What do you think?
Rate this book
Neandertalinihminen - kadonnut lajitoveri
Keitä olivat neandertalinihmiset, nykyihmisen sukupuuttoon kuolleet lajitoverit? Uusi tutkimus on raottanut salaperäisyyden verhoa ja romuttanut vanhoja käsityksiä. Neandertalilaiset eivät olleet alkeellisia luolaihmisiä, vaan heillä oli kulttuuri, joka vaihteli asuinseudun mukaan. He kommunikoivat kielen avulla ja koristivat itsensä väriainein ja koruin. Siinä missä Afrikasta tulleet nykyihmiset olivat tummaihoisia, Lähi-idässä ja Euroopassa asustaneet neandertalilaiset olivat vaaleita, osa punatukkaisia ja vihreäsilmäisiä.
Uudet tiedot eivät ole pelkkää historiaa. Koska neandertalilaiset risteytyivät nykyihmisen kanssa, jokaisella meistä on geeneissämme muutama prosentti heidän dna:taan. Tämä ei ole sattumaa: neandertalilaisilta saadut geenit paransivat esivanhempiemme vastustuskykyä ja D-vitamiinin tuotantoa.
Neandertalinihminen kertoo, mitä tällä hetkellä tiedämme ihmisen evoluutiosta puolen miljoonan vuoden aikana. Kirja on kiehtova tietopaketti muinaisista sukulaisista, joiden perimää yhä kannamme.
Biologi Juha Valste on tunnettu tietokirjailija, suosittu luennoitsija ja tiedetoimittaja, joka on erikoistunut ihmisen evoluutioon. Hän on kirjoittanut aiemmin aiheesta teoksen Ihmislajin synty (SKS 2012).
Uudet tiedot eivät ole pelkkää historiaa. Koska neandertalilaiset risteytyivät nykyihmisen kanssa, jokaisella meistä on geeneissämme muutama prosentti heidän dna:taan. Tämä ei ole sattumaa: neandertalilaisilta saadut geenit paransivat esivanhempiemme vastustuskykyä ja D-vitamiinin tuotantoa.
Neandertalinihminen kertoo, mitä tällä hetkellä tiedämme ihmisen evoluutiosta puolen miljoonan vuoden aikana. Kirja on kiehtova tietopaketti muinaisista sukulaisista, joiden perimää yhä kannamme.
Biologi Juha Valste on tunnettu tietokirjailija, suosittu luennoitsija ja tiedetoimittaja, joka on erikoistunut ihmisen evoluutioon. Hän on kirjoittanut aiemmin aiheesta teoksen Ihmislajin synty (SKS 2012).
215 pages, Hardcover
First published October 21, 2015
2 people are currently reading
27 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 5 of 5 reviews
December 27, 2015
Tarpeellinen kunnianpalautus neandertalin ihmiselle. Kiinnostava ja hauska kirja. Kustannustoimitus olisi voinut hieman karsia toiston määrää, ja muutamien yksityiskohtien todisteita olisi voinut eritellä enemmän, esim. usein mainittu ryhmämetsästys.
Alun kuvaus 1800-luvun tiedemiesten halveksivasta asenteesta neandertalilaisia kohtaan on mielenkiintoinen. Valste osoittaa kiitettävää myötätuntoa silloisia ja nykyisiä tutkijoita kohtaan: ennakkoasenteista on vaikea päästä eroon.
Alun kuvaus 1800-luvun tiedemiesten halveksivasta asenteesta neandertalilaisia kohtaan on mielenkiintoinen. Valste osoittaa kiitettävää myötätuntoa silloisia ja nykyisiä tutkijoita kohtaan: ennakkoasenteista on vaikea päästä eroon.
July 24, 2022
Kiva yleistajuinen teos neandertalinihmisistä. Kirjassa muun muassa korjattiin yleisiä neandertalilaisiin liittyviä harhaluuloja. Osa oli itselle tuttua asiaa, mutta seassa oli uuttakin. Alkupuolella avattiin, miten nykyisenlainen käsitys ihmisen sukupuusta on muotoutunut – ja muotoutuu edelleen. On kiehtovaa, kuinka hiljattain käsitys käsitys ihmisten evoluutiosta on muuttunut paljonkin, ja hatarien muistojen perusteella epäilen, että vielä omat koulukirjat ovat kertoneet hyvin erilaista tarinaa.
