Noitapeili

Salainen kirjasto #1

by Mila Teräs

Jos sattuu löytämään vanhan kirjan välistä kartan, johon on piirretty ympyrä, se on merkki. Seikkailun alku. Ehkä kerran elämässä ihmiselle tarjotaan sisiliskon sihilimaa. Ja kyytiä lentävällä varrella!

Noitapeili-kirjan välistä löytynyt kartta johdattaa Hugon ja Lydian unohdettujen tarinoiden kirjastoon ja sieltä salareittiä Kyöpelinvuorelle. Kyöpelin kaupungissa on alkamassa Suuri Noitakonferenssi juhlallisine noitapeilin paljastamisineen. Mutta ilkeällä Peilien Valtiaalla on kyntensä pelissä. Yhtäkkiä Hugon silmien alla tapahtuu jotain hyvin pelottavaa.

Genres: Fantasy, Finnish Literature, Childrens, Middle Grade

187 pages, Hardcover

Published March 1, 2016

Reviews

[Matti Karjalainen · Rating 2 out of 5]

Yksitoistavuotiaat Lydia ja Hugo ovat parhaita ystäviä, jotka käyvät Pakurin alakoulun 5B-luokkaa. Lapset saavat Ermiida Tiheikkö -nimiseltä sijaiselta vanhan kirjan, jonka välistä löytyvä kartta vie heidät vanhan kirjaston luokse. Kirjastossa tuntuu olevan jotakin outoa taikaa. Merikirjojen osastolla tuoksahtaa suola ja hevoskirjahyllyltä vaikuttaisi kuuluvan hirnahtelua. Niinpä ei ole ihme, että sieltä pääsee myös Kyöpelinvuorelle, jossa lapset pääsevät tutustumaan ihka oikeisiin noitiin ja kamalaan Peilien Valtiaaseen.

Mila Teräksen "Noitapeili" (Otava, 2016) ei syystä tai toisesta saanut minua ihan täydellisesti pauloihinsa. Kyöpelinvuoren ihmeitä kuvailtiin kyllä pitkään ja hartaasti, ilman että varsinainen juoni olisi edennyt minnekään, ja tarinan paha jäi - ehkä edellä mainitusta syystä - hieman kasvottomaksi ja epämääräiseksi.

Saturomaanissa oli kuitenkin mukana kivoja aineksia. Pidin erityisesti siitä, että kirjasto oli kirjaimellisesti portti jännittäviin maailmoihin. Teoksessa tuotiin myös mukavalla tavalla esille erilaiset perheet -kuviota, ilman että asiaa mitenkään alleviivataan tai siitä tehdään kirjan keskeistä teemaa, sekä kampanjoi oivallisesti perinteisen kirjaston ja lukemisharrastuksen puolesta. Nimistö on värikästä ja hupaisaa, olkoonkin että se tuo mieleen sen yhden Tylypahkassa opiskelevan velhopojan.

Vaikka en itse kirjasta ihan kauheasti innostunut, niin kyllä tästä lapset varmaan tykkäävät ja hyvän vinkkauksenkin saa helposti väsättyä kasaan.

[Linnea · Rating 3 out of 5]

Noitapeili kertoo sympaattisesti kirjoista ja niiden merkityksestä, alussa esitelty Pakurin kirjasto on hurmaava paikka. Kyöpeliin siirtymisen jälkeen aika kuitenkin kuluu lähinnä paikkojen kuvailuun ja varsinainen tarinankerronta jää taka-alalle, joten hahmot jäävät sen verran sivuun ettei heihin osaa oikein kiintyä. Harmillista.

[Maja · Rating 2 out of 5]

Piti lukee kouluu, tosi huono

[Elsi · Rating 3 out of 5]

Luimme tämän 9-vuotiaan siskon kanssa lukupiirityyppisesti. Molemmilla vähän keskittyminen juoneen takkuili, kirjassa siirryttiin muutaman luvun välein paikasta toiseen ilman, että yhteenkään ehti sen syvemmin tutustua. Samoin hahmoja oli ehkä näin lyhyeen kirjaan reilunpuoleisesti. Sisko tykkäsi noitajutuista, minua puhutteli kirjastotyö. Jääköön pohdittavaksi, jaksetaanko toista osaa aloittaa.

[Anu-vinkkari · Rating 3 out of 5]

Toimi erittäin hyvin 10v:n iltakirjana. Saadaanpa nähdä miten kansi myy koulukirjastossa.

[Gateway_to_Wonderland · Rating 3 out of 5]

Noitapeili on vekkuli kirja. Toisaalta se on oodi kirjastoille ja kirjoille, mutta myös seikkailu taikuuden ja noitien maailmassa. Ja siinä ehkä on tarinan vahvuudet ja heikkoudet.

