14-vuotias Ofelia viettää kaksoiselämää - tavallisella yläasteella hän on kuin kuka tahansa teini, mutta keijuvaltakunnassa häntä ollaan vihkimässä kruununprinsessaksi. Kummassakin todellisuudessa suurinta huolta aiheuttaa poikaystävän hankkiminen, mikä on kuningattaren antaman Keijulahjan takia enemmän kuin haasteellista. Ainakin ennen kuin Ofelia kuulee kielletystä taikaliemestä, Huulitulesta...
Olen vantaalainen lasten- ja nuortenkirjailija. Nuortenkirjoissani yhdistyvät chick-lit ja fantasia. Kirjoitan myös helppolukuista 2 A:n Kamut-sarjaa WSOY:n Lukupalat-sarjassa. Seuraava 2 A:n Kamut-kirja ilmestyy vuoden 2018 alussa.
Silloin kun en kirjoita, näpertelen kaikenlaista helmitöistä saippuantekoon. Olen historiafriikki ja anglofiili, joten saatan myös olla jossain nurkassa lukemassa Englannin keskiajasta.
Ofelian poikaystävän metsästys/kruununprinsessakoulutus/pusukiellon kiertäminen jatkuvat sarjan toisessa osassa. Ofelian huulia kuumottaa edelleen, mutta lahjaksi saatu Rakkauden tunteminen vaikeuttaa pusuttelumissiota ja aiheuttaa Ofelialle suorastaan fyysistä tuskaa. Mitä nuori neito tekisikään sen eteen, että pääsisi harrastamaan huulijumppaa vastakkaisen sukupuolen kanssa? Kaikeksi onneksi tai onnettomuudeksi Ofelia näkee keijumaailman juorulehdessä ilmoituksen Huulitulesta, taikaliemestä, jonka luvataan kumoavan väliaikaisesti Rakkauden tuntemisen lahjan ja mahdollistavan suutelun kenen tahansa kanssa. Ofelia innostuu ja ryhtyy tuumasta toimeen: lientä on saatava, jotta pussailu pääsee alkuun!
Hallava jatkaa jo Sammakkoprinsessasta (WSOY 2015) tuttua chick lit-tyyliä varmoin ottein myös sarjan toisessa osassa. Ofelian hupsuus on ehkä jopa lisääntynyt Operaatio Huulitulessa, ja lukijalle tulee hetkellisesti mieleen läpsäistä tyttöä hereille. Kirja kuitenkin tarjoaa elämän läpsäisyn Ofelian poskelle ihan omine neuvoineen, joten lukija voi rentoutua ja jatkaa lukemista.
Kirjassa lukijaa kiehtovat myös oikeasta maailmasta löytyvät teemat: kuuluisuuden tuoma mielistelijöiden ja hännystelijöiden joukko, houkutukset mennä sieltä, mistä aita on matalin, sääntöjen kiertäminen ja oman toiminnan seuraukset. Tällä kertaa Ofelian toimilla on suuremmat seuraukset kuin aiemmin: hän aiheuttaa oman henkivartijansa potkut katsellessaan pelkästään omaan napaansa. Onhan mukana hieman jenkkityylistä “tosi rakkaus odottaa”-tyyppistä paatosta (suuteleminen ei tunnu hyvältä kenen tahansa kanssa, ainoastaan sielunkumppanisi kanssa), mutta annetaan tämä anteeksi. Tämä juonikuvio tukee kuitenkin Ofelian kasvua ja kehittymistä, joten se on ihan paikallaan. Ja onhan Ofelialla himoja, sitä ei voi kieltää. Jos mahdollista, Ofelia olisi luultavasti suudellut jo puolia maailman pojista. Ehkä Keijulahjan antaja tiesi, mitä oli tekemässä…
Hienoa, että tällaista chick litiä kirjoitetaan nuorille aikuisille. Vaikka päälle päin näyttää, että hattaraa ja vaaleanpunaista tursuaa kirjan sivuilta enemmän kuin laki sallii, alla on myös ihan oikeaa asiaa ja hienoista yhteiskuntakritiikkiäkin. Operaatio Huulitulessa lukija pääsee myös kurkistamaan pimeämmän keijumaailman puolelle. Aikaisemmin piilossa pidetty vaara nousee esiin ja aiheuttaa lisää paineita Ofelian koulutukselle ja turvallisuudelle. Jännittävää odottaa, mitä seuraavaksi tapahtuu!
Hattaranvärinen ja sisällöltään samanmoinen nuorten fantasia viihdytti, hymyilytti ja oli söötin ennalta-arvattava vaikka onnistuikin heittämään pari kierrepalloa sinne väliin. Mahamakkaroista huolehdittiin makuuni turhan tiuhasti, muuta valittamista ei ole. Kevyt lukupala, peukku sille.