Joissakin kohti uutta tietoa heitettiin melkeinpä sivulauseessa ja lukija jäi toivomaan lisätietoa. Esimerkiksi käsitys neandertalilaisyhteisön sukupuolirooleista olisi kiinnostanut, ja hyvin epäselväksi jäi, mihin lopulta perustuu käsitys neandertalilaisten monogaamisista suhteista.
Joissakin kohti uutta tietoa heitettiin melkeinpä sivulauseessa ja lukija jäi toivomaan lisätietoa. Esimerkiksi käsitys neandertalilaisyhteisön sukupuolirooleista olisi kiinnostanut, ja hyvin epäselväksi jäi, mihin lopulta perustuu käsitys neandertalilaisten monogaamisista suhteista.
February 14, 2021
Kiinnostava tietokirja neandetalinihmisistä.
Ei räjäyttänyt tajuntaa uudella tiedolla, mutta korjaili mukavasti jotain varmasti yleisiä neandertalinihmiseen liittyviä väärinkäsityksiä. Alleviivasi kivasti myös sitä, miten neandertalilaiset olivat nykyihmisen sisar- eivät isoäitilaji ja miten tämän takia oletus heidän täydellisen totaalisesta kehittymättömyydestään meihin verrattuna on liioiteltu. Myös sen korostaminen, etteivät neandertalilaiset muodostaneet yhtä yhtenäistä etnistä tai kulttuurista ryhmää, oli todella virkistävää. Eivätkä neandertalit olleet sadomasokistisia arktisen ilmaston rakastajia, vaan ihan yhtä opportunisteja kuin mekin. Erityiskiitosta kirjan lopun infopaketista, miten fossiilien iän määritystä tehdään.
Paikoin minulle jäi tästä enemmän kysymyksiä kuin sain vastauksia. Miten miesten ja naisten pieni kokoero kertoo neandertalien monogaamisuudesta? Miten se, että neandertalit eivät ehkä mahdollisesti kenties voineet tuottaa kaikkia nykyisissä kielissä puhuttuja äänteitä (emmehän mekään kaikkien äänteiden tuottamiseen pysty), todistaa sen, ettei neandertaleilla ehkä ollut yhtä yksityiskohtaista puhuttua kieltä kuin meillä? Nykykielistä vähäfoneemisin rotokas tulee toimeen 11 foneemilla. Afrikan kielissä käytetään erilaisia napsauksia ja labiaaleja - oliko niiden tuottaminen helpompaa erilaisella suun ja ääntöväylän rakenteella? Millä perusteella Afrikasta tulleiden nykyihmisten puhuma kieli olisi ollut temmoltaan nopeampaa kuin neandertalien?
Yhden kerran oikoluku olisi tehnyt tälle vielä ihan hyvää. Nyt asioita toistettiin monta kertaa eri luvuissa, mikä synnytti ajatuksen, ettei enempää sanottavaa oikeastaan ollut. Ehkä tämä oli tietoinen valinta hitaampaa tai keskeytyksille alttiimpaa lukijaa ajatellen, mutta minua ärsytti. Neandertalien suhteet toisiinsa kuvattiin myös täysin ristiriitaisesti. Toisessa osassa annettiin ymmärtää, että 8-15 hengen ryhmät tapasivat toisiaan ohimennen ja sattumalta, toisessa osassa korostettiin mahdollisuutta, että ryhmät pitivät löyhästi yhteyttä tai ainakin tiesivät lähimmän naapurin asuinpaikan. Toki tämä nyt varmasti on ollut aluekohtaista ja mahdollisesti muuttuvaista.
Kaiken kaikkiaan kuitenkin oikein hyvä ja kompakti tietokirja, jota luki mielellään, vaikka välillä kirjoittajan ääni vähän häiritsi.
Ei räjäyttänyt tajuntaa uudella tiedolla, mutta korjaili mukavasti jotain varmasti yleisiä neandertalinihmiseen liittyviä väärinkäsityksiä. Alleviivasi kivasti myös sitä, miten neandertalilaiset olivat nykyihmisen sisar- eivät isoäitilaji ja miten tämän takia oletus heidän täydellisen totaalisesta kehittymättömyydestään meihin verrattuna on liioiteltu. Myös sen korostaminen, etteivät neandertalilaiset muodostaneet yhtä yhtenäistä etnistä tai kulttuurista ryhmää, oli todella virkistävää. Eivätkä neandertalit olleet sadomasokistisia arktisen ilmaston rakastajia, vaan ihan yhtä opportunisteja kuin mekin. Erityiskiitosta kirjan lopun infopaketista, miten fossiilien iän määritystä tehdään.
