What do you think?
Rate this book
Jarkko Ruutu – Jumalainen näytelmä
Rouhea ja rehellinen elämäkerta kohupelaajasta, joka taisteli unelmansa todeksi
Jarkko Ruutu oli kaukaloiden terroristi ja sekopää, viihdepaketti vailla vertaa. Terävä-älyinen pelaaja teki mitä tahansa saavuttaakseen tavoitteensa. Vastoin kaikkia todennäköisyyksiä Ruutu repi ja raastoi itsensä maailman huipulle.
Ruudusta paljastuu enemmän puolia kuin kenestäkään toisesta suomalaisesta jääkiekkoilijasta. Eikä ketään toista ole vihattu yhtä syvästi kaikkialla – paitsi oman joukkueen pukukopissa.
Ainutlaatuinen tarina pelaajasta, joka ei antanut periksi. Ruutu pelasi yhdettoista arvokisat Leijonissa ja oli mukana Stanley Cupin finaalisarjassa.
Jarkko Ruutu oli kaukaloiden terroristi ja sekopää, viihdepaketti vailla vertaa. Terävä-älyinen pelaaja teki mitä tahansa saavuttaakseen tavoitteensa. Vastoin kaikkia todennäköisyyksiä Ruutu repi ja raastoi itsensä maailman huipulle.
Ruudusta paljastuu enemmän puolia kuin kenestäkään toisesta suomalaisesta jääkiekkoilijasta. Eikä ketään toista ole vihattu yhtä syvästi kaikkialla – paitsi oman joukkueen pukukopissa.
Ainutlaatuinen tarina pelaajasta, joka ei antanut periksi. Ruutu pelasi yhdettoista arvokisat Leijonissa ja oli mukana Stanley Cupin finaalisarjassa.
463 pages, Hardcover
First published January 1, 2015
8 people are currently reading
53 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 26 of 26 reviews
March 6, 2016
Mukaansatempaava, avoin ja inspiroiva teos Ruudun elämästä.
"Minusta tulee NHL-pelaaja.
Totta kai tulee, vastasi äiti.
Ei kun oikeasti. Aion tehdä kaikkeni. Mitä tahansa.
Hieno juttu. Otatko maitoa?
Äiti ei edes tiennyt, mikä NHL on."
Sopii (totta kai) jääkiekosta kiinnostuneille mutta kaikkien joita kiinnostaa kovan uran tehneet suomalaiset pitäisi lukea tämä.
30 arvostelua Goodreadsissä? Lätkäfanit näkyy olevan jossain muualla kuin täällä.
"Minusta tulee NHL-pelaaja.
Totta kai tulee, vastasi äiti.
Ei kun oikeasti. Aion tehdä kaikkeni. Mitä tahansa.
Hieno juttu. Otatko maitoa?
Äiti ei edes tiennyt, mikä NHL on."
Sopii (totta kai) jääkiekosta kiinnostuneille mutta kaikkien joita kiinnostaa kovan uran tehneet suomalaiset pitäisi lukea tämä.
30 arvostelua Goodreadsissä? Lätkäfanit näkyy olevan jossain muualla kuin täällä.
September 27, 2019
Jarkko Ruudun henkilökuva jääkiekkoilijana oli melko tympeää luettavaa. Tuomas Nyholmin teksti ei juuri syvennä ollenkaan käsitystä tästä entisestä lätkäpelaajasta.
Lukuja on yhteensä 27 kappaletta, ja lähes jokaisessa keskitytään lähes pelkästään, mitä ja milloin siellä kaukalossa tapahtuu. Ruudun julkisuuskuvaa ei syvennetä juuri ollenkaan, ja oikeastaan vahvistuu vain se mielikuva, joka on tästä pelikenttien tappelupukarista ollutkin.
Uraa lähdetään valottamaan ihan sieltä junnuiästä niin kuin tapana on. NHL:ään hän päätyi vasta tavallista vanhempana ja sinnekin AHL:n kautta. Yliopistolätkä ei ollut se ponnahduslauta, ja vuosi niitä pelikenttiä riitti. Sittemmin kymmenkunta kautta vierähti Vancouverissa, Pittsburghissa ja Ottawassakin. Lopuksi käydään vielä viimeiset vuodet ja jäähykuninkuudet ja Ville Peltosenkin telominen kuutamolle. Omat lukunsa saavat maailmanmestaruuskisat ja olympialaiset.
Ruutu kertoo varsin avoimesti, että psykopaattinen väkivaltaisuus siellä kentällä on hänen vahvuutensa, ja sellaiseksi kauppatavaraksi hän itsensä kehittääkin, kun taalajäillä näille jääkenttien raivopäisille gladiaattoreille oli aikanaan kovakin kysyntä. Tappelijaksi hän oppii saatuaan turpiinsa tarpeeksi monta kertaa. Tikkejä on naamassa satoja, ja muita ruhjeita lukematon määrä ympäri kehoa.
