Robustoksen pienoisromaanikirjoituskilpailun voittaja
Naakkamestari on Tampereelle vuoteen 1900 sijoittuva vaihtoehtohistoriallinen kertomus vallasta ja Ennistä, joka asuu valumestari Lundanin verstaassa. Enni kaipaa joka päivä vanhempiaan, jotka eivät koskaan tulleet hakemaan häntä. Eräänä aamuna Enni löytää naakan – ja hänen elämänsä muuttuu. Täysin.
"Naakkamestari on valmis käsikirjoitus toteutukseltaan ja tematiikaltaan. Kirjoittaja on taitava; osoittaa nyanssien tajua ja hallitsee draaman kaaren pienoisromaanin malttia vaativassa mittakaavassa. Naakkamestari alkaa kertomuksena köyhän ja halveksitun tytön katkerasta arjesta viime vuosisadan alun Tampereella, mutta päätyy surrealistiseen steampunk-maailmaan. Tekniikka ja valta voivat olla irvokas yhdistelmä." - Tuomariston perustelut
Pienoisromaani, ja sellaisena varsin viehättävä ja nopealukuinen, eleettömän kadehdittavan helposti kerrottu. Pieneen tilaan oli ahdettu suuri tarina, ja luettuani mietin, olisiko muutama kymmenen sivua lisää tehnyt hyvää. Kaikkea ei tarvitse venyttää ja vanuttaa, mutta nyt moni asia jäi raapaisuksi. Naakkamestarin lukemiseen pitää suhtautua kuin novelliin: kaikkea ei avata.
Kiinnostava vaihtoehtohistoria, viihdyin ja nautin. Kirjamessuilla kuunnellun keskustelun perusteella olisin olettanut tarinan menevän ihan toiseen suuntaan, mutta tästä oletuksen vastaisesta tarinasta kyllä pidin enemmän kuin omassa päässäni kehitellystä versiosta :D
Naakkamestarin halusin testata, koska sitä olisi tarjolla kouluun luettavaksi. Kirja on lyhyt ja nopealukuinen, mutta siinä on vaikka mitä aineksia: Se on vaihtoehtohistoriaa, jossa vuoden 1900 Tampereella liikkuu ursiineja, erikoisia Otavaiseen uskovia , jotka suojelevat Juno-vuorta ja kouluttavat naakkoja. Siinä on steampunkia: kummallisen höyrykoneen kolinaa tehdassalissa. Se on vanhempiaan kaipaavan, valumestari Lundenin luona asuvan jalkavaivaisen tytön tarina.
Vähän ristiriitaisesti tähän suhtaudun. Tavallaan tällainen kirja olisi hauska oppilaille esitellä, mutta pelkään, että menisi suurella osalla kovaa ohi. Innokkaat lukijat voisivat pitää Naakkamestarin aineksista, mutta heitä pienoisromaani ei ehkä houkuttele. Huhu kertoo, että Naakkamestari on Ursiini-trilogian avauskirja, ja se kyllä mielekkäältä tuntuukin.
Lukuhaasteessa laitan tämän kohtaan 20: Kirjassa on ammatti, jota ei enää ole tai joka on harvinainen. Valumestareita pikaisen googlauksen perusteella kyllä edelleen on, mutta työnkuva on varmaan vähän erilainen kuin Lundenilla.
Tiheätunnelmainen tarina, jossa on surumielinen vivahde. Kerronta on napakkaa, tarina kulkee eteenpäin juuri oikeassa suhteessa miljöökuvauksen rinnalla.
Multitalentin spefimoniottelijan J.S. Meresmaan pienoisromaani Naakkamestari meni ilmestyessään minulta ohitse, ensinnäkin koska se ilmestyi pienemmältä kustantajalta Robustokselta ja meillä Helmet-kirjastoissa se oli laitettu aikuisten kirjallisuuden puolelle, vaikka se menee kyllä YA-yleisölle. Nyt kun kirjan selkoversio juuri ilmestyi, nappasin Naakkamestarin kätevästi hankalaan Helmet-lukuhaasteen kohtaan ja pääsin korjaamaan lukuaukon.
