Puluboin ja Ponin tsompikirja

Puluboi & Poni #4

by Veera Salmi, Emmi Jormalainen (Illustrator)

Ai että pelottaako? No ei, minä ja Poni ollaan lohkeita ja leippaita kuin lahkapulkit. Jumpataan ja zumbataan…

Oho, nallasin. Ei jumpata. Ja vähän pelottaa. Nimittäin ne kummat lapinat. Ja se mitä Pulufon T2000:lle tapahtuu kun se alkaa bugittaa. Ja se, tuleeko Lempi-mummista enkeli? Ja sumu. Ja pimeä. Ja tsom-tsom-tsom - HUI, tiedättehän.

Mutta kun pelottaa eniten, me sanotaan Ponin kanssa: STOP tutina ja tälinä! Pidetään silmät auki pimeässä ja mennään tulta päin! Tai siis nalskutusta…

“Aivan älyttömän kalmivan ylitelveellinen kunto- & kauhukilja”, kiljoitti Håkan Nieminen Toli-Pulinoissa Puluboin ja Ponin Tsompikiljasta (2015).

141 pages, Hardcover

First published January 1, 2015

Reviews

[Anina | lukukartano · Rating 3 out of 5]

Ajattelin lukaista vähän tsompijuttuja lähestyvän halloweenin kunniaksi - ja koska Puluboit nyt vain ovat ihan ältsin supel-hypel-kivoja kiljoja, töttölöö! Ei kansien välistä lopulta kovin paljon zombeja löytynytkään, mutta niiden sijaan painavaa asiaa esimerkiksi peloista ja niiden kohtaamisesta, kuolemasta, virastojen säästötoimenpiteistä ja aikuisista, jotka eivät ihan aina kuuntele kunnolla. Sekä tietenkin bullasta, tleenaamisesta ja valmistautumisesta kevään tolipulumalatoonille:

"Minä olin aloittanut semmoiset pylähtelyhaljoitukset. Ylitin pylähdellä siinä kotipihalla, mutta se oli sittenkin vain pelkkää pyllähtelyä. Minulla oli myös se kahvakuula. Minä ylitin heilutella sitä, mutta yleensä kahvakuula ei halunnut ollenkaan heilua, tai sitten se halusi mieluummin heilutella minua, joten se oli ihan typelä väline."

Puluboin ja Ponin tsompikilja ei kun siis -kirja on sarjan aiemmista osista jo tuttu yhdistelmä vakavia aiheita ja puluboimaista huumoria, josta en osaa olla tykkäämättä. Kolme ja puoli tähteä.

[Aarne Pohjois-Koivisto · Rating 1 out of 5]

Todella köyhää sisällöltään. Tekstin ulkoasu on muokattu rauhattomaksi mielestäni epäonnistuneella tavalla. Puluboi ei ole hauska, vaikka lausuukin r-kirjaimet l-kirjaimina. Puluboi ja Poni poukkoilevat sinne tänne vailla mitään draaman kaarta. Ehkä vähän jännitystä tuo vain se, että melkein mitä vain voi tapahtua seuraavalla sivulla; mutta nämäkin käänteet ovat lopulta yksitasoisia. Puluboi vain katoaa ja karkaa toisen kirjan puolelle. Sinänsä hauska oivallus, mutta asiaa ei käsitellä sen enempää, kaikki on vain huhu-puhetta ja kevyttä lausetta. Millään ei ole mitään väliä. Tämä kirja on todella ADHD luonteeltaan. Päättöntä tekstiä ilman sisältöä, joka voisi kuljettaa nuoren mieltä syvälle erilaisiin maailmoihin. Puluboi on paperinohut ja tylsä tapaus.

[Hannu Sinisalo · Rating 5 out of 5]

Poni näkee pelkkää sumua ja Puluboin puhelin kuolee! Mikä neuvoksi, kun hilvittävät tsompit uhkailevat?

Loistava lastenkirja, joka käsittelee vaikeita aiheita huumorin ja kohelluksen kautta.

[Laika · Rating 4 out of 5]

I just love these guys! Their friendship is delightfully not something that consumes them entirely in a way that they'd *always and constantly* be there for eachother when help and support is needed, but it's still obvious that they are very good and close friends. Sometimes friends can be preoccupied, that's all. It's hard to be there for your friend who needs you when your beloved Pulufon T-2000 is making its last beeps.

[Jonna · Rating 4 out of 5]

Kirja käsittele vaikeita aiheita, sairastumista, kuolemaa ja pelkojensa kohtaamista, unohtamatta kuitenkaan Puluboille tyypillistä humoristisuutta. Puluboi töttelöi itsensä jälleen suoraan lukijan sydämeen. Ja vain hintaan yksysiysi.

[Tui · Rating 5 out of 5]

Mahtava, aivan mahtava. Jännittävä, lohdullinen, hauska. Must read.