Julkinen keskustelu lukkiutuu yhä uudestaan vastakkainasetteluiksi ja sellaisten näkemysten kiistoiksi, joiden välillä ei tunnu olevan keskustelun mahdollisuutta. Sanotaan myös, että yhteiskunnallisessa elämässä pärjää vain kärjistyksillä ja yksinkertaistuksilla.
Filosofi Ville Lähde käy esseekirjassaan läpi joukon julkisen keskustelun ongelmia ja umpikujia, jotka toistuvat yhä uudelleen. Ne estävät meitä ymmärtämästä tiedon ja mielipiteen tai tieteen ja uskon eroja tai pohtimasta demokratian, terrorismin tai sananvapauden luonnetta. Monimutkaisessa maailmassa ei voi pärjätä ajattelemalla yksinkertaisesti. Jos tyyli syrjäyttää sisällön, eksytään pelkkään retoriseen kilvoitteluun. Maailma häviää näkyvistä.
Ville Lähde (s. 1972) on suomalainen filosofi ja tietokirjailija. Lähde toimi filosofisen Niin & näin-aikakauslehden päätoimittajana yhdessä Antti Salmisen kanssa vuodesta 2010 vuoteen 2013. Hän valmistui filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2000, ja tohtoriksi vuonna 2008. Hän on keskittynyt ympäristöfilosofiaan ja tutkinut luonnon käsitettä ja sen historiaa muun muassa Jean-Jacques Rousseaun tuotannossa. Lähde on kirjoittanut myös paljon yhteiskunnallisia kirjoituksia keskittyen erityisesti ympäristöön ja luonnonsuojeluun liittyviin kysymyksiin.
Sisältö on erinomaisen ajankohtaista ja tärkeää, tervetullut manifesti järkevämpään julkiseen keskusteluun. Pienimuotoisena kritiikkinä toivoisin selkokielisempää kieliasua: juuri tällaisen kirjan haluaisi olevan mahdollisimman lähestyttävä jokaiselle lukijalle, mutta ajoittain koukeroiset virkerakenteet vaativat kokeneemmaltakin lukijalta useamman lukukerran avautuakseen.
Pyh.Oikeesti on maailmassa on vaan kaks osaa,ja nekin järkähtämättömästi paikallaan..se on mielipiteeni ja kaikki erimieliset on väärässä ja rajoittaa sananvapauttani.En perustele.
"Jos kysymys vaikuttaa tyhmältä, mutta sen takaa näkyy kiinnostus, oppimisen halu ja kaipuu toisen ymmärtämiseen, se ei ole tyhmä."
Ville Lähde pureutuu esseekokoelmassaan avoimen, rakentavan ja yhteiskuntaa kehittävän keskustelun haasteisiin. Hän kirjoittaa ongelmista, joihin yhteiskunnallisessa keskustelussa törmätään yhä uudestaan ja uudestaan: yleistämiseen ja liialliseen yksinkertaistamiseen, vastakkainasettelujen luomiseen, mielipiteiden jumittumiseen, olettamiseen ja omien kokemusten painottamiseen. Hän myös kuvaa miten argumentointia ja perusteltua keskustelua vältellään monin eri keinoin, tiedostaen tai tiedostamatta.
Lähde käyttää filosofisten pohdintojen esimerkkeinä monia ajankohtaisia teemoja terrorismistä politiikkaan.
Varsin hyvä ja kansantajuinen nippu tekstejä vaikkapa retoriikan oppituntien jatkoksi :-)
Kirjan keskeinen ajatus on yksinkertainen: todellisuus ei ole yksinkertainen. Se ei palaudu dikotomioiksi esimerkiksi tieteen ja uskonnon tai luonnon ja yhteiskunnan välillä. Silläkin uhalla, että paljastan kirjoittajan näkemyksen, todellisuudessa on paljon liikkuvia osia. Lähde kysyykin, miksi monimutkaisista asioista pitäisi puhua yksinkertaisesti (luoden samalla virheellisiä vastakkainasetteluja). Paljon teoksen viisaudesta tiivistyy seuraavasti: "Jos pitää vain valita puolensa, toiset ovat kirjoittaneet konfliktin tarinan valmiiksi."
Tämä vaatii lukijaltaan paljon, mutta antaa myös roimasti takaisin. Lukeminen oli tavattoman hidasta, koska asiaa ja käsitteitä pursusi riveiltä ja sanojen väleistä. Puhumattakaan itse sisällöstä, jonka sisäistäminen vaati useita lukukertoja ja pohdintaa. Myöskään useampaa kappaletta yhtäjaksoisesti ei kannattanut lukea, koska asiaa yksinkertaisesti oli niin paljon. Mutta suosittelen lämpimästi kaikille jotka lukevat uutisia, käyvät keskusteluja somessa tai haluavat uuden näkökulman tähän hullunpyllyyn jota julkiseksi keskusteluksi kutsutaan.