Aloitus on kuin kaunokirjasta, kun tämä ex-kiekkoilija kärsii alastomana suihkussa vanhoista vammoista, ja lopussa sitten palataan lapsuudenmaisemiin, jossa sitä tossukiekkoa pelattiin. Henkilökohtaista elämää työn ulkopuolella hipaistaan siten, että lätkäkaveri antoi 20-vuotiaan mimmin puhelinnumeron, ja siitä alkoi puhelinromanssi valtameren yli, mentiin naimisiin ja tyttökin syntyi – ei siis muuta siltä saralta. Ainoatakaan tyttöystävää ei aiemmin ollut katsomossa kannustamassa. Tosin hyvää näkökulmaa tarjoavat Forsberg, Crosby ja monet muut lyhyine kommentteineen, millainen mies Ruutu oikein on – niin siis vain siellä kaukalossa ja pukukopissa.
Ruudun NHL-ura ja pelivuodet sen jälkeen oli vahvaa roolipelaamista, ja se oli simppelisti sanottuna sellainen, että "Rudi" oli jarrukentässä, ja hänen tehtävänä oli ottaa tehot pois parhailta vastustajan pelaajilta. Se sitten tehtiin niin, että poikittaista annettiin päähän ja niskaan, vedettiin kyynärpäällä äijää jään pintaan ja heiluteltiin nyrkkiä ja kalasteltiin toisen joukkeen pelaajalle rangaistuksia ärsyttämällä kuin pieni eläin. Peliaikaa änärissä tuli per kausi viidestä kymmeneen minuuttia pelissä noin keskimäärin. Se oli sitä kahvaamista, ja taitokiekkoiloijoita mätkittiin – että näin...
Lukuja on yhteensä 27 kappaletta, ja lähes jokaisessa keskitytään lähes pelkästään, mitä ja milloin siellä kaukalossa tapahtuu. Ruudun julkisuuskuvaa ei syvennetä juuri ollenkaan, ja oikeastaan vahvistuu vain se mielikuva, joka on tästä pelikenttien tappelupukarista ollutkin.
Uraa lähdetään valottamaan ihan sieltä junnuiästä niin kuin tapana on. NHL:ään hän päätyi vasta tavallista vanhempana ja sinnekin AHL:n kautta. Yliopistolätkä ei ollut se ponnahduslauta, ja vuosi niitä pelikenttiä riitti. Sittemmin kymmenkunta kautta vierähti Vancouverissa, Pittsburghissa ja Ottawassakin. Lopuksi käydään vielä viimeiset vuodet ja jäähykuninkuudet ja Ville Peltosenkin telominen kuutamolle. Omat lukunsa saavat maailmanmestaruuskisat ja olympialaiset.
Ruutu kertoo varsin avoimesti, että psykopaattinen väkivaltaisuus siellä kentällä on hänen vahvuutensa, ja sellaiseksi kauppatavaraksi hän itsensä kehittääkin, kun taalajäillä näille jääkenttien raivopäisille gladiaattoreille oli aikanaan kovakin kysyntä. Tappelijaksi hän oppii saatuaan turpiinsa tarpeeksi monta kertaa. Tikkejä on naamassa satoja, ja muita ruhjeita lukematon määrä ympäri kehoa.
Aloitus on kuin kaunokirjasta, kun tämä ex-kiekkoilija kärsii alastomana suihkussa vanhoista vammoista, ja lopussa sitten palataan lapsuudenmaisemiin, jossa sitä tossukiekkoa pelattiin. Henkilökohtaista elämää työn ulkopuolella hipaistaan siten, että lätkäkaveri antoi 20-vuotiaan mimmin puhelinnumeron, ja siitä alkoi puhelinromanssi valtameren yli, mentiin naimisiin ja tyttökin syntyi – ei siis muuta siltä saralta. Ainoatakaan tyttöystävää ei aiemmin ollut katsomossa kannustamassa. Tosin hyvää näkökulmaa tarjoavat Forsberg, Crosby ja monet muut lyhyine kommentteineen, millainen mies Ruutu oikein on – niin siis vain siellä kaukalossa ja pukukopissa.
Ruudun NHL-ura ja pelivuodet sen jälkeen oli vahvaa roolipelaamista, ja se oli simppelisti sanottuna sellainen, että "Rudi" oli jarrukentässä, ja hänen tehtävänä oli ottaa tehot pois parhailta vastustajan pelaajilta. Se sitten tehtiin niin, että poikittaista annettiin päähän ja niskaan, vedettiin kyynärpäällä äijää jään pintaan ja heiluteltiin nyrkkiä ja kalasteltiin toisen joukkeen pelaajalle rangaistuksia ärsyttämällä kuin pieni eläin. Peliaikaa änärissä tuli per kausi viidestä kymmeneen minuuttia pelissä noin keskimäärin. Se oli sitä kahvaamista, ja taitokiekkoiloijoita mätkittiin – että näin...
July 27, 2016
Tuomas Nyholmin kirjoittama kirja on todella mukaansatempaava kiakko-opus (pitkä lukuaikani selittyy kirjan hetkellisellä muuttohässäkkähukkumisella). Ahmin kirjan minulle jättimäisissä siivuissa. Tahtia hidasti ainoastaan YouTube, josta piti tarkastaa kirjassa Jarkon näkövinkkelistä avatut jääkiekkohistorialliset tilanteet.
