What do you think?
Rate this book
Usko, toivo ja huijaus - Rohkaisusta johdattelun kautta psykoterroriin
Ketä tahansa voidaan huijata, pettää ja johdatella. Ihminen on manipuloitavissa, sillä luontainen taipumuksemme toiveajatteluun saa meidät kuvittelemaan, että olemme jostain syystä saaneet erityisen aseman suhteessa muuhun maailmaan.
270 pages, Paperback
First published January 1, 2006
7 people are currently reading
104 people want to read
About the author
Hannu Lauerma
7 books9 followersHannu Lauerma on suomalainen psykiatri. Lauerma on suorittanut ylioppilastutkinnon 1980, lääketieteen lisensiaatin tutkinnon 1987 Turun yliopistossa ja väitellyt lääketieteen tohtoriksi 1994. Hän on suorittanut psykiatrian erikoislääkärin opinnot 1994. Lauermalle on myönnetty psykiatrian dosentuuri 1998. Hän toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorina ja Turun ja Vantaan yksiköistä koostuvan koko maata palvelevan Psykiatrisen vankisairaalan vastaavana ylilääkärinä.
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 17 of 17 reviews
Read
January 10, 2015Lauerma todistaa monin tavoin sen uskottavan (!) seikan, että ihminen on taipuvaisempi uskomaan ennen kuin epäilemään (hän perustelee tätä jotenkin siihen tapaan, että ihmisen toiminnan taustalla vaikuttaa vielä luolamiestyyppinen painutaan kaikki yhdessä äkkiä pakoon uhkan edessä -reaktio). Lisäksi on erilaisia syitä huijata itseään ja muita. Nämä kun pannaan yhteen monenlaista yllättävää saadaan aikaan. Hurmaavia joukkoitsemurhia, valemuistoja ynnä muita. Niinhän se menee, että yleensä lähdetään siitä, ettei kukaan tahallaan valehtele. Ihmiset silti kyllä uskovat ihan pokkana vaikka mihin järjettömyyksiin horoskoopeista lähtien. Useinkin on sellainen olo, ettei oikein kehtaa sanoa, mitä jostain ihme kalaneväöljyistä tai muista pillereistä ajattelee, kun ihmiset tällaisten käyttöään esittelevät. Lauermalla tuntuukin olevan ihan erityinen käsitys juuri kasvatustieteilijöiden ja opettajien höynäytettävyydestä.
January 3, 2020
Helppolukuinen kirja, jonka sai luettua parissa päivässä. Ihan mielenkiintoisia kerrontaa ja tarinoita. Ei kovin tieteellistä tai johdonmukaista kirjoitusta, mutta silti nopealukuista, aihealueesta toiseen menevää, joskin ehkä kioskikirjallisuuden tasoista tarinointia.
Omaa lukemista häiritsi joissakin kohtaa kyyniseltä tuntunut kirjoitustyyli, sekä sarkastinen tai ironinen kommentointi traagisiakin kohtaloita kuvattaessa. Niin, ja ainakin itseäni häiritsi myös yksittäisten henkilöiden mustamaalaaminen. Osan mustamaalaamistaan mainitsi nimeltä, osan kuvaili ilman nimeä niin yksityiskohtaisesti, että pienelläkin googlaamisella sai helposti selvän, ketä kirjoittaja oli tarkoittanut.
Toinen asia, mikä ainakin itsellä pisti silmään, oli että kirjan kirjoittaja kirjoitti osin hyvin perustellen, miksi tiede pitäisi erotella pseudotieteistä ja mainiten, että tieteen tulisi mm. pystyä kestämään kriittisiäkin näkökulmia ja kannanottoja. Kuitenkin, kun kirjassa yhtään mainittiin psykiatriaan, psykiatreihin tai psykiatrisiin hoitomenetelmiin kohdistuneista epäilyistä, näitä esittäneet henkilöt leimattiin antipsykiatrisen suuntauksen edustajiksi tai muuten vain epäluotettaviksi, ymmärtämättömiksi maallikoiksi. Osa leimattiin kirjassa nimellä, osa nimettömänä. Epäilen, että olisikohan kirjan kirjoittaja valmis itse kokeilemaan mm. sähköshokkihoitoa, jota kuvaili kirjassa hyväksi hoitomuodoksi.
