Marrasyöt

by Jenna Kostet

Finbyn jatulintarhasta löytyy nuoren naisen ruumis.
Nauvossa mökkimurtoja tutkiva poliisi Nils Larsson ei voi mitään sille, että outo kuolemantapaus vetää häntä puoleensa. Samalla olisi kuitenkin opetettava ruotsia puhumaton ja virkaintoinen Mäkelä saariston tavoille. Turun yliopistossa väitöskirjaa tekevä Selja lumoutuu salaperäisistä jatulintarhoista, joiden tarkoitusta ei tunneta. Selja uskoo selvittävänsä niiden salaisuuden oman henkensäkin uhalla. Pimeiden marrasöiden mukana tulee kekrin jakoaika, maaginen ajanjakso, jolloin mikä tahansa on mahdollista.

Genres: Crime, Mystery, Finnish Literature, Fiction

230 pages, Paperback

First published September 1, 2015

Reviews

[Anna Reta Maria · Rating 4 out of 5]

Alku todella kiinnostava, loppu vähän hidastuu ja hajoaa, mutta lähes kaikin puolin nautittava lukukokemus.

[Vilja · Rating 4 out of 5]

Jotain kolmen ja neljän tähden väliltä. Hyvin erilainen teos kuin Lautturi, mitä kyllä osasin odottaa. Saaristoon sijoittuva dekkari, jossa on mukana myös ripaus yliluonnolista kuulosti kuitenkin todella kiinnostavalta ja koska pidin paljon Kostetin esikoisromaanista, lähdin lukemaan suurella mielenkiinnolla. Enkä onneksi pettynyt, Marrasyöt on kiehtova teos, josta nautin kovasti. Vähän illalla hirvitti tätä lukiessa ja aina kun lukaisin pari sivua enemmän, en olisi tahtonut päästää irti. Ehkä olisin toivonut vielä lisää yllättävyyttä, sillä arvasin jo melko varhaisessa vaiheessa kuka onkaan kaiken takana. Tunnelma kuitenkin vei mukanaan ja aion edelleen pitää silmäni auki ja tarkkailla mitä Kostetilta tulevaisuudessa on odotettavissa.

[S · Rating 2 out of 5]

Hmm. This is a difficult one to rate. As much I'd like to praise this book, this was just an okay read for me in the end as the novel felt a bit rushed and was a tad predictable to my liking.

I liked the main character, Nils, the beginning of the novel, and the idea behind the story. The best aspect was definitely Nils' family relations which I would have loved to learn more of. Since death is an important theme for me, I enjoyed it also in this novel, and how the sea was incorporated to the mix.

However, this novel had some trouble with plausibility in my opinion, especially related to the other main character, Selja. Her development wasn't believable, especially considering the short time that her transformation took. In addition, it wasn't really justified. There were also numerous other details that seemed to lack questioning, further development or consideration. To this story to work as it is, the timeframe given for it should have been at least threefold, preferably longer in my opinion. That way Selja's transformation would have come gradually enough for the writer to justify it sufficiently. The same applies to the plot in general: If the characters had not been so gifted at making deductive leaps, and if there had been more twists (or at least details) to the plot, the story would have benefited from it, I think.

However, I'm not saying that the novel was bad. The writing itself was good and the text was enjoyable to read. And even though the plot and the characters had some issues, Kostet showed that she is indeed a good storyteller worth keeping an eye on. I remain anticipating what she will create next, as she clearly has potential. This particular work would have just needed some further fine-tuning in my opinion.

[Sara Norja · Rating 3 out of 5]

Tässä oli sekä hyvää että epäuskottavaa. Hyvää: enimmäkseen tosi kivasti kirjoitettu (turhan monta painovirhettä tosin - huolimatonta kustantajan osalta?), hyvin tuli esille saariston fiilis ja marraskuun harmaus ja uhkaavuus. Juoni oli joltain osin ennalta-arvattava, mutta silti viihdyttävä.