Vaikka lasken itseni kaukalopasifistiksi ja new school hockey -"pelaajaksi" (http://kmpp.club), tämä kirja saa kypärän nousemaan todella korkealle. Jarkko on tehnyt aivan uskomattoman työn sekä fyysisesti että ennen kaikkea mentaalisesti luodessaan aidon upean NHL-URAN. Voi vain kuvitella, miten järisyttävästi ailahtelevat ottelupeliaikatilastot, penkitykset sekä katsomo- ja farmikomennukset ovat ahdistaneet miehen mieltä. Myös tätä henkistä taistelua avataan kirjassa kiitettävästi fyysisten taistelujen ohella.
Kotoisen Liigan osuus on surullista luettavaa; arvostus, suorittaminen ja episodit.
Kirjan loppu Hämeenlinnanväylältä Salmisaaren alkusyksyiseen tyhjään jäähalliin sai minut liikuttumaan.
Lue.
Vaikka lasken itseni kaukalopasifistiksi ja new school hockey -"pelaajaksi" (http://kmpp.club), tämä kirja saa kypärän nousemaan todella korkealle. Jarkko on tehnyt aivan uskomattoman työn sekä fyysisesti että ennen kaikkea mentaalisesti luodessaan aidon upean NHL-URAN. Voi vain kuvitella, miten järisyttävästi ailahtelevat ottelupeliaikatilastot, penkitykset sekä katsomo- ja farmikomennukset ovat ahdistaneet miehen mieltä. Myös tätä henkistä taistelua avataan kirjassa kiitettävästi fyysisten taistelujen ohella.
Kotoisen Liigan osuus on surullista luettavaa; arvostus, suorittaminen ja episodit.
Kirjan loppu Hämeenlinnanväylältä Salmisaaren alkusyksyiseen tyhjään jäähalliin sai minut liikuttumaan.
Lue.
January 19, 2016
Mielenkiintoinen kirja jääkiekosta ja joukkueurheilusta kiinnostuneelle. Parasta kirjassa on rehellisyyden tunne. Ruutu ei arkaile kertoa asioista suoraan ja itseään säästelemättä. Välillä kirja tosin sortuu turhan paljon maailailemaan erilaisia tunnetiloja ja tajunnanvirtaa. Muutama tällainen kohta toimisi päästämään lukija ikään kuin Ruudun päänsisälle, mutta loppua kohden ne alkavat tuntua kliseisiltä ja puuduttavilta. Mielenkiintoisimmillaan kirja on silloin, kun pääsemme Ruudun mukana "kulissien" taakse elämään uudestaan hänen kauttaan suomalaisen urheiluhistorian käännekohtia. Myös kirjan anekdootit ovat rautaa. En oppinut arvostamaan Ruutua pelaajana tämän kirjan kautta, mutta opin kyllä kunnioittamaan häntä ihmisenä, sekä arvostamaan sitä kovaa tietä, jonka hän kulki päästäkseen aina NHL:ään saakka.
March 15, 2022
Hommasin tämän kirjan eurolla kirjaston poistomyynnistä jo joitakin vuosia sitten. Siellä se muhi hyllyssä, odottaen lukuvuoroa, jota ei tuntunut tulevan millään. Vähän niin kuin aihehenkilön NHL-uran kanssa meni. Jakke on vanhoja tuttuja lapsuusvuosilta, mutta kavereita ei oltu. Eri koulut, eri urheilulajit. Paitsi että olimme samassa futisjengissä about 5 minuuttia, kunnes valmentaja huomasi, että olen siihen porukkaan liian vanha, kun olen syntynyt alkuvuodesta ja jengi oli koottu loppuvuonna syntyneistä. Siihen jäi meikäläisen futisura. Jatkoin koripallon parissa.
Muistan seuranneeni näiden EVU:n 1975 syntyneiden edesottamuksia mielenkiinnolla, olihan joukkue pullollaan tuttuja jätkiä. Sitten kasvoimme aikuisiksi ja kaikille tuli muita juttuja, joten Ruudun lätkähommat selvisivät minullekin kuten muillekin silloisen median kertomana. Siksi oli hyvä lukea tämä kirja, jossa Jakke pääsi kertomaan "omin sanoin" tuntemuksiaan. Nyt ymmärrän paremmin näitä hänen läpikäymiään asioita. Silti ei niitä hänen toilailujaan voi kyllä mielellään enää juutuubistakaan katsoa.
Vaikka Ruutu onkin monen mielestä ihan turha pelaaja ja eivät voi sietää häntä, teki hän kuitenkin aikamoisen hienon jääkiekkoilijan uran, ainoa mm. tuosta EVU:n porukasta, joka nousi NHL:ään. Harmi, ettei hänen jatkuva tiedonnälkänsä ole vielä siirtynyt kaukalon ulkopuoliseen vaikuttamiseen enempää kuin kykyjenetsinnän verran. Jakella voisi olla oikeasti annettavaa toimiston puolellakin. Eiköhän sielläkin voisi hämmentää pukuosastoa, niin että pääsisi virnistämään veemäisesti.
