Rakkaat

by Tytti Parras

Edellisen sukupolven mielestä on luonnotonta asua kolmen ihmisen avoliitossa: kolme saman peitteen alla ja joukon jatkona kaksi lasta. Sen mielestä on tyhmää jättää opinnot ja kunnolliset ammatit.

Tytti Parras kuvaa vahvasti ja koskettavasti nuoria ihmisiä, jotka haluavat löytää juuri itselleen sopivan tavan elää. He haluavat merkitseviä, rehellisiä ihmissuhteita; he ovat saaneet tarpeekseen hengettömistä yhteiselämän kaavoista ja yhteiskunnallisen kiipimisen malleista, joita seuraamalla elämä tuntuu lipuvan ohi kenenkään sitä edes näkemättä.

185 pages, Hardcover

First published January 1, 1970

Reviews

[Han_na · Rating 2 out of 5]

Kolmen hengen avioliitto ja 60-luvun sugar daddy. Kaikkialla jaloissa pyörivät kotiapulaiset ja ties mitkä sisaret. Kompleksiset ihmissuhteet ja miksipä ei vähän sieltä sekaan seksuaalista traumaa, jonka epäselvään selvittelyyn päähenkilön äitienpäiväviikonloppu sulaa.

Tämä on aika vaikea arvioitava. Ei yhtään niin hyvä kuin Parraksen Jojo, mutta tietyllä tavalla kiinnostava kuvaus nuoresta, hyväosaisesta ja turvallisessa kodissa kasvaneesta naisesta, joka haluaa (?) / ajautuu (?) uimaan vastavirtaan yhteiskunnan normeja vastaan. Inhottavia, mutta inhottavuudessaan kiinnostavia henkilöhahmoja.

Mutta kun tämä ei oikein pysynyt kasassa. Kohtauksesta toiseen kolistellaan ja käydään ymmärtämässä jos jokaista kansanosaa maaseudun poikamiehistä kuolemaa lähestyviin mummoihin ja työssään pettyviin virkamiehiin. Matkataan puoli Suomea ja piipahdetaan menneisyydessä. Ja kaikesta kamalasta huolimatta tämä onnistui olemaan paikoin aivan kuolettavan tylsä. 2,5 olisi varmaan arvio, kun jokin tässä minua silti kamalasti puhutteli.

[Helena · Rating 2 out of 5]

Tartuin tähän pitkään hyllyssäni lojuneeseen kirjaan etsittyäni Helmet-haasteeseen -60-luvusta kertovaa kirjaa. Tämä oli pettymys, suorastaan pitkästyttävän tylsää luettavaa. En tiedä, kuinka kattavan kuvan ajankohdasta kirja antaa, mutta huomasipa ainakin sen, etteivät polyamoriset suhteet tai lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ole mitään uusia aikamme ilmiöitä. Ja ihan samalla tavoin kuin nykyisinkin, nuoret aikuiset -60-luvulla hapuilivat otetta elämäänsä ja kritisoivat yhteiskunnan sovinnaisia malleja.

[Lotta · Rating 3 out of 5]

"Kaksi naista ja yksi mies ja kaksi lasta kohta kolme ja kissoja. Perhe."

Parras käsittelee kirjassa kauniisti merkityksellisiä ihmissuhteita, erilaisia perheitä ja juuri itselleen sopivasta tavasta elää.

[Jane Kirjan jos toisenkin · Rating 2 out of 5]

Olisin oikeastaan valinnut ennemmin Parrakselta Jojon, mutta tarvitsin yhteen lukuhaasteeseen alun perin 1970-luvulla julkaistun kotimainen kirjan, ja harmikseni Jojo olikin julkaistu jo 1968.

Rakkaat ei oikein napannut, mikä johtui ainakin osittain siitä etten päässyt oikein kunnolla sisälle kirjaan missään kohtaa, ja se taas johtui pitkälti siitä, miten siinä hypittiin juonellisesti minne sattuu. Luulenpa etten muista tästä vuoden kuluttua juuri mitään. Jojon pidän edelleen lukujonossa.

[Heli Pekkarinen · Rating 3 out of 5]

Parras on mielestäni Suomen aliarvostetuimpia kirjailijoita ja hänen kirjoittajan lahjansa näkyvät tässäkin. Juoni vaan on hirveä tai olematon. Polyamoriakaan ei sit ole mikään nykyjuttu, olipa "yllätys". Mulle ei kyllä avaudu tässäkään kirjassa, että miksi se yksi mies kiinnostaa. Sama ongelma vähän muissakin Parraksen kirjoissa. "Pensionaatti" pysyy mun suosikkina.