerrallinen tarina kesätöikseen mielisairaalassa siivoojana työskentelevästä nuoresta naisesta.

Tämä alkoi todella vahvasti, mutta puolivälin maissa tarinasta katosi punainen lanka hetkeksi ja hahmoja oli hankala erottaa toisistaan. Loppua kohti tarina taas vahvistui, mutta ei kuitenkaan saanut alun vahvuutta enää mukaansa.

Sarjakuvan värimaailma on todella kaunis ja luo ahdistavan, mutta samalla väririkkaan tunnelman.

[Koi · Rating 2 out of 5]

Ostin tän kirjan tietämättä siitä mitään etukäteen ja petyin hitusen. Kuvitustyyli oli omaan makuun vähän liian tumma/suttuinen/sekava, vaikka tekijä taitava piirtäjä olikin. Olisin ehkä kaivannut vähän enemmän pohdintaa yhteiskunnan paineista päähenkilön syömishäiriöön liittyen tai jostain, nyt jäi vähän kevyeksi vaikka angstia oli tosi paljon. Tarina loppui oudosti ja yhtäkkisesti, ihan kuin olisi jäänyt kesken/tekijältä olisi aika loppunut.
2,5 tähteä.

[Jaana V · Rating 4 out of 5]

Oivaltavaa, vahvajälkistä sarjakuvaa sairauden ja terveyden rajanvedosta, syömishäiriöistä ja psykiatrisesta hoidosta (muun muassa).

Tärkeä ja vaikuttava sarjakuvateos. Päähenkilön omaan tilanteeseen, kehittymiseen ja ratkaisuihin olisin tarinallisesti ja kerronnallisesti kaivannut vielä vähän selkeyttä.

[Onni-Pekka · Rating 5 out of 5]

Mielenkiintoinen sarjakuvateos. Aihe ja juoni hyppäsi ennakko-odotusten vastaisesti keskiosassa teosta, joka oli miellyttävä ja mielenkiintoinen näkökulman vaihto. Kuvaus oli myös hieno mielenterveysasioiden osalta ja kuvastaa osaltaan, miten sairaudet ja hoitoonhaketuminen on haasteellinen kapitteli yksilölle. Piirustusjälki ja sarjakuvan keinojen hyödyntäminen oli loistavaa.

[Saj · Rating 3 out of 5]

3,5 tähteä. Takakannen tekstin perusteella odotin enemmän pohdiskelua mielenterveyden rajapinnoista ylipäänsä, mutta tämä kertoo kyllä pääasiassa syömishäiriöstä. Sinällään minusta kyllä intiimi ja hyvällä tavalla epämukava tarina. Tykkäsin tosi paljon piirrosjäljestä ja värien käytöstä, joka toimi teemojen kanssa erinomaisesti yhteen.

[Heli Heinonen · Rating 2 out of 5]

Alku oli lupaava ja sarjakuva sisälsi hyviä nostoja, mutta tarina oli jotenkin sekava ja sekoitin henkilöt toisiinsa. Näkökulma oli mielenkiintoinen, mutta kirja tuntui jäävän kesken. Piirustustyyli oli vähän tumma ja sekava, vaikka toisaalta sopi teemaan. Tämä vaikutti kuitenkin vähän lukemiseen ja sarjakuvan mukana pysymiseen.

[Deca · Rating 4 out of 5]

Olipa hieno teos!

Pidin kovasti tämän sarjakuvan kuvituksesta ja värien käytöstä - mukavan omaleimaista. Tarina kulki sujuvasti ja koin tiettyä yhtäläisyyttä perfektionismiin taipuvaiseen päähenkilöön.

Hienoa samaistuvuutta psykiatrisen osaston asukkaisiin ja toisaalta myös vähättelyä tärkeään työhön, josta puhutaan liian vähän. Kuinka moni haluaa olla "kesätyttö" omalla työpaikallaan?

[Anni Ritamäki · Rating 3 out of 5]

Hieman sotkuisen oloinen ja tyylitelty vesiväri ja muste yhdistelmä toimi mainiosti tämän tarinan kerronnan välineenä. Väri maailma ja tunnelma välittyi joka sivulta lukijaan ja siksi teos olikin niin iso pala nieltäväksi. Katsokaa "trigger warnings" ennen lukemista.

[Teemu · Rating 4 out of 5]

Hyvä kirja mielenkiintoisesta aiheesta. Yksi tähti pois osittaisesta epäselvästä kerronnasta / luettavuudesta.

[Didu · Rating 4 out of 5]

4,5 ⭐ Tykkäsin kovasti! Niin samaistuttava ja realistista kuvausta.