Hyvä kirja siis, mutta vähän pakko kuitenkin urputtaa siitä, ettei kumpikaan - Ruutu eikä Nyholm - huomannut missään vaiheessa, että vuodet menivät sekaisin loppuvaiheessa. Pittsburgh hävisi finaalit vuonna 2008, seuraavana vuonna voittivat Stanley Cupin eivätkä vuonna 2010, kuten kirjassa lukee. Silloin mestaruuden voitti 40 vuoden tauon jälkeen Chicago Blackhawks ja finaaleissa oli idän puolelta (Ruutu pelasi Ottawassa) pitkästä aikaa Philadelphia Flyers.
Muistan myös noihin aikoihin lätkän MM-kisat pelattiin pitkästä aikaa Kanadassa ja maajoukkueen valmentajaksi valittiin Doug Shedden, joka oli ollut ensin HIFK:n valmentaja ja vaihtanut sitten Jokereihin, josta pääsi maajengin luotsiksi. Se oli silloin melkoisen haloon nostanut keissi. Siitä Jakke ei maininnut mitään, koska oli tuolloin valmiina uransa ainoaan Stanley Cupin finaalisarjaan. Siitä pointsit, ettei lähtenyt arvailemaan ja spekuloimaan asialla, johon hänellä ei ollut osaa eikä arpaa.
Toisaalta, olisin mielelläni kuullut mietteitä EVU:n 40-vuotisottelusta 2009, jossa oli mukana vino pino NHL:ssä ja SM-liigassa pelanneita huippupelaajia, jotka olivat junnuina edustaneet EVU:a. Jakkekin muistaakseni siellä viiletti muiden mukana Myyrmäen jäähallissa pelatussa ottelussa. No, kaikkea ei voi saada ja ehkä lukijat kuitenkin halusivat lähes 500-sivuisesta kirjasta lukea jotain järkevääkin vanhojen junnuvuosien tai tällaisten hupijuhlaotteluiden meiningeistä.
Muistan seuranneeni näiden EVU:n 1975 syntyneiden edesottamuksia mielenkiinnolla, olihan joukkue pullollaan tuttuja jätkiä. Sitten kasvoimme aikuisiksi ja kaikille tuli muita juttuja, joten Ruudun lätkähommat selvisivät minullekin kuten muillekin silloisen median kertomana. Siksi oli hyvä lukea tämä kirja, jossa Jakke pääsi kertomaan "omin sanoin" tuntemuksiaan. Nyt ymmärrän paremmin näitä hänen läpikäymiään asioita. Silti ei niitä hänen toilailujaan voi kyllä mielellään enää juutuubistakaan katsoa.
Vaikka Ruutu onkin monen mielestä ihan turha pelaaja ja eivät voi sietää häntä, teki hän kuitenkin aikamoisen hienon jääkiekkoilijan uran, ainoa mm. tuosta EVU:n porukasta, joka nousi NHL:ään. Harmi, ettei hänen jatkuva tiedonnälkänsä ole vielä siirtynyt kaukalon ulkopuoliseen vaikuttamiseen enempää kuin kykyjenetsinnän verran. Jakella voisi olla oikeasti annettavaa toimiston puolellakin. Eiköhän sielläkin voisi hämmentää pukuosastoa, niin että pääsisi virnistämään veemäisesti.
Hyvä kirja siis, mutta vähän pakko kuitenkin urputtaa siitä, ettei kumpikaan - Ruutu eikä Nyholm - huomannut missään vaiheessa, että vuodet menivät sekaisin loppuvaiheessa. Pittsburgh hävisi finaalit vuonna 2008, seuraavana vuonna voittivat Stanley Cupin eivätkä vuonna 2010, kuten kirjassa lukee. Silloin mestaruuden voitti 40 vuoden tauon jälkeen Chicago Blackhawks ja finaaleissa oli idän puolelta (Ruutu pelasi Ottawassa) pitkästä aikaa Philadelphia Flyers.
Muistan myös noihin aikoihin lätkän MM-kisat pelattiin pitkästä aikaa Kanadassa ja maajoukkueen valmentajaksi valittiin Doug Shedden, joka oli ollut ensin HIFK:n valmentaja ja vaihtanut sitten Jokereihin, josta pääsi maajengin luotsiksi. Se oli silloin melkoisen haloon nostanut keissi. Siitä Jakke ei maininnut mitään, koska oli tuolloin valmiina uransa ainoaan Stanley Cupin finaalisarjaan. Siitä pointsit, ettei lähtenyt arvailemaan ja spekuloimaan asialla, johon hänellä ei ollut osaa eikä arpaa.
Toisaalta, olisin mielelläni kuullut mietteitä EVU:n 40-vuotisottelusta 2009, jossa oli mukana vino pino NHL:ssä ja SM-liigassa pelanneita huippupelaajia, jotka olivat junnuina edustaneet EVU:a. Jakkekin muistaakseni siellä viiletti muiden mukana Myyrmäen jäähallissa pelatussa ottelussa. No, kaikkea ei voi saada ja ehkä lukijat kuitenkin halusivat lähes 500-sivuisesta kirjasta lukea jotain järkevääkin vanhojen junnuvuosien tai tällaisten hupijuhlaotteluiden meiningeistä.
March 16, 2020
Tässäpä meillä kirja, joka on saanut yhtä kirjavia arvosteluita kuin pelaaja itse.