Naakkamestari aloittaa Ursiini-trilogian ja on monella tapaa lajityypiltään erikoislaatuinen: ensinnäkin se on pienoisromaani, YA-scifiä ja hyörykonetieteiskirjallisuutta eli steampunkia. Kaiken lisäksi Naakkamestari on vielä Suomessa harvinaiseksi steampunk-romaaniksi ainutlaatuinen: yläluokan 1800-luvun Britannian sijaan se sijoittuu 1900-luvun alun Tampereelle ja keskittyy tehdastyöläisiin. Omaperäisempää asetelmaa saa spefinkin kentällä hakea.
Rampa ja vanhempiensa hylkäämä Enni löytää loukkaantuneen naakan ja hoitaa sitä. Eräänä päivänä naakka kuolee ja ruumis vain äkillisesti katoaa, jättää jälkeensä vain sulan. Alkaa Ennin matka keskelle salaperäisten Otavaa palvovien ursiinien, koneenrattaiden ja hyörytekniikan ihmeiden maailmaa, joka kätkeytyy tavallisten tamperelaisten tiilimuurien taakse.
Meresmaa kirjoittaa historiallista miljöötä uskottavasti ja aistikkaasti, mutta fantasiaan painottuneena lukijana tehtaat ja koneet eivät edes kiehtovien lisämausteiden jälkeen ole yhtä paljon makuuni kuin Meresmaan fantasian puolelle genrettyvät teokset. Sen verran jännittävään kohtaan tarina kuitenkin jäi, että luen kyllä Ursiini-trilogian seuraavatkin osat.
No kappas. Näpsäkkä, nopealukuinen pienoisromaani, joka kestäisi hyvin laajemmankin esittelyn. Toisaalta tuntui, ettei tarinassa tapahtunut paljoakaan, mutta toisaalta tapahtui vaikka mitä, vähän puolihuomaamatta.
Loppu tuli eteen yhtäkkiä, ehdinkin miettiä että jäipä ns. tyhmään kohtaan, kun vasta oltiin pääsemässä alkuun. Ilokseni huomaan, että kyseessä onkin trilogian aloitus. Täytynee etsiä muutkin osat, luen mielelläni lisää naakkamestarista.
Muiden arvioita lukiessani törmäsin mietteeseen siitä, että oli kuin kirja olisi ollut lastenkirja, vaikka sen piti olla aikuisille suunnattu? Näin asiaa tarkemmin mietittyäni taisin tosiaan napata kirjan ”aikuisten puolelta”. Jos sillä jollekin merkitystä on, niin oma tuntumani oli enemmän ya kuin aikuinen, mikä ei tietenkään ole huono asia.
Onko oikeastaan mainiompaa miljöötä steampunkille kuin Tampere? Enni asuu valimomestarin verstaassa ja raataa niukan leipänsä eteen kohtuuttomia päiviä. Kunnes hän löytää siipirikon naakan, joka johdattaa hänet aivan uuteen maailmaan.
J. S. Meresmaan pienoisromaani Naakkamestari sisältää paljon kiehtovia tarinan osasia: maagisuutta, tekniikkaa ja historiaa. Siinä on myös hienoa pohdintaa yksilön tarpeesta kuulua laumaan (tai ehkä pikemminkin parveen). Jonkinlaista syventämistä jäin kaipaamaan näihin aineksiin, ja ilmeisesti jatko-osassa sellaista olisi tarjolla.
Olipas mukavaa lukea taas Meresmaata. Hänestä on tullut yks mun lempikirjailijoista. Naakkamestari oli mielenkiintoinen ja loppu niin, että pakko saada trilogian muut osat äkkiä käsiin.
Mukava kirja 1900-luvun vaihteesta Tampereelta. Vaihtoehtoista historiaa ja steampunkia. Wanhojen sanomalehtien käyttö lukuja ennen mukava juttu. Vaihtoehtohistoria on siitä niin mukavaa, kun voi muuntaa historiaa tai istuttaa siihen jotain aivan muuta. Vinkkikirja 6.lk ylöspäin.
Hienoa, että pienoisromaaneja julkaistaan! Meresmaan Naakkamestari oli vauhdikas ja viihdyttävä lukukokemus. Joissain kohdissa jäin kaipaamaan enemmän, mutta se on enemmänkin merkki siitä, että tarinan maailma oli kiehtova. Proosa soljui myös kivasti ja tykkäsin lehtileikekonseptista.