Paikoin minulle jäi tästä enemmän kysymyksiä kuin sain vastauksia. Miten miesten ja naisten pieni kokoero kertoo neandertalien monogaamisuudesta? Miten se, että neandertalit eivät ehkä mahdollisesti kenties voineet tuottaa kaikkia nykyisissä kielissä puhuttuja äänteitä (emmehän mekään kaikkien äänteiden tuottamiseen pysty), todistaa sen, ettei neandertaleilla ehkä ollut yhtä yksityiskohtaista puhuttua kieltä kuin meillä? Nykykielistä vähäfoneemisin rotokas tulee toimeen 11 foneemilla. Afrikan kielissä käytetään erilaisia napsauksia ja labiaaleja - oliko niiden tuottaminen helpompaa erilaisella suun ja ääntöväylän rakenteella? Millä perusteella Afrikasta tulleiden nykyihmisten puhuma kieli olisi ollut temmoltaan nopeampaa kuin neandertalien?
Yhden kerran oikoluku olisi tehnyt tälle vielä ihan hyvää. Nyt asioita toistettiin monta kertaa eri luvuissa, mikä synnytti ajatuksen, ettei enempää sanottavaa oikeastaan ollut. Ehkä tämä oli tietoinen valinta hitaampaa tai keskeytyksille alttiimpaa lukijaa ajatellen, mutta minua ärsytti. Neandertalien suhteet toisiinsa kuvattiin myös täysin ristiriitaisesti. Toisessa osassa annettiin ymmärtää, että 8-15 hengen ryhmät tapasivat toisiaan ohimennen ja sattumalta, toisessa osassa korostettiin mahdollisuutta, että ryhmät pitivät löyhästi yhteyttä tai ainakin tiesivät lähimmän naapurin asuinpaikan. Toki tämä nyt varmasti on ollut aluekohtaista ja mahdollisesti muuttuvaista.
Kaiken kaikkiaan kuitenkin oikein hyvä ja kompakti tietokirja, jota luki mielellään, vaikka välillä kirjoittajan ääni vähän häiritsi.
February 9, 2016
Mielenkiintoinen ja selkeästi kirjoitettu tietokirja. Selvästi suunnattu suurelle yleisölle, joten ihmisen evoluutioon ennestään perehtyneelle hieman liikaa tuttua asiaa. Mukaansatempaavasti kirjoitettu ja lyhyydestään huolimatta kattava.
January 6, 2017
Viime kesänä tein tutustumismatkan Karijoen Susiluolalle. Pätevä opas herätti kiinnostuksen luolaan ja sen mahdollisiin muinaisiin asukkaisiin yli sadan tuhannen vuoden takaa. Opas ehdotti lukemaan Valsten uuden kirjan neandertalinihmisistä. Se oli hyvä vinkki.
Kirja on kaikin puolin selkeä, johdonmukainen ja hyvin kirjoitettu esitys neandertalinihmisten kehittymisestä, heidän historiastaan ja perinnöstään meille nykyihmisille. Samalla tulee selväksi myös nykyihmisen kehittyminen ihmisapinoista lähtien ja meidän sukulaisuutemme neandertalinihmisen kanssa. Kirjan lopussa olevan sanaston koin hyvin hyödylliseksi. Hain sieltä useaan otteeseen lisäselvitystä tekstissä käytettyihin termeihin.
Toisinaan minua häiritsi samojen asioiden toistaminen. Esimerkiksi neandertalin-, denisovan- ja nykyihmisen polveutuminen heidelberginihmisestä selitettiin moneen otteeseen kirjan eri luvuissa. Onkohan luvut kirjoitettu täysin erillisinä toisistaan tietämättä? Vai onko ajateltu, että kirjaa ei lueta alusta loppuun, vaan joskus luku sieltä ja toinen täältä tarpeen mukaan? Turhaksi koin myös sen, kuinka jälkiviisaasti entisaikojen tiedemiesten käsitysten ja tulkintojen rajoittuneisuutta tuotiin esiin. He olivat kuitenkin aikanaan alojensa parhaita asiantuntijoita ja toimivat aikansa tekniikan ja välineiden määräämissä rajoissa. Sadan vuoden päästä meidänkin käsityksemme ovat naurunalaisia, sillä tiedämme sisällämme ja ympärillämme olevasta maailmasta niin olemattoman vähän.