Kirja kertoo lukijoilleen värikkään tarinan miehestä, joka ymmärtää ominaisuuksiensa rajallisuuden, mutta juuri sen takia ei ota mitään itsestäänselvyytenä ja on valmis pistämään itsensä kokonaisvaltaisesti likoon. Tarina ei käsittele pelkästään urheilua, vaan myöskin yksilöä, joka pyrkii saavuttamaan unelmansa.
Tarina ei tyypillisin jääkiekkoilijasta kerrottu kasvukertomus. Ruutu ei ollut koskaan kookkain, vahvin saati taitavin pelaaja, mutta tietyn kiekkokiiman puutteesta Ruutua ei tohdi syyttää. Hänen kiistatta erikoinen ja näyttävä ura on ollut mielenkiintoinen ja sävykäs matka jääkiekkokulttuurien siirtymävaiheessa pugilistien ja pääosumien luolamieshokista kiekonhallinta-aikakauteen.
Kirjassa käydään läpi Ruudun jääkiekkoilijan elämä kausi kaudelta, minkä aikana kuullaan useanpi anekdootti niin Ruudun kuin hänen valmentajansa ja vastustajansa suusta. Juurikin pohjoisamerikan kentiltä tuttujen persoonien sitaatit ovat kirjan huippukohtia, sillä nämä mielipiteet loistivat poissaolollaan suomalaisissa medioissa Ruudun aktiiviaikana. Samalla kommentit auttoivat hahmottamaan Ruudun roolia Pohjois-Amerikan pelikentillä.
Pitipä Ruudusta pelaajana tai hänen edustamastaan jääkiekosta lajina, ei voi kieltää, että Ruutu on lajinsa sisällä suuri persoona. Kirjan ansioihin kuuluu Ruudun agitaattorin taitojen selventäminen sekä hänen koppipersoonansa selventäminen. Kirjan sivuilta selviää myös Ruudun analyyttinen tapa lähestyä peliä ja pelaajia; vajavaisin ominaisuuksin varustettu yksilö kamppaili itselleen paikan auringossa opiskelemalla lajia ja tietämällä siitä enemmän kuin kilpailijansa. Nähdäkseni kirja ei siloittele Ruudun ajoittaisia aivopieruja, vaan käsittelee ne pystyssäpäin liikoja selittelemättä.
Mielestäni kirja viihdyttää sekä valaisee verrattomasti, mikä riittää nostamaan teoksen jääkiekkokirjojen kärkikastiin. Kirja ei varmastikaan avaudu täysin, jollei tunne Ruutua pelaajana ole todistanut hänen toilailujaan kaukalossa. Tästä huolimatta kirja on valonpilkahdus usein niin kömpelöiden urheilutarinoiden hämärässä.
Edit. Youtube-klipit herran toilailuista ovat miltei pakollisia maustamaan tätä kirjaa.
Kirja kertoo lukijoilleen värikkään tarinan miehestä, joka ymmärtää ominaisuuksiensa rajallisuuden, mutta juuri sen takia ei ota mitään itsestäänselvyytenä ja on valmis pistämään itsensä kokonaisvaltaisesti likoon. Tarina ei käsittele pelkästään urheilua, vaan myöskin yksilöä, joka pyrkii saavuttamaan unelmansa.
Tarina ei tyypillisin jääkiekkoilijasta kerrottu kasvukertomus. Ruutu ei ollut koskaan kookkain, vahvin saati taitavin pelaaja, mutta tietyn kiekkokiiman puutteesta Ruutua ei tohdi syyttää. Hänen kiistatta erikoinen ja näyttävä ura on ollut mielenkiintoinen ja sävykäs matka jääkiekkokulttuurien siirtymävaiheessa pugilistien ja pääosumien luolamieshokista kiekonhallinta-aikakauteen.
Kirjassa käydään läpi Ruudun jääkiekkoilijan elämä kausi kaudelta, minkä aikana kuullaan useanpi anekdootti niin Ruudun kuin hänen valmentajansa ja vastustajansa suusta. Juurikin pohjoisamerikan kentiltä tuttujen persoonien sitaatit ovat kirjan huippukohtia, sillä nämä mielipiteet loistivat poissaolollaan suomalaisissa medioissa Ruudun aktiiviaikana. Samalla kommentit auttoivat hahmottamaan Ruudun roolia Pohjois-Amerikan pelikentillä.
Pitipä Ruudusta pelaajana tai hänen edustamastaan jääkiekosta lajina, ei voi kieltää, että Ruutu on lajinsa sisällä suuri persoona. Kirjan ansioihin kuuluu Ruudun agitaattorin taitojen selventäminen sekä hänen koppipersoonansa selventäminen. Kirjan sivuilta selviää myös Ruudun analyyttinen tapa lähestyä peliä ja pelaajia; vajavaisin ominaisuuksin varustettu yksilö kamppaili itselleen paikan auringossa opiskelemalla lajia ja tietämällä siitä enemmän kuin kilpailijansa. Nähdäkseni kirja ei siloittele Ruudun ajoittaisia aivopieruja, vaan käsittelee ne pystyssäpäin liikoja selittelemättä.