Epäuskottavaa minulle: monet väitöskirjan ja tutkimuksen tekemiseen liittyvät seikat. (Huom: teen itse väitöskirjaa Turun yliopistolla.) Lähinnä Seljan asenne väitöskirjan aloittamiseen, ja se että hän muka kirjoittaisi johdannon ensimmäisenä, ja kaikenlaista muuta pientä nillityksen aihetta siitä, miten tutkimus toimii. Selja ei esim. vaikuttanut lainkaan olevan tietoinen siitä, että on tosi harvinaista saada apurahaa heti väikkäritutkimuksen alkuvaiheessa. Tiedän, että itse olen pahimmassa mahdollisessa nillittäjäryhmässä, koska olen itse ollut samassa tilanteessa kuin Selja eli aloittelemassa väitöskirjaa. Seljan väitöskirjaa koskevat osiot olivat epäuskottavimpia minulle tutkijana.

Myöskin, häiritsi toden teolla, ettei Seljalla käynyt edes mielessä pieni ajatus siitä, miten väärin olisi ryhtyä minkäänlaiseen romanttiseen suhteeseen väitöskirjaohjaajansa kanssa. Ks. spoilerihommat alempana. Selja oli muutenkin ohut hahmo ja vähän stereotyyppisen oloinen: olisin kaivannut häneen enemmän syvyyttä.

Nils oli sinänsä kiinnostavampi hahmo, vaikka monella tapaa arkkityyppinen poliisihahmo. Hän oli silti melko symppis ja perhetausta toi kiinnostavaa syvyyttä häneen.

Jos yliluonnollisen oli tarkoitus olla kirjan maailmassa totta, olisin kaivannut selkeämpää viitettä siitä, siis jotain vihjeitä jo romaanin alkupuolella. Ei oikeastaan lopun mereen kuolleiden takia - se toimi sellaisenaan ja oli visuaalisesti hieno konsepti! - mutta sen takia, että ilman yliluonnollista selitystä en näe, miksi faktoihin nojaava Selja kokisi niin yhtäkkistä vetoa Svakiin. Päättelin, että jatulintarha aiheutti Seljassa jonkinlaisen lumoontumisen, mutta olisin silti kaivannut jotain selkeämpää. Olisin myös kaivannut romaanin loppuun enemmän järkytystä, kun Selja tajusi mitä oli tapahtunut.

[Emma Luoma · Rating 4 out of 5]

Turun saaristo, meren tuoksu, aaltojen pauhu ja jylhänä kohoava jatulintarha. Sekoitus dekkaria, mystiikkaa, yliluonnollista, kuviteltua? Marrasyöt sopii sekä nuorille että aikuisille, tarina etenee sujuvasti eri aikatasoilla, joiden leikkauspisteessä ovat nuoren naisen kuolema ja pyhäinpäivä. Yliopistomaailma ja myytit kulkevat sujuvasti rinnakkain, todellisuus venyy ja muuttuu, vain jatulintarhojen vastustamaton kutsu säilyy ensimmäiseltä sivulta aina loppuun asti. Ja edelleen kirjan loputtua...

[niksu moi :) · Rating 3 out of 5]

kostet kirjottaa taitavasti ja osaa varsinkin luoda tunnelmaa ja elävää miljöötä tosi elävästi, esim. tässä välittyy syksyn koleus ja pimeys ja linnunluisissa ulkosaariston karu kauneus. tarina jää hahmoista (nils my beloved <3) ja jännittävästä fiiliksestä huolimatta vähän itseään toistavaksi ja ennalta arvattavaksi, isot juonenkäänteetkin jotka olis tärkeitä jännitysromaanille ehtii mun kaltainen medianlukutaidotonkin tajuta jo kauan ennen niiden paljastumista. upeeta kuvailevaa kerrontaa tho, love turku ja love romantisoitu syksy

[Vesa · Rating 4 out of 5]

Historiallisen kulttuurikaupungin yliopistoelämä sekä suolaisen merituulen tuoksuinen ulkosaaristo luovat puitteet tälle kiinnostavalle Agatha Christien ja Eeva Tenhusen jalanjäljissä kulkevalle jännitysromaanille, jossa mystinen neidontanssi kuljettaa tarinaa kohti vääjäämätöntä loppuhuipennusta. Tekijälle ilmeisen tärkeän saariston luonnon kuvaus on erinomaista ja henkilöhahmot uskottavia. Turun seudulle sijoittuvia tarinoita toivoisi jatkossakin. Suosittelen.

