Umbra: Silmäys Paradoksien arkistoon

by Leena Krohn

Kuka oli Umbra? Vainko äärettömän ovensuussa seisova harrastelija, jolta puuttuivat syvempi luonnontieteellinen koulutus, matemaatikon lahjat, taiteilijan vaisto ja mystikon visio? Umbra, lääkäri ja keräilijä, kokosi Paradoksien arkistoa oppainaan hämmästys, tahto ja itsepintainen kärsivällisyys.

Genres: Fiction, Finnish Literature

153 pages, Hardcover

First published January 1, 1990

Reviews

[Juuso · Rating 3 out of 5]

Leena Krohn osaa kirjoittaa hyvää tekstiä. Umbra paradokseineen on parhaimmillaan oikein hyvä, mutta pahimmillaan tuntuu hieman väkinäiseltä. Mitä tulee myös paradokseihin, Krohn käsittelee äärettömyyttä, mutta lopulta ei sano siitä paljoakaan. Onko ongelma äärettömyydessä vai kirjailijassa - ehkä molemmissa.

Krohniin kirjat eivät sijoitu minnekkään, mutta niiden ympäristö on tunnistettava. Niiden fantastiset elementit ovat myöskin toistuva aihe/teema. Tällä kertaa en välittänyt fantastisista elementeistä. Tiedä häntä.

[Lee · Rating 4 out of 5]

siis tää on niin moraalisesti kiinnostava

[Markus Pietilä · Rating 4 out of 5]

Tavoitteena lukea kaikki Finlandia-palkintoehdokkaat:
(1984-1989: 58/58)
1990: 8/8
(1991: 7/8)
1984-2022: 73/262

4,5/5. Umbra on jo Leena Krohnin kolmas Finlandia-ehdokas (Tainaron 1985 ja Rapina 1989), ja vuonna 1992 hän lopulta sitten palkinnon voittikin (Matemaattisia olioita tai jaettuja unia). Umbra on mielestäni Tainaronin tavoin poikkeuksellisen erinomainen. Molemmat luokiteltaneen romaaneiksi, vaikka ne koostuvatkin yksittäisistä luvuista, joita ei varsinaisesti ainakaan mikään selvä juoni sido yhteen. Olisivatko nämä jonkinlaisia novelliromaaneja? Umbra on yleislääkäri, jonka potilaskohtaamisista sitten kirjan luvut koostuvat. Umbran lisäksi on kirjassa myös joitakin teemoja, jotka saattavat kulkea ja esiintyä eri luvuissa. On vain yksi Leena Krohn, eikä kukaan kirjoita niin kuin hän. Kielessä on hauskaa nyrjähtyneisyyttä ja anarkistisuutta.

[Rasmus Tillander · Rating 4 out of 5]

Ei ehkä kaikkein oivaltavinta, mutta monella tapaa samaistuttavaa.

Äärimmäisyys on kieltämättä kiinnostava teema kaunokirjalle. Ja Umbra käsittelee sitä koskettavasti. Päähenkilö, paradoksien arkistoa kokoava yleislääkäri Umbra, on samaistuttavimpia hahmoja joihin olen törmännyt. Se tapa, jolla tämä pohtii universumin pientä ja suurta, häkellyttävää äärettömyyttä, kolahti.

Umbra ei ollut niin filosofisesti syvällinen kuin olisin odottanut, mutta ehkä tuo emotionaalinen puoli korvaa sitä. Kohtaukset tuntuivat myös hieman epätasaisilta, mutta niiden joukossa oli useampi muistettava helmi. Kokonaisuutena pidin tästä kohtuullisen paljon.

[Timo · Rating 3 out of 5]

Vähemmän ärsyttävä versio Tainaronista.

[Insomnica · Rating 3 out of 5]

Petyin Umbraan. Yleensä Krohn yllättää ja kyseenalaistaa, mutta täämä kirja ei tehnyt juuri mitään, vaan pelasi turhankin varmoilla panoksilla.

[Heidi · Rating 3 out of 5]

Ei yllä Krohnin parhaimpiin, ja ei niin koherentti kuin moni myöhempi teos Krohnilta. Sekava jopa. Ei silti huono. Helppo?