Toisella lukukerralla aika samanlaiset fiilikset, joskin tykkäsin vielä enemmän kuin ekalla kerralla. Proosa oli todella kaunista, ihastelin useasti sanavalintoja. Loppuratkaisusta samaa mieltä edelleen.
Voi naakat <3 Tosi helppoa ja nopealukuista pitkästä aikaa. Loppuosa tosin tuntui liian kiirehdityltä, melkein kesken jääneeltä nuortenkirjamaiselta liibalabalta minulle. Lintuautisti antaa silti kolme tähteä.
"En minä halunnut olla arka tai ujo tai syrjäänvetäytyvä. Olin vain kasvanut sellaiseksi, niin kuin kallion railossa sinnittelevä mänty, jonka tuuli muotoili miten mieli. Mutta siinä missä Lundanit olivat ajatelleet hiljaisuuteni olevan osoitus tyhmyydestä ja piiskanneet minua armottomin sanoin valumuottinsa mukaiseksi, Säde näki syvemmälle ja tunnisti vaiteliaisuuteni luonnon oikein."
Napakka, nopealukuinen, viehättävä hyppäys vaihtoehtohistoriaan, joka sekoittaa wanhahtavaa tunnelmaa, uusia ihmetyksiä, jotakin tuttua ja jotakin kummaa. Pidin erityisesti alkuosasta: Ennin tarina koskettaa, asetelma on kiinnostava. Maailma on kiehtova ja tuntuu hämmentävän kokonaiselta, vaikka kyseessä onkin pienoisromaani ja sivuja on vähän. Mutta romaanin keskivaiheilla minua jäi tökkimään se, miten juoni tavallaan junnaa paikallaan: jännitettä on lähinnä siinä, kun lukija odottaa, miten Ennille vähitellen paljastetaan ja kerrotaan asioita. Ensin näytetään jokin osa tehtaasta, sitten toinen, sitten joku henkilö kertoo jotain ja joku jotain lisää... Ja Enni itse jää pitkäksi aikaa lähinnä kuuntelijaksi, ei toimijaksi, joka veisi juonta eteenpäin. Lopussa taas tapahtuu kyllä huikeita käänteitä, ja pienoisromaani kasvaa oikeastaan yllättävän suuriin mittoihin!
Jostain syystä lukukokemus jäi minulla siis vähän epätasaiseksi, mutta sukellus Meresmaan luomaan maailmaan oli silti hyvin aidon tuntuinen ja viihdyttäväkin.
Kirjahan on temaattisesti aika hauska ja kiinnostava. Todella nopea lukuinen jne. Suurin ongelma kirjassa on kuitenkin se, että kaikesta maailman essitelystä ja tunnelman asettamisesta huolimatta kirjassa ei oikeastaan tapahdu yhtikäs mitään.
Naakkamestari on erikoinen tarina, joka herättää paljon kysymyksiä. Ehkä jäin kaipaamaan enemmän selityksiä tietyille asioille. Toisaalta todellisuuden ja fantasian yhdistäminen on tehty kiinnostavalla tavalla. Kirja oli myös nopealukuinen.
Vähän mitäänsanomaton. Juoni oli pinnallinen ja tuntui että päähenkilön elämästä ei saanut oikein syvempää otetta. Kirjailija päätti kirjan ehkä vähän kiireen kanssa ja se näkyi loppuratkaisussa
Elli on nuori huutolaistyttö 1900-luvun alun Tampereella. Historiankirjoista poiketen Tampereella asuu kuitenkin outo vähemmistö, ursiinit, joiden kummallinen uskonto herättää epäluuloja paikallisissa. Ihan perus-Tampereella ei siis olla. Elli tekee pitkiä, raskaita työpäiviä ja kaipaa kadonnutta isäänsä. Kun Aamulehti uutisoi mystisesti katoavista kuolleista naakoista Ellin yksinäinen elämä saa yllättävän käänteen. Kiva pieni romaani tämä oli, vaikkakin tuntui enemmän alulta kuin kokonaiselta tarinalta. Sopinee lyhyttä luettavaa etsivälle yläkoululaiselle.
Laadukasta kotmaista steampunk:ia. Mukaansa tempaava tarina. Kirjan maailma oli sen verran kiehtova että siihen olisi voinut upota pidemmäksikin aikaa.