Aluksi ihmettelin, että mitäköhän mä taas luen. Sitten kirja lähti käyntiin ja tapahtumat veivät mukanaan. Ehdoton suosikkihahmoni on Dima. Muuten olin Ofelian sukulaisissa ihan sekaisin, kun heitä ei selitetty ja enää ei muisti kanna ekaan osaan.
Ykkösosan sokerihuurrutettu hömppä saa jatkoa! Ja aijettä kö mie tykkään. Alle vuorokauteen hotkaisin ja välillä piti käyä töissäkin. Kolme ja puol tähtöstä.
Ihanan hyväntuulinen! Päähenkilö saattaa hyvinkin ärsyttää monia lukijoita, mutta pienen alkushokin jälkeen aloin oikeasti tykätä hänestä ja oli hauskaa seurata Ofelian ajatuksia ja touhuja. Tällaista lukisin mielelläni lisääkin! Ainoastaan kielessä jäi ärsyttämään muutamat pikkujutut ("omata", minä-sanan viljely joka lauseessa), ja hiukan jäin miettimään myös nuortenkirjan "sanomaa" siitä, että kaikkien kanssa ei kannata pelehtiä vaan parempi on etsiä aitoa tosirakkautta. Hmmmh... Eikö olisi sittenkin parempi, että Ofelia saisi pussailla ihan vapaasti? :D
This books is my comfort book. I have read it like five times and it never gets boring. This is very good book for teen girls who wants to start reading but doesn't know where to start.
This entire review has been hidden because of spoilers.
14 vuotias päähenkilö, keijuja, poikaongelmia, chick litiä… ei minun heiniäni. Vai onko?
Oli se! Kuka olisi uskonut että rakastaisin tätä kirjaa niin paljon! Okei, rakastin ensimmäistäkin osaa. Tämä oli jatko-osa Sammakkoprinsessalle jonka luin viime vuonna. Luulen että pidin tästä jopa enemmän. Täydellistä kesälukemista. Kevyttä, hauskaa, nopeaa, helppoa. Toivon todella että tästä olisi tulossa toinen jatko-osa. Kirjan loputtua jäi vielä selvittämättömiä tapauksia.
Täytyy kyllä myöntää, että Ofelia, päähenkilö, oli aika ärsyttävä välillä. Mutta hei, kukapa teinityttö ei olisi!? Mutta onneksi hänelläkin on hetkensä kun hän alkaa vihdoin ottamaan vastuuta ja ajattelemaan oikeasti. Ne olivat hienoja hetkiä. Kirjassa oli myös hienoja koukkuja jotka pistivät miettimään mitä tapahtuu seuraavaksi ja vaativat lukemaan lisää ja lisää. Ja sitten on vielä huumori ja kieli. Kieli on täydellistä vaikka se onkin sellaista mitä voisin kuvitella nykyteinien käyttävän ja jotkin sanoista olivat kyllä aivan liian höttöä, joka minulle. Mutta minusta se oli vain hyvä. Kirjailijoiden on hyvä pysyä nuorten tekemisissä ja sanomisissa mukana jotta voisivat kirjoittaakin heille. Huumori oli kuin missä tahansa chick litissä, oikein viihdyttävää.
Uskon että olisin rakastanut tätä kirjaa teininä. Voi niitä mielikuvitusmatkoja joita olisin tehnyt kirjan luettuani, seikkailut keijumaassa, kruunuprinsessana oloa, söpöjen poikien tapaamista, oma henkivartija joka seuraa joka paikkaan... Hyvä on, minun on tunnustettava, menin tuolle matkalle kirjan loputtua. Olen edelleen sama itseni :D
Toivon todella että tästä tulisi vielä toinen jatko-osa! Vakoilin Anna Hallavan sivuja ja sain tietää että hän on julkaisemassa taas kirjan seuraavana vuonna vaan ei tästä sarjasta. Tämän sarjan jatkosta ei ole mitään puhetta. Mutta sellainen täytyy olla tulossa! Haluan tietää mitä tapahtuu seuraavaksi. Asioita jäi vielä selvittämättä!
Ekaa osaa tiiviimpi vuodatus teinipussailemattomuuselämän ankeudesta, laittomista taikaliemistä ja niiden seurauksista sekä poikaystävämatskun vertailusta. Ystävyydestä puhutaan enemmän, asioiden seuraamuksista myös - ja vähitellen alkaa herätä myös toivo Ofelian hattarapäisyyden selkiämisestä normitasolle.
Mua vaan naurattaa nämä melkein ääneen, joten kolme puoli tähteä on ihan soppeli.
Sarja jatkuu varmaotteisena. Ofelia oli minun makuuni hieman liian höperönnaiivi. Vaikka se henkilökuvaukseen kuuluukin, niin nyt tyttö vaikutti ennemminkin 10- kuin 15-vuotiaalta. Muuten Operaatio huulituli oli oikein vetävä ja mainiosti kirjoitettu chikkari nuorille.