Karijoen Susiluolasta Valste asettuu sille kannalle, että luolassa on todella ihmisen jättämiä jälkiä ajalta ennen viimeisintä jääkautta. Aihe on ollut kiistelyn kohteena, mutta useimmat alan tutkijat puoltavat käsitystä, että esimerkiksi luolasta löydetyt kiviesineet ovat neandertalinihmisen tekemiä. Esineistö ja hiilijäljet ovat luolan maakerroksista, joiden ikä on noin 120000 vuotta eli jääkautta edeltävältä lämpimältä ajanjaksolta. Susiluolasta ei ole vielä löydetty yhtään fossiilia ihmisen luustosta. Luolan 400 m2 pinta-alasta on tutkittu vasta neljännes, joten tulevaisuuden tutkimukset voivat vielä tuoda esiin runsaasti lisävalaistusta luolan historiaan. Valsten käsityksen mukaan jo Susiluolan nuotiopohja osoittaa, että luolassa on ollut asukkaita ennen nykyihmisen tuloa alueelle. Päättelynsä lopuksi hän toteaa:
"Yhdessä luolan katossa olevien nokihiukkasten ja lattialla olevien permantojen kanssa tulipaikka yrittää kuiskata meille: neandertalilainen kävi täällä!"
Kirja on kaikin puolin selkeä, johdonmukainen ja hyvin kirjoitettu esitys neandertalinihmisten kehittymisestä, heidän historiastaan ja perinnöstään meille nykyihmisille. Samalla tulee selväksi myös nykyihmisen kehittyminen ihmisapinoista lähtien ja meidän sukulaisuutemme neandertalinihmisen kanssa. Kirjan lopussa olevan sanaston koin hyvin hyödylliseksi. Hain sieltä useaan otteeseen lisäselvitystä tekstissä käytettyihin termeihin.
Toisinaan minua häiritsi samojen asioiden toistaminen. Esimerkiksi neandertalin-, denisovan- ja nykyihmisen polveutuminen heidelberginihmisestä selitettiin moneen otteeseen kirjan eri luvuissa. Onkohan luvut kirjoitettu täysin erillisinä toisistaan tietämättä? Vai onko ajateltu, että kirjaa ei lueta alusta loppuun, vaan joskus luku sieltä ja toinen täältä tarpeen mukaan? Turhaksi koin myös sen, kuinka jälkiviisaasti entisaikojen tiedemiesten käsitysten ja tulkintojen rajoittuneisuutta tuotiin esiin. He olivat kuitenkin aikanaan alojensa parhaita asiantuntijoita ja toimivat aikansa tekniikan ja välineiden määräämissä rajoissa. Sadan vuoden päästä meidänkin käsityksemme ovat naurunalaisia, sillä tiedämme sisällämme ja ympärillämme olevasta maailmasta niin olemattoman vähän.
Karijoen Susiluolasta Valste asettuu sille kannalle, että luolassa on todella ihmisen jättämiä jälkiä ajalta ennen viimeisintä jääkautta. Aihe on ollut kiistelyn kohteena, mutta useimmat alan tutkijat puoltavat käsitystä, että esimerkiksi luolasta löydetyt kiviesineet ovat neandertalinihmisen tekemiä. Esineistö ja hiilijäljet ovat luolan maakerroksista, joiden ikä on noin 120000 vuotta eli jääkautta edeltävältä lämpimältä ajanjaksolta. Susiluolasta ei ole vielä löydetty yhtään fossiilia ihmisen luustosta. Luolan 400 m2 pinta-alasta on tutkittu vasta neljännes, joten tulevaisuuden tutkimukset voivat vielä tuoda esiin runsaasti lisävalaistusta luolan historiaan. Valsten käsityksen mukaan jo Susiluolan nuotiopohja osoittaa, että luolassa on ollut asukkaita ennen nykyihmisen tuloa alueelle. Päättelynsä lopuksi hän toteaa:
"Yhdessä luolan katossa olevien nokihiukkasten ja lattialla olevien permantojen kanssa tulipaikka yrittää kuiskata meille: neandertalilainen kävi täällä!"
Displaying 1 - 5 of 5 reviews