Mielestäni kirja viihdyttää sekä valaisee verrattomasti, mikä riittää nostamaan teoksen jääkiekkokirjojen kärkikastiin. Kirja ei varmastikaan avaudu täysin, jollei tunne Ruutua pelaajana ole todistanut hänen toilailujaan kaukalossa. Tästä huolimatta kirja on valonpilkahdus usein niin kömpelöiden urheilutarinoiden hämärässä.
Edit. Youtube-klipit herran toilailuista ovat miltei pakollisia maustamaan tätä kirjaa.
March 30, 2024
Jääkiekkoilija Jarkko Ruutu tunnettiin kaukalossa muun muassa arvaamattomana, hulluna, älyvapaana, epäurheilijamaisena, kontrolloimattomana ja ennen kaikkea ärsyttävänä pelaajana. Ensimmäisiä ja viimeisiä suomalaisia NHL-tappelijoita. Maajoukkueen ristiriitainen vakikasvo, taklatessaan vihollista horjuttava, mutta turhan jäähyn ottaessaan oman joukkueensa kompastuskivi.
Ristiriitaisuudessaan loistava hahmo elämäkerran keskushenkilöksi. Monille pelkkiä otsikoita seuraavalle kuva Ruudusta voi olla hyvin yksipuolinen: idiootti, pelle, typerys. Luulen, että tämän mielikuvan pohjalta moni innostui tarttumaan tähän kirjaan. Olihan kirjan ilmestymistä edeltäneinä vuosina Ruutu ollut paljon otsikoissa SM-liigaan paluunsa ja erikoisen pelaamisensa myötä. Paluu, joka jollain lailla sekoitti Suomi-kiekkoa muutaman kauden ajalla. Ruudun pelejä katsoessa moni varmasti ihmetteli, että mitä ihmettä kaverin päässä oikein liikkuu. Nyt asiaan oli mahdollista saada selkoa.
Kirja maalaa loppujen lopuksi kauniin kuvan Ruudun urasta. Varsinkin Pohjois-Amerikan vuosinaan Ruutu joutui jatkuvasti elämään veitsenterällä pelipaikan ja peliajan suhteen. Tuo rimpuilu pakotti Ruudun muokkaamaan pelitapaansa suuntaan, josta hän tuli tunnetuksi. Kirjaa lukiessa hahmottuu, miten kovia uhrauksia Ruutu teki huipulle pääsemisensä eteen, ja sitä ei voi kuin kunnioittaa. Kun tilille napsahtaa lähes 700 peliä NHL:ssä, olympia- ja MM-mitaleita, ei voi kiistää sitä, että kyseessä on suomalainen jääkiekkolegenda. Kun Ruutu saa kirjassa lausuntoja sen kaltaisilta tähdiltä kuin Peter Forsberg ja Sidney Crosby, hahmottuu, että kyseessä ei todellakaan ollut mikään turhanpäiväinen NHL-kiekkoilija, vaan erittäin tärkeä hahmo sekä oman että vastustajajoukkueen silmissä.
Ruudun jumalaisen näytelmän lukeminen on varmasti herkkua monille jääkiekkofaneille. Loppujen lopuksi kaikesta typerehtimisestä huolimatta lukija voi olla ihan ylpeä yhdessä Jarkon kanssa hänen urastaan. Ilman tuollaisia kavereita ei tällaisia tarinoita syntyisikään, eikä urheilumaailma olisi yhtä mielenkiintoinen.
Ristiriitaisuudessaan loistava hahmo elämäkerran keskushenkilöksi. Monille pelkkiä otsikoita seuraavalle kuva Ruudusta voi olla hyvin yksipuolinen: idiootti, pelle, typerys. Luulen, että tämän mielikuvan pohjalta moni innostui tarttumaan tähän kirjaan. Olihan kirjan ilmestymistä edeltäneinä vuosina Ruutu ollut paljon otsikoissa SM-liigaan paluunsa ja erikoisen pelaamisensa myötä. Paluu, joka jollain lailla sekoitti Suomi-kiekkoa muutaman kauden ajalla. Ruudun pelejä katsoessa moni varmasti ihmetteli, että mitä ihmettä kaverin päässä oikein liikkuu. Nyt asiaan oli mahdollista saada selkoa.
Kirja maalaa loppujen lopuksi kauniin kuvan Ruudun urasta. Varsinkin Pohjois-Amerikan vuosinaan Ruutu joutui jatkuvasti elämään veitsenterällä pelipaikan ja peliajan suhteen. Tuo rimpuilu pakotti Ruudun muokkaamaan pelitapaansa suuntaan, josta hän tuli tunnetuksi. Kirjaa lukiessa hahmottuu, miten kovia uhrauksia Ruutu teki huipulle pääsemisensä eteen, ja sitä ei voi kuin kunnioittaa. Kun tilille napsahtaa lähes 700 peliä NHL:ssä, olympia- ja MM-mitaleita, ei voi kiistää sitä, että kyseessä on suomalainen jääkiekkolegenda. Kun Ruutu saa kirjassa lausuntoja sen kaltaisilta tähdiltä kuin Peter Forsberg ja Sidney Crosby, hahmottuu, että kyseessä ei todellakaan ollut mikään turhanpäiväinen NHL-kiekkoilija, vaan erittäin tärkeä hahmo sekä oman että vastustajajoukkueen silmissä.
