Aiheita

by Jouko Turkka

Jouko Turkan, suomalaisen teatterin voimahahmon ja vaikuttajan, kirja tarjoaa huiman lukuelämyksen. Aiheita on pidäkkeetön, sovinnaisen ajattelun kahleet säälittä katkova kokoelma mietteitä, teemoja, luonnoksia ihmisistä, elämästä ja maailmasta, taiteesta ja teatterista, luovuudesta. Ennalta arvaamattomat ovet avautuvat lukijan mielikuvitukselle ja ajattelulle.

"Et mitään voi kuvata niinkuin on. Tee tarinoita. Etsi tapahtumien logiikka. Löydä lainalaisuudet. Johda niistä teoria. Katso pikkuisen lihavaa naista ja näet jo kohtalon. Tiedät mikä on tapahtumien vääjäämätön logiikka. Äkkäät jollakin tekohampaat ja hän on paljastunut. Mikä aihe on naisen musta silmä, siinä on kaikki. Freud ja Marx ja kaikki mitä he ovat matkaansaattaneet. Kynsitty miehen naama on sinfonisen tapahtumakulun seuraus...Tai kuinka traaginen aihe on tyhmä terve lapsi."

"Jonkin arvoista on vain se mikä on kohtuutonta, vain hulluus johtaa saavutuksiin. Niitä ovat ennätykset ja järkytykset; tavallinen on epätodellista, ne ovat todellisia. Ei luonnetta enää ole samalla tavoin kuin vanhankansandraamoissa. Ei luonne johda tapahtumiin ja kohtaloihin, vaan pakkomielteet, päähänpinttymät, himot ja kauhut. Tyypit ja omaksutut kohtalot ovat muuta kuin luonne ja niitä ihmiset ovat. Omaksumansa tyypin puitteissa ihmisellä on sitten vielä luonne tai monta luonnetta. Pyrkimyksenä on kerätä samaan koneeseen vastakkaisia ominaisuuksia kuten hellä ja raju, elämyksellinen ja taloudellinen, nuorekas ja kokenut. Pitää syödä paljon mutta olla laiha."

Genres: Finnish Literature, Nonfiction

170 pages, Paperback

First published January 1, 1982

Reviews

[Mikko Saari · Rating 4 out of 5]

Ihan hullua tekstiä, mutta kylläpä pieneen kirjaan mahtui paljon päräyttäviä aiheita ja ajatuksia. Ei ihme, että nämä piti purkaa paperille. Jos tuntuu, että tarvitsee ideoita vaikkapa reipashenkiseen teatteriesitykseen, tästä kirjasta löytyy kyllä. Vaikka kirja on julkaistu alunperin jo 1982, ei tätä kyllä mitenkään ole vielä tyhjennetty.

[Amu · Rating 4 out of 5]

Varasin tämän kirjastosta viime vuoden elokuussa vähän sen jälkeen kun Jouko Turkka oli kuollut ja olin käynyt katsomassa teatterikesässä hänen näytelmänsä, joka merkitsi minulle henkilökohtaisesti hyvin paljon. Näköjään kaikki muutkin olivat päättäneet lukea sen, koska sain sen käsiini vasta nyt. Hyvä että sain! Tämä on suuri teos, vaikka ohut. Lukiessa lyhyitä, terävästi muotoiltuja tekstejä ei voi välttyä ajattelemasta Turkan kiivasta katsetta ja maanista puhetapaa. Kuten Turkan puhetta ei voinut jättää kuuntelematta, tätä kirjaa ei voi laskea käsistään ennen kuin sen on lukenut kannesta kanteen - ja todennäköisesti sen lauseet pyörivät päässäni vielä kuukausikaupalla.

Lukiessani ajattelin Turkan ja hänen muun tuotantonsa lisäksi aikaa. Aiheita on ilmestynyt 35 vuotta sitten, se on siis lähes saman ikäinen kuin minä. Turkka näkee kuvaamassaan nykyhetkessä - siis 80-luvun alussa - paljon sellaisia vikoja, mistä nykyään syytetään 2010-lukua. Ja toisaalta hän käyttää sanoja, joita ei nykyään näe, kuvaa ilmiöitä joita ei enää ole, pitää outoina jokapäiväisiä asioita.

[Minäpäminä · Rating 4 out of 5]

Häkellyttävä, julma, riemukas, karnevalistinen, terävä ja liikuttava kirja. Pienet kertomukset paisahtavat maailmankatsomuksellisiksi kaikuluotaimiksi.

[Anniliina · Rating 4 out of 5]

Hieno! Turkan ajatuksenjuoksu ja logiikka on riemastuttavaa, paikoitellen teksti on myös pakahduttavan kaunista ja runollista. Teoksen rakenne on kiinnostava, tosin ei erityisen nopealukuinen. Virkistävän erilainen teos.

[Janne Typpi · Rating 4 out of 5]

Suoraan ytimeen meneviä tarkkoja ja nerokkaita havaintoja ihmisluonteesta ja elämän tilanteista. Turkka näki ihmisissä jotakin mitä me muut emme näe, ja hän purki aiheensa näihin omaleimaisiin ja poikkeuksellisiin kirjoituksiin. Ne ovat aloituksia, keskeneräisyyksiä ja kiteytyksiä, jotka jäävät mieleen kummittelemaan. Niissä on ihmiselämän pienuus ja ohikiitävyys, elämä ja taide jatkuvat, ja nämä sanat jäävät olemaan, mutta myös uusia tulee aina.
”Nyt olen näistä täysin vapaa, minun ei tarvitse koskaan enää kirjoittaa mitään. Ei jää sitä epämääräistä kaipausta, että joku sitten lukisi ne jälkeenjääneistä papereista.”

[Aksu Piippo · Rating 5 out of 5]

Kansallinen merkkiteoshan tämä on. Juu-u.

[Hannu Sinisalo · Rating 5 out of 5]

Huikea. Hullu. Uskomaton.

[Tipi · Rating 3 out of 5]

Tässä on näytillä se, miltä ihmisten jutut kuulostaisi jos impulssikontrolli (eli "filtteri") katoaisi. Kirja oli just sellainen mitä Jouko Turkalta odottaisikin.

[Jussi Galla · Rating 4 out of 5]

Viimeisestä aiheesta meinasi lirvahtaa paskat housuun.

Haudalle kusemisesta voisi saada vihaa halaavan ja ruokkivan tarinan. Ihminen on oiva otus.

[Emilia R · Rating 3 out of 5]

Puhutteleva ja omalaatuinen. Kuin kurkistus toisen ihmisen pään sisälle, missä sekavat (ajoittain häiriintyneet) ajatukset sinkoilevat vailla päämäärää.

[Ville Kilpiä · Rating 4 out of 5]

Sain kirjan hyvältä ystävältäni postitse saatteella "Ville 17.1.17 - Tämä se on hurjaa kamaa :)" Ja olihan se!

[Sanni]

Viihdyttäviä lastuja siitä, kuinka häpeä saa ihmiset käyttäytymään käsittämättömästi jopa oman henkensä uhalla.