[J.S. Meresmaa · Rating 4 out of 5]

Jatulintarhat, meri, Nauvo ja murhamysteeri. Jos mikään noista kiinnostaa, kirjaan kannattaa tarttua. Pidin erityisesti kirjan ajallisesta rakenteesta, jossa luvut on nimetty marrasyön huipentuman kummankin puolen.

[Tiina Mahlamäki · Rating 3 out of 5]

Turkuun, varsinaissuomalaiseen saaristoon sekä yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitokselle sijoittuva jännityskertomus on vähän aukkoinen mutta mielenkiintoista luettavaa. Jännittävästi kaikki ei ole aivan sitä miltä näyttää ja asioille voidaan antaa myös yliluonnollisia tulkintoja.

[Paula Silvonen · Rating 3 out of 5]

Olipa tiivistunnelmainen teos, valvoin puoli yötä kun piti lukea loppuun. Tykkäsin alkupuolesta paljon, mutta sitten muutamat epäloogisilta tuntuvat juonenkäänteet hillitsivät vähän ihastusta.

[Jane Kirjan jos toisenkin · Rating 3 out of 5]

3,5 *

Jatulintarhojen mystiikkaan pohjautuva jännittävä, mutta tiivistämistä kestävä romaani.

[Kirsi Vesterbacka · Rating 4 out of 5]

Jatulintarhoista kuulee harvoin. Dekkarikin oli hyvä.

[Mira · Rating 3 out of 5]

Erilainen dekkari jonka lukemiseen oma suhde keskeiseen tapahtumapaikkaan toi lisänsä.

[Ville Kokko · Rating 4 out of 5]

Jatulintarhat ovat vanhoja labyrinttimäisiä kivikehiä. Vaikka sellaiseen voisi liittää jotain mystiikkaa, olisi voinut luulla, että ei sen ympärille nyt sentään voisi kokonaista tarinaa rakentaa. Tämä kirja kuitenkin tekee niin onnistuneesti.

Marrasyöt on suurelta osin salapoliisitarina, mutta sellainen, jossa taustalla kummittelee aina jonkin syvemmän salaisuuden tuntu. Se kuvaa samalla uskottavalla tavalla elämää niin Turun yliopiston opiskelijana (mistä itselläni on kokemusta) kuin myös nauvolaisena poliisina. Tarina alkaa jatulintarhalla tapahtuneesta oudosta kuolemasta ja paljastaa vähitellen siihen liittyvän tapahtumien vyyhdin. Kirja on varsin jännittävä ja siinä on hyvä tunnelma, ja ehkä kaikkein jännittävin on lähes loppuun asti kysymys siitä, mikä on jatulintarhan todellinen salaisuus.

[H · Rating 4 out of 5]

En varsinaisesti ole dekkarien ystävä, enkä ole sitä vieläkään, mutta laadukkaasta tekstistä on ehdottomasti kyse. Kirjan synnyttämät painajaiset ja ahdistus saaristoilmaa kohtaan olivat taitavasti luotuja. Aluksi olisin toivonut jopa nopeampaa etenemistä, actionia, räiskettä, mutta lopussa kirjan hahmot alkoivat tuntua kaikki jotenkin hulluilta ja pimeät olennot alkoivat kiivetä jo omaankin makuuhuoneeseeni. Ei ehkä iltalukemiseksi, mutta dekkarien ystävälle hyväksi vaihteluksi perinteisille nerosankarisalapoliisikirjoille.

[Ellinoora · Rating 4 out of 5]

Ei mikään perinteinen dekkari. Alun hitauden jälkeen alko palaset loksahtelemaan paikoilleen ja loppu vei mennessään.