Omaa lukemista häiritsi joissakin kohtaa kyyniseltä tuntunut kirjoitustyyli, sekä sarkastinen tai ironinen kommentointi traagisiakin kohtaloita kuvattaessa. Niin, ja ainakin itseäni häiritsi myös yksittäisten henkilöiden mustamaalaaminen. Osan mustamaalaamistaan mainitsi nimeltä, osan kuvaili ilman nimeä niin yksityiskohtaisesti, että pienelläkin googlaamisella sai helposti selvän, ketä kirjoittaja oli tarkoittanut.
Toinen asia, mikä ainakin itsellä pisti silmään, oli että kirjan kirjoittaja kirjoitti osin hyvin perustellen, miksi tiede pitäisi erotella pseudotieteistä ja mainiten, että tieteen tulisi mm. pystyä kestämään kriittisiäkin näkökulmia ja kannanottoja. Kuitenkin, kun kirjassa yhtään mainittiin psykiatriaan, psykiatreihin tai psykiatrisiin hoitomenetelmiin kohdistuneista epäilyistä, näitä esittäneet henkilöt leimattiin antipsykiatrisen suuntauksen edustajiksi tai muuten vain epäluotettaviksi, ymmärtämättömiksi maallikoiksi. Osa leimattiin kirjassa nimellä, osa nimettömänä. Epäilen, että olisikohan kirjan kirjoittaja valmis itse kokeilemaan mm. sähköshokkihoitoa, jota kuvaili kirjassa hyväksi hoitomuodoksi.
March 10, 2024
Sekava ja maallikkomainen Vaikuttaisi enemmänkin olevan päiväkirjan esseitä ja pohdintoja kuin tieteeseen perustuvaa kirjoittamista.
Kirja puhuu pseudotieteestä, mutta itse teoksen voi lukea yhdeksi esimerkiksi tälläisestä tiedosta. Huonosti koostettu argumentit vailla pohjaa. Olisin kaivannut tarkkanäköisempää otetta eikä henkilökohtaisia muistelmia ja oletuksia asioiden laidoista. En voi suositella ainakaan tieteelliseen käyttöön, paitsi ehkä juuri pseudotieteentutkimukseen, joka tutkii itseään. Tarkemmin sanoen, jonkun pitäisi korjata kirjoittajan itse kaavailemat myytit ja väärät informaatiot.
Kirjasta kuvastuu kirjoittajan omat haavat, joita hän voisi purkaa esimerkiksi elämäkerrassaan, ei teoksessa, jonka väitetään olevan tiedollinen.
Vähän jäin miettimään minkälainen työote kirjoittajalla on ja vaikuttaako tämä selvä tiedollinen bias/asenne kuinka paljon hänen omaan työhönsä aika vastuullisessa asemassa olevana henkilönä. Kaikilla meillä on sokeat pisteemme, toki niitä pystyy muuttamaan. Ikävää vain, että jotkut pystyvät tuomaan omat ikävät asenteensa esille ilman seuraamuksia.
Kirja puhuu pseudotieteestä, mutta itse teoksen voi lukea yhdeksi esimerkiksi tälläisestä tiedosta. Huonosti koostettu argumentit vailla pohjaa. Olisin kaivannut tarkkanäköisempää otetta eikä henkilökohtaisia muistelmia ja oletuksia asioiden laidoista. En voi suositella ainakaan tieteelliseen käyttöön, paitsi ehkä juuri pseudotieteentutkimukseen, joka tutkii itseään. Tarkemmin sanoen, jonkun pitäisi korjata kirjoittajan itse kaavailemat myytit ja väärät informaatiot.
Kirjasta kuvastuu kirjoittajan omat haavat, joita hän voisi purkaa esimerkiksi elämäkerrassaan, ei teoksessa, jonka väitetään olevan tiedollinen.
Vähän jäin miettimään minkälainen työote kirjoittajalla on ja vaikuttaako tämä selvä tiedollinen bias/asenne kuinka paljon hänen omaan työhönsä aika vastuullisessa asemassa olevana henkilönä. Kaikilla meillä on sokeat pisteemme, toki niitä pystyy muuttamaan. Ikävää vain, että jotkut pystyvät tuomaan omat ikävät asenteensa esille ilman seuraamuksia.
March 4, 2025
Joillain harvoilla ihmisillä on niin laaja tietämys ja niin sujuva sanataito, ettei heidän tarvitse kuin ajatella ääneen, ja minä kuuntelen mieluusti. Lauerma on yksi näistä harvinaisista yksilöistä. Haastattelin miestä lavalla Porissa "Rikollisia dialogeja"-nimisessä tapahtumassa, ja unohdin välillä kysyä jatkokysymyksiä kun jäin itsekin kuuntelemaan psykiatrin tajunnanvirtaa. Tämä kirja on kokoelma esseitä ihmismielen pimeästä puolesta. Aiheina ovat muun muassa emotionaalinen ja psykologinen manipulaatio, pseudolääketieteelliset "vaihtoehtohoidot", psykopatia, poliittinen ja sosiaalinen valta, sekä ihmisluonnon väkivaltaisuus. Kirjoittaja ei tarjoa mihinkään käsittelemäänsä problematiikkaan patenttiratkaisuja, sillä sellaisia ei ole - jokainen ongelma on lopultakin analysoitava sen omista lähtökohdista, ja pyrittävä ratkaisemaan (tai ainakin minimoimaan) monitasoisella, inhimillisen vajavaisuuden ja epätäydellisyyden tiedostavalla otteella. Enempää ei voi välinpitämättömässä maailmankaikkeudessa harhailevalta, osaansa edelleen etsivältä lajiltamme vaatia. Hieno kokoelma ajatuksia. Lue se.
August 1, 2023
Ei olisi kannattanut lukea. Toivon, että kaikki lukevat tämänkin kriittisesti ajatellen. Mielestäni puolueellista, yksipuolista, asenteellista kirjoittamista. Oli pakko lukiessa tarkistaa kirjoitusvuosi. Sen verran oli keskiaikaista ajatusmaailmaa henkivä teos. En tarkoita niitä voodoo juttuja ja muita vaan kirjoittajan ajatusmaailman jumiutumista sinne. Vaikka tämä on julkaistu jo aikoja sitten, jo silloin olisi voinut hyvin keskittyä paljon olennaisempiin aiheisiin, joihin kiinnittää huomiota kuin mihin nyt oli. Sanoma on kyllä tärkeä, että pitää olla kriittinen eikä kaikkea pidä uskoa mutta olisi ehkä voitu keskittyä nykyaikaisempiin asioihin kuten mediakriittisyyteen, lähdekritiikkiin... asioihin, jotka ovat ja olivat jo silloin nykypäivää. Vai oliko kirjan tarkoitus olla se todellinen huijaus? Itse voodoo jutut, taikahommelit ja muut olisivat olleet mielenkiintoisia ja niistä luen kyllä mielelläni mutta tällaiseen yhteyteen liitettynä ne tuntuivat vain jotenkin naurettavilta ja lapsellisilta... toki joku voi uskoa myös niihin tänäkin päivänä mutta silti.
March 5, 2016
Lauerman kirja olikin mielenkiintoista luettavaa ja sitä voi suositella kaikille, jotka ovat kiinnostuneita manipulaation ja suggestion kulttuurihistoriasta. Tekijä on ajantasaistanut edelliseen painokseen jonkin verran esimerkkejä ja tehnyt muutamia pienehköjä muutoksia.
Lyhyen johdannon jälkeen lukija pääsee testaamaan omaa kriittistä ajatteluaan, toisten johdateltavissa olemistaan ja oman ajattelun itsenäisyyttä. Liikkeelle lähdetään valehtelusta ja johdattelusta; Suggestiota ja hypnoosia, Tieteellisyyttä lainaamassa; Huippuosaajia ja asiantuntijoita. Sitten paljastuksia on luvassa niin Hitleristä, Rasputinista, Sarasvuosta ja monista muista. Sen jälkeen onkin aika siirtyä muiden manipulaattorien matkaan: luontaistuotteita ja kaiken muun hömpän kauppaajia, lopulta koukataan Haitin zombikultin kautta erilaisiin kuoleman kultteihin ja palataan takaisin kotimaahan ja ”koulun heikkoihin eväisiin”.
Alussa tekijä määrittelee peruskäsitteitä kuten disinformaation, joka tarkoittaa tahallista harhaanjohtavan informaation välittämistä. Se tarkoittaa esimerkiksi jonkin tapahtuman irrottamista kontekstistaan ja sen esittämistä tarkoituksella mustamaalaten. Samoin tilastotietojen tulkitsemista harhaanjohtavasti ja päätelmien esittämistä totena. Molemmat ovat siis tietoista valehtelua ja manipulointia. Misinformaatiossa tapahtumat tai tilastot ovat sepitettyjä, eli ne ovat palturia alusta saakka.
Valehtelua käsittelevässä aloitusluvussa esitellään myös mielenkiintoisesti huijareita kuten Auervaara ja Lindgren ja pohdiskellaan valemuistoja ja muistin toimintaa sekä siihen vaikuttamaan pyrkiviä manipulointikeinoja lukuisin esimerkein.
Myös lavahypnoosia ja hypnoosin historiaa sekä soveltamista rikostenselvittelystä lähestytään mielenkiintoisesti monesta eri näkökulmasta lukuisin esimerkein ja otetaan kantaa uskottavuuteen sekä toimivuuteen.
Tieteellisyyttä, uskonnollisia instituutiota ja pikapsykoterapioita (NLP) kritisoidaan samoin armotta. Edelleen tuntuu kummalta, kun taikuutta harjoittava pappissääty on voimissaan kaiken sivistyksen keskellä, ja samassa yhteydessä luodaan pitkä läpileikkaus myös astrologian historiaan, eikä unohdeta Kassista ja hänen vaikutustaan Suomen hallitsijoihin. Myös kaikenlaiset hömpät theetoista ja alfatasoista johtavat lopulta Scientologiaan ja Hubbardiin, tähän scifikirjailijaan, joka jalosti fiktiosta myös ”uskonnon”. Sen mukaanhan ihmisen todellinen minä on avaruusolento, kuolematon thetaani, joka saastui osittain ilkeän Xenun toimista. Nämä(?) engrammit saastuttavat tätä ihmisessä oleva humanoidia, ja siksi jatkuva auditointi on välttämätöntä ylemmille tietoisuuden tasoille pyrittäessä.
Seuraavaksi on aika siirtyä kaiken maailman helppoheikkien kavalkadiin. Se alkaakin hyvin Haanpään Taivalvaaran näyttelijän analyysillä, ja sitten päästään elävän elämän esimerkkeihin. Huijareita ja suggestion hyödyntäjiä esitellään lukuisia ja heidän toimintatapojaan. Tyypillistä tällaisille on jonkinasteinen asiantuntemus jossain asiassa, ja sen jälkeen uskotellaan vastaanottajille, että veijari onkin asiantuntija lähes joka asiassa - haiskahtaa poliitikoilta. Vilpistä jääneitä politiikkoja ja liike-elämän toimijoita tulee tässä yhteydessä esille, myös Sarasvuo on kriittisen analyysin kohteena.
Sen jälkeen kun on pseudotieteeseen ja huuhaahan yhdistetyt uskomushoidot esitelty, pohditaan niiden vaikuttamistapoja, siis markkinamiesten ja huijaustoimintaa harjoittajien. Tässä yhteydessä käsitellään mm. reikiä, homeopatiaa, erilaisia yrttihoitoja sekä feng suita. Osa niin sanotusta luontaislääketieteestä ei ole näistä kumpaakaan: ei luontaista eikä sen paremmin tiedettä, ei ainakaan lääketiedettä. Nimien, käsitteiden ja muun väärän informaation avulla uskotellaan ihmisille mitä ihmeellisimpiä parannuskeinoja. Se olisi aivan sama kuin väittäisi lenkkimakkaran edistävän terveyttä. Jos makkara ei sellaisena maistu, senhän voi aina puristaa nielaistaviksi kapseleiksi, ja sitten onkin aika leikkiä tai paremminkin uskotella plasebovaikutuksen toimivuuteen.
Manipulointi voi olla vihjailevaa piilovaikuttamista tai suorastaan aggressiivista. Ensin mainittua esiintyy jatkuvasti tiedotusvälineissä ja arkipäiväisessä kanssakäymisessä. Sitä tavataan niin hiekkalaatikolla, työpaikoilla ja miksei uskonlahkoissakin, kuten jälkimmäistäkin. Voimakkaasta manipulaatiosta käy esimerkkinä kiusanteko, joka Lauerman mukaan tarkoittaa nimenomaan oman avuttomuuden tunteen siirtämistä toiselle. Taas päästään eteenpäin ja erilaisiin lahkoihin, joissa kiusaaminen on tarkoin organisoitua ja perustuu mm. voimakkaaseen sisäiseen kontrolliin ja kohteen syyllistämiseen.
Lopulta päästään vielä kriittiseen ajatteluun, yleistietoon, käsitteiden ja yksittäisten sanojen ja niiden merkitysten tarkasteluun ja sitä kautta manipuloinnin ja suggestion ymmärtämiseen ja vastustamiseen. Lukuisin esimerkein vielä tuodaan esille, miten meille esitettyjä argumentteja ja päätelmiä pitäisi tulkita, jotta tekemämme johtopäätökset olisivat omiamme ja jotta ne perustuisivat järkevästi ja loogisesti johonkin muuhun kuin meille välitettyihin valheisiin ja sen välittäjän suggestioon. Kun ei tunneta edes alkeellisimpia virhepäätelmiä, kuvitellaan, että paloautotkin ovat syynä tulipaloihin.
Kaiken kaikkiaan Lauerman katsaus manipuloinnin historiaan tarkastelee aihetta laveasti monelta kannalta unohtamatta vankeja, mielisairaita, huuhaan markkinoijia, tilastojen väärentäjiä, mystikkoja kuten Rasputinia ja teeskentelijöitä ja kaiken maailman huijareita, jotka ovat tahkonneet omaisuuksia typerysten kustannuksella. Yksi tähti jäi uupumaan, sillä kirjaan oli ujutettu muutamia raikkaita salaliittoteorioita ja tarpeetonta mustamaalaamista. Muutamissa paikoin teoriat kohdistuivat äärioikeistoon kuten Hitleriin ja Siitoimeen, joista jälkimmäinen olikin sitten vissiin vasemmistoradikaalien luoma karikatyyrikulttihahmo.
Lyhyen johdannon jälkeen lukija pääsee testaamaan omaa kriittistä ajatteluaan, toisten johdateltavissa olemistaan ja oman ajattelun itsenäisyyttä. Liikkeelle lähdetään valehtelusta ja johdattelusta; Suggestiota ja hypnoosia, Tieteellisyyttä lainaamassa; Huippuosaajia ja asiantuntijoita. Sitten paljastuksia on luvassa niin Hitleristä, Rasputinista, Sarasvuosta ja monista muista. Sen jälkeen onkin aika siirtyä muiden manipulaattorien matkaan: luontaistuotteita ja kaiken muun hömpän kauppaajia, lopulta koukataan Haitin zombikultin kautta erilaisiin kuoleman kultteihin ja palataan takaisin kotimaahan ja ”koulun heikkoihin eväisiin”.
Alussa tekijä määrittelee peruskäsitteitä kuten disinformaation, joka tarkoittaa tahallista harhaanjohtavan informaation välittämistä. Se tarkoittaa esimerkiksi jonkin tapahtuman irrottamista kontekstistaan ja sen esittämistä tarkoituksella mustamaalaten. Samoin tilastotietojen tulkitsemista harhaanjohtavasti ja päätelmien esittämistä totena. Molemmat ovat siis tietoista valehtelua ja manipulointia. Misinformaatiossa tapahtumat tai tilastot ovat sepitettyjä, eli ne ovat palturia alusta saakka.
Valehtelua käsittelevässä aloitusluvussa esitellään myös mielenkiintoisesti huijareita kuten Auervaara ja Lindgren ja pohdiskellaan valemuistoja ja muistin toimintaa sekä siihen vaikuttamaan pyrkiviä manipulointikeinoja lukuisin esimerkein.
Myös lavahypnoosia ja hypnoosin historiaa sekä soveltamista rikostenselvittelystä lähestytään mielenkiintoisesti monesta eri näkökulmasta lukuisin esimerkein ja otetaan kantaa uskottavuuteen sekä toimivuuteen.
Tieteellisyyttä, uskonnollisia instituutiota ja pikapsykoterapioita (NLP) kritisoidaan samoin armotta. Edelleen tuntuu kummalta, kun taikuutta harjoittava pappissääty on voimissaan kaiken sivistyksen keskellä, ja samassa yhteydessä luodaan pitkä läpileikkaus myös astrologian historiaan, eikä unohdeta Kassista ja hänen vaikutustaan Suomen hallitsijoihin. Myös kaikenlaiset hömpät theetoista ja alfatasoista johtavat lopulta Scientologiaan ja Hubbardiin, tähän scifikirjailijaan, joka jalosti fiktiosta myös ”uskonnon”. Sen mukaanhan ihmisen todellinen minä on avaruusolento, kuolematon thetaani, joka saastui osittain ilkeän Xenun toimista. Nämä(?) engrammit saastuttavat tätä ihmisessä oleva humanoidia, ja siksi jatkuva auditointi on välttämätöntä ylemmille tietoisuuden tasoille pyrittäessä.
Seuraavaksi on aika siirtyä kaiken maailman helppoheikkien kavalkadiin. Se alkaakin hyvin Haanpään Taivalvaaran näyttelijän analyysillä, ja sitten päästään elävän elämän esimerkkeihin. Huijareita ja suggestion hyödyntäjiä esitellään lukuisia ja heidän toimintatapojaan. Tyypillistä tällaisille on jonkinasteinen asiantuntemus jossain asiassa, ja sen jälkeen uskotellaan vastaanottajille, että veijari onkin asiantuntija lähes joka asiassa - haiskahtaa poliitikoilta. Vilpistä jääneitä politiikkoja ja liike-elämän toimijoita tulee tässä yhteydessä esille, myös Sarasvuo on kriittisen analyysin kohteena.
Sen jälkeen kun on pseudotieteeseen ja huuhaahan yhdistetyt uskomushoidot esitelty, pohditaan niiden vaikuttamistapoja, siis markkinamiesten ja huijaustoimintaa harjoittajien. Tässä yhteydessä käsitellään mm. reikiä, homeopatiaa, erilaisia yrttihoitoja sekä feng suita. Osa niin sanotusta luontaislääketieteestä ei ole näistä kumpaakaan: ei luontaista eikä sen paremmin tiedettä, ei ainakaan lääketiedettä. Nimien, käsitteiden ja muun väärän informaation avulla uskotellaan ihmisille mitä ihmeellisimpiä parannuskeinoja. Se olisi aivan sama kuin väittäisi lenkkimakkaran edistävän terveyttä. Jos makkara ei sellaisena maistu, senhän voi aina puristaa nielaistaviksi kapseleiksi, ja sitten onkin aika leikkiä tai paremminkin uskotella plasebovaikutuksen toimivuuteen.
Manipulointi voi olla vihjailevaa piilovaikuttamista tai suorastaan aggressiivista. Ensin mainittua esiintyy jatkuvasti tiedotusvälineissä ja arkipäiväisessä kanssakäymisessä. Sitä tavataan niin hiekkalaatikolla, työpaikoilla ja miksei uskonlahkoissakin, kuten jälkimmäistäkin. Voimakkaasta manipulaatiosta käy esimerkkinä kiusanteko, joka Lauerman mukaan tarkoittaa nimenomaan oman avuttomuuden tunteen siirtämistä toiselle. Taas päästään eteenpäin ja erilaisiin lahkoihin, joissa kiusaaminen on tarkoin organisoitua ja perustuu mm. voimakkaaseen sisäiseen kontrolliin ja kohteen syyllistämiseen.
Lopulta päästään vielä kriittiseen ajatteluun, yleistietoon, käsitteiden ja yksittäisten sanojen ja niiden merkitysten tarkasteluun ja sitä kautta manipuloinnin ja suggestion ymmärtämiseen ja vastustamiseen. Lukuisin esimerkein vielä tuodaan esille, miten meille esitettyjä argumentteja ja päätelmiä pitäisi tulkita, jotta tekemämme johtopäätökset olisivat omiamme ja jotta ne perustuisivat järkevästi ja loogisesti johonkin muuhun kuin meille välitettyihin valheisiin ja sen välittäjän suggestioon. Kun ei tunneta edes alkeellisimpia virhepäätelmiä, kuvitellaan, että paloautotkin ovat syynä tulipaloihin.
Kaiken kaikkiaan Lauerman katsaus manipuloinnin historiaan tarkastelee aihetta laveasti monelta kannalta unohtamatta vankeja, mielisairaita, huuhaan markkinoijia, tilastojen väärentäjiä, mystikkoja kuten Rasputinia ja teeskentelijöitä ja kaiken maailman huijareita, jotka ovat tahkonneet omaisuuksia typerysten kustannuksella. Yksi tähti jäi uupumaan, sillä kirjaan oli ujutettu muutamia raikkaita salaliittoteorioita ja tarpeetonta mustamaalaamista. Muutamissa paikoin teoriat kohdistuivat äärioikeistoon kuten Hitleriin ja Siitoimeen, joista jälkimmäinen olikin sitten vissiin vasemmistoradikaalien luoma karikatyyrikulttihahmo.
August 25, 2017
Laaja katsaus erilaisiin humpuukin ja huijauksen muotoihin höystettynä asiantuntevan kirjoittajan omilla kokemuksilla. Joskus hiukan hajanainen, ikään kuin kasa erilaisia aiheita vain epämääräisillä teemoilla yhdistettyinä, mutta sen voin hyvin antaa anteeksi, ja sitä paitsi kirja on joka tapauksessa mukaansavievää luettavaa. Olisin kyllä toivonut vähän laajempia viitteitä, jottei väitteitä tarvitsisi ottaa uskolla - se ei oikein sovi tähän yhteyteen. Ei niin, että epäilisin sisältöä, koska suuren osan siitä voin vahvistaa oman aiemman tietoni perusteella, mutta silti. Ainakin yhdessä luvussa jopa oletetut lähdeviitteet puuttuvat (eli loppuviitteiden numerot löytyvät, mutta luvun lopussa ei löydy mitään viitteitä). Sisällöltään siis silti kuitenkin hyvä, vaikka olisi saanut todistella väitteitään enemmän kriittisen ajattelun hengessä.
May 27, 2021
Hannu Lauerma kuvailee kirjassaan erilaisia henkilöitä, jotka vailla psykiatrista tai psykologista koulutusta pyrkivät ohjailemaan muita ihmisiä oman mielensä mukaan. Osansa arvostelusta saavat niin fasilitoijat kuin keski-iän kriisissä henkisyyskursseille hakeutuvat kasvatustieteilijätkin. Jäin