Tarinan ongelmaksi koituu juuri se, että siinä on niin paljon kaikkea. Ideoita on paljon, ja ne ovat hyviä, mutta ne tavallaan syövät pohjaa tarinalta, koska tarina lähtee harhailemaan liikaa. Samalla halutaan pohjustaa asioita ja maailmaa, mutta sen myötä itse tarina jää junnaamaan paikoilleen.

Tästä yhdestä tarinasta saisi ainakin kolme kirjaa aikaiseksi, koska oikeasti tässä oli paljon hyvää! Mutta kun se kaikki pakataan yhteen tarinaan kokonaisuus kärsii.

Sinänsä tämä on hyvä seikkailu ja varsinkin loppuakohden kerronta ja juoni tiivistyvät upeasti luoden hyvää jännitystä.

Kuvitus sopii täydellisesti kirjan juoneen ja sen yksinkertaisuus hivelee silmiä 😍

Suosittelen tätä kirjaa kaikille, joita noidat, kirjastot ja rinnakkaismaailmat kiinnostavat 😊

[Annika Vesteri · Rating 4 out of 5]

Oikein mukava fantasiatarina, joka tempaisi mukaansa! Kirjastoa, Kyöpelinvuorta ja noitia kuvailtiin todella elävästi ja hyvin. Kirja ei ollut kovin paksu, joten se voi innostaa vähemmänkin lukeneet fantasiaorientoituneet oppilaat tämän kirjan pariin. Luvut eivät myöskään olleet liian pitkiä, joten lukijalle tulee helposti se fiilis, että jeeee, kirja etenee. Juoni eteni hyvin ja vauhdikkaasti, loppua kohti jopa vähän liian vauhdikkaasti, sillä kirjan "pahis" selätettiin mielestäni jopa vähän liian helposti. Vinkkauskansioon kuitenkin ehdottomasti menee!

[Arska-täti · Rating 2 out of 5]

Kovin verkkaisesti etenevä tarina Hugosta ja Lydiasta, jotka päätyvät lumotun kirjaston kautta noitien Kyöpelinvuorelle. Tarina oli herttainen, mutta kerrontatyyli ei vain toiminut minulle.

[Kirjapallo · Rating 3 out of 5]

Aloitin tämän Noitapeilin kauan sitten ja muistan olleeni todella ihastunut siihen kirjastoon. Mutta sitten Hugo ja Lydia lähtivät Kyöpelin kaupunkiin ja kirja jäi minulta kesken moneksi kuukaudeksi... Tuntui että kirjassa vain kuvailtiin asioita eikä hommassa oikein ollut mitään päämäärää.

No, nyt tartuin Noitapeiliin uudelleen, ja ihan kivastihan se kulki. Asiaa varmaan auttoi että olen tällä hetkellä melko lailla Harry Potter -fiiliksissä. ;)

Mieltäni kaihertaa vaan nyt tuo tyttömäinen kansi, koska pojat eivät varmaan uskalla lainata tätä sen takia... Toivottavasti kuitenkin vinkkaamalla onnistuu, sillä tämä oli ihan kiva seikkailu täynnä taikaa. :) Täytyypä muistaa mainita pääsiäisen aikaan!

[Niina · Rating 4 out of 5]

3,5 - 4

Mila Teräksen Noitapeili on vauhdikas seikkailu, joka saa alkunsa kirjastosta. Läpi teoksen on havaittavissa lukemiseen liitettyä positiivista pohjavirettä. Esimerkiksi Hugo, toinen päähenkilöistä, harrastaa hiphopin lisäksi lukemista.

Nautin Teräksen runollisuutta hipovasta kielestä ja ihastuttavan omalaatuisesta noitaväestä. Jännitystäkään ei tarinasta puutu, sillä Hugo ja Lydia päätyvät varsin tukalaan tilanteeseen, josta ulospääseminen vaikuttaa hyvin epävarmalta. Teräksen hahmoilla on ihastuttavan modernit perhekuviot, jotka luovat särmää lastenkirjallisuuden perinteisille asetelmille.

[Minna · Rating 3 out of 5]

Kesti aikansa ennen kuin otteen tästä kirjasta. Kerronta oli viipyilevää, ja mietin miten saisin lapset ja nuoret innostumaan tästä kirjasta. Hugon ja Lydian oleskelu Kyöpelissä oli kirjan parasta antia. Toki sitä aina mieluusti lukee kirjoja, joissa kirjastojen ja kirjojen sekä ennen kaikkea tarinoiden merkitys tuodaan esille. Kirjastonhoitaja on kirjojen hoitaja, ja ennen kaikkea niissä olevien tarinoiden hoitaja ja säilyttäjä.

[Reetta Saine · Rating 3 out of 5]

Kolme puol. Tarkempi arvostelu IBBYyyn vähän myöhemmin.