Ruudun jumalaisen näytelmän lukeminen on varmasti herkkua monille jääkiekkofaneille. Loppujen lopuksi kaikesta typerehtimisestä huolimatta lukija voi olla ihan ylpeä yhdessä Jarkon kanssa hänen urastaan. Ilman tuollaisia kavereita ei tällaisia tarinoita syntyisikään, eikä urheilumaailma olisi yhtä mielenkiintoinen.
May 23, 2017
Kirja varmasti putoaa hyvin lätkästä kiinnostuneille. Jos jääkiekko taas ei kiinnosta, niin ainakin kirja valottaa kuinka ankaraa työntekoa lajin huipulle nouseminen vaatii. Itselleni kirja palautti elävästi mieleeni joitakin eniten kohua herättäneitä tapahtumia, taklauksia ja selkkauksia, jotka oli tietenkin otettava uusintana Youtubesta. Kieli oli miellyttävän rikasta, olin tästä positiivisesti yllättynyt. Nauroin pariin otteeseen ääneen tapahtumien ja asioiden kuvauksille.
Olin aiemmin saanut kuvan Ruudusta varsin älykkäänä ihmisenä, joten ihmettelin jo hänen uransa aktiiviaikoina miten vintti sitten saattaa pimetä matseissa totaalisesti. Kirjan luettuani näemmä samaa ovat ihmetelleet niin joukkutoverit, seurajohto kuin Ruutu itsekin. Asia jäänee kaikille mysteeriksi. Arvostan kirjan rehellisyyttä sekä sen välittämää Ruudun vankkumatonta työmoraalia.
Valitettavasti en saanut tämänkään teoksen kautta tietää, mitä Ruutu oikein tilitti siinä kuuluisassa tapauksessa Sean Averylle. Tokkopa saan koskaan tietää.
Olin aiemmin saanut kuvan Ruudusta varsin älykkäänä ihmisenä, joten ihmettelin jo hänen uransa aktiiviaikoina miten vintti sitten saattaa pimetä matseissa totaalisesti. Kirjan luettuani näemmä samaa ovat ihmetelleet niin joukkutoverit, seurajohto kuin Ruutu itsekin. Asia jäänee kaikille mysteeriksi. Arvostan kirjan rehellisyyttä sekä sen välittämää Ruudun vankkumatonta työmoraalia.
Valitettavasti en saanut tämänkään teoksen kautta tietää, mitä Ruutu oikein tilitti siinä kuuluisassa tapauksessa Sean Averylle. Tokkopa saan koskaan tietää.
December 13, 2017
Yllättävän intellektuelli kirja jääkiekosta ja jääkiekkoillijan elämästä. Muutama ohjenuora ja elämänkatsomus tuli kirjassa vastaan, jota pystyy jopa soveltamaan yritysmaailmaan. 80-luvulla syntyneelle lätkäfanille lisäksi aikamoinen nostalgiatrippi aina IFK:n mestaruusvuodesta Peltosen skandaaliin asti.
August 28, 2024
Pidin tästä kirjasta enemmän mitä oletin. Erona muihin (superstarojen) kiekkokirjoihin on homman raadollisuus ja Ruudun poikkeava pelaajaprofiili. Farmi on oikeasti karu paikka, jossa ei palkalla juhlita, joten Ruutu joutuu käytännössä jatkuvasti taistelemaan paikasta NHL:ssä. Tämä onnistuu vain viemällä oma rooli täysin seuraavalle levelille.
January 3, 2018
Erinomainen urheilukirja ja elämäntarina, joka on taitavasti kirjoitettu. Tuomas Nyholm on taitava sanankäyttäjä ja Jarkko Ruutu kertoo ajatuksistaan avoimesti. Kirja ei keskity jääkiekko-otteluihin ja tilastoihin, vaan elämään, jota jääkiekkoilijan arki ympäröi.
April 9, 2018
Vaikka ei tämä sinänsä edusta mitään kirjallisuuden kirkkainta kärkeä, on se kuitenkin urheilijaelämäkertana mielenkiintoinen. Suosittelen, mikäli lajityyppi kiinnostaa.
July 15, 2019
Mahtavaa jääkiekkoromantiikka ja kertakaikkiaan huikea pelaaja!
November 27, 2020
Yllättävän hyvä ja mukaansatempava, todella jääkiekkopainotteinen - yksityiselämää ei juurikaan avattu.
December 19, 2020
Olisi voinut olla vähän syvällisempi, mutta tosi viihdyttävää luettavaa. Tällainen kiekkomimmi luki kahdessa sessiossa läpi!
August 5, 2022
Loistava jääkiekkokirja, jonka vihdoinkin ehdin lukea. Kertoo Jarkko Ruudun urasta todella paljon ja myös miksi mies mitäkin aikanaan teki. Suosittelen HIFK ja muillekin faneille.
January 27, 2025
Ei urheiluelämänkerroille voi ikinä *** enempää antaa, joten ** on ihan jees. Jokaisen leijonafanin kirjahyllystä täytyy löytyä tää
May 3, 2025
Hyvä urheilijaelämäkerta! Olisin antanut neljä tähteä, mutta Jarkko on Juudas ja narri, joten annan kolme.
December 11, 2025
Yksi parhaista elämäkerroista, mitä olen lukenut. Palaan tän kirjan pariin aina, kun on vaikeaa elämässä.
June 13, 2016
Pitkästä aikaa hauska kirja, jota lukiessa vähän väliä hymyilyttää ja naurattaa. Kieli on rikasta ja sopivassa määrin lätkäslangilla ja värikynällä höystettyä. Tilitys on aidon rehellistä ja yllättävän syvä luotaavaa. Mielipiteeni Jarkosta ihmisenä muuttui täysin kirjan luettuani. Ei se nyt niin mulkku ihminen loppujen lopuksi ole. Kuvissa silmälasit päässä sehän näyttääkin enemmän Nokian koodarilta kuin ympäri maailman tunnettuna trashtalkerina ja taklaajana.
Tarina on riittävän tiukkaa eikä kirjassa juuri suvanto-vaiheita ole. Eniten vaikutuksen teki Jarkon systeemiälykkyys ja keppostelijan rooli pukuhuoneessa. Se taso, jolla hän analysoi eri pelitilanteita ja mahdollisia skenaarioita riippuen omasta sijainnistaan kaukalossa on huikeaa luettavaa. En olisi uskonut hänen edes pystyvän sellaiseen. Koppikepposet taas avaavat vähän enemmän joukkueiden arkeen ja lätkään liittyvää kulttuuria ja ovat hauskaa luettavaa. Hyvä kirja.
Tarina on riittävän tiukkaa eikä kirjassa juuri suvanto-vaiheita ole. Eniten vaikutuksen teki Jarkon systeemiälykkyys ja keppostelijan rooli pukuhuoneessa. Se taso, jolla hän analysoi eri pelitilanteita ja mahdollisia skenaarioita riippuen omasta sijainnistaan kaukalossa on huikeaa luettavaa. En olisi uskonut hänen edes pystyvän sellaiseen. Koppikepposet taas avaavat vähän enemmän joukkueiden arkeen ja lätkään liittyvää kulttuuria ja ovat hauskaa luettavaa. Hyvä kirja.
June 3, 2016
Piristävä, älykäs ja hauska urakuvaus yhdestä Suomen ja maailman ristiriitaisimmasta jääkiekkoilijasta. Ura kolmos- ja nelosketjn duunarina ei ole ollut helppo, ja voimaa on haettu myös "pimeältä puolelta". Ruutu valottaa vaiherikasta uraansa, mutta ei mielestäni sorru turhaan selittelyyn. Sekopää, joka ei pelkää myöntää sitä. Huippua, että mukana on myös vanhojen pelikavereiden ja valmentajien kommentteja!
September 7, 2022
Omassa lajissaan eli urheilijoiden elämäkerroissa parasta mahdollista antia. Laaja, rehellinen ja monipuolisesti käsitelty. Luonnollisella, humoristisella ja selvästi viihdyttämään tarkoitetulla kielellä kirjoitettu. Romaanissa ei ole lainkaan kiiltokuvamaisuutta vaan hiki sekä veri roiskuu, mutta (juuri sen takia) lukijalla on koko ajan hauskaa.
September 17, 2015
Mukaansatempaava, rehellinen, monesti hauska, paikoin haikeakin kuvaus epätavallisen uran pelanneen fiksun ja persoonallisen pelurin elämästä.
Read
September 9, 2021Värikäs omaelämäkerta ristiriitaiselta jääkiekkoilijalta.
April 18, 2017
En seuraa urheilua aktiivisesti ja kirjaan tartuin sen saamien myönteisten arvioiden kannustamana. Kerronta virtaa kuin Ruutu puhuisi omalla äänellään, rehellisesti, välillä väritellen ja kuuntelijaa viihdyttäen. Kirja ohittaa lapsuuden, tilastot ja uran jälkeisen elämän nopeasti ja keskittyy pelkkään asiaan. Jääkiekkotarinat ja oivallinen kynäily aiheuttavat toistuvia nauruntyrskähdyksiä. Lukeminen on nautinnollista ja kaiken viihteen seassa on kokemuksella tarjoiltuja ajatuksia siitä mistä lätkässä, SM-liigassa ja NHL:ssä todella on kyse. Kirjan myötä lukija saa aidosti haistaa jääkiekkoilijan elämää. Jarkko Ruutu on urheiluelämänkertojen eliittiä ja yksi parhaista elämänkerroista ylipäätään.
August 11, 2017
Kirjan sisältämä opetus on viiden tähden arvoinen. Hullua edes miettiä mitä esim. Selänteestä olisi tullut Ruudun asenteella ja työpanostuksella.
Ruudun uraa Liigaan palaamiseen asti seuranneenna sanottakoon, että kirja oli erittäin mielenkiintoinen Liigaan palaamiseen asti. Siihen loppui lukeminen. Ei haittaa. Nautin kirjasta.
Ruudun uraa Liigaan palaamiseen asti seuranneenna sanottakoon, että kirja oli erittäin mielenkiintoinen Liigaan palaamiseen asti. Siihen loppui lukeminen. Ei haittaa. Nautin kirjasta.
Displaying 1 - 26 of 26 reviews