Semmonen kirja, jonka jokaisen vanhempiaan/puolisoaan ym narsistiksi epäilevän tulisi lukea ikään katsomatta. Tätä kirjaa lukiessa kävi kyllä mielessä, että jahas siellä on ikkunan takana käyty tekemässä havaintoja, sillä sen verran tuttua asiaa oli. Minä sain elämässä niin paskat kortit, että molemmat vanhemmat on narsisteja, eikä siinä vielä kaikki myös äidin sisko on narsisti, vielä suurempi narsisti kuin äitini kaikesta päätellen. Isä ei sisaruksistaan ole ainoa narsisti, vaan ainakin sisaruksista kolme viidesta, tai kaikki viisi ovat eriasteisia narsisteja ja siinä perheessä oli vanhemmat, jotka myös löivät lapsiaan.
Tämän paskan elämässään läpikäyneet ja läpikäymässä olevat taas saattavat löytääkkin kirjasta jonkunlaista lohtua. Ainakin siitä, että kyllä vain, narsistinen kanssa ollaan tekemisissä. Pääpaino kirjassa kuitenkin tuntuvat olevan 0-18 vuotiaat ja silti jotenkin nurinkurisesti vahemmat ja erityisesti näiden lasten vanhemmat. Narsistihan ei tunnetusti tapojaan paranna. Sukulaiset, jotka eivät välttämättä ja tunnetusti edes esimerkkien avulla tunnista oikeaa narsistia vaikka sellainen käyskentelisi omassa perheessä....
Ja kyllähän tässä ennenpitkää alkaa samojen termien ja lausahdusten viljely näkyä. Paraimmillaan samassa luvussa kahdesti tai kolmesti. Huomaa ettei kirjan oikolukija joko tehnyt työtään, tai huomannut mitään outoa. Näitä samaa toistoa ja samaa lausetta eri kappaleissa tai sama asia eri sanoin täyteilmaisuja on pitkin ja poikin kirjaa. Villi arvas on, että ne ovat siellä lähinnä tuomassa sivumäärää kirjaan. Nämä toistot alkoi jossain vaiheessa ärsyttämään niin, että oli vähentää arvostelusta tähti. Niiden tilalle olisi voinut ihan hyvin laittaa yhden narsistin uhrin kertomuksen lisää.
Ps. Jos muistan lukemaani oikein, niin Peppi Pitkätossun tarinassa asia tosiaan oli niin, että Pepin isä tosiaankin oli kapteeni JA alkuasukasheimon päällikkö, joka oli merillä paljon ja luotti itsenäiseen ja omapäiseen tyttäreensä niin paljon, että tämä sai asua yksin.
Ja yhtälailla sellaisia huipputyyppejä on ihan oikeastikkin olemassa, eikä näillä ihmisillä ole sen suurempia ongelmia. On nurinkurista ja epäammattimaista ajatella, että ihminen jolla oikeasti menee hyvin, kärsisi välttämättä mistään ongelmista. Sama pätee pienituloisiin. Juu, voi olla puutetta asioista, pätkätöitä eikä aina sitäkään, mutta silti ihminen voi olla onnellinen ja vanhempana onnistuakkin erittäin hyvin kasvattamaan paitsi omat lapsensa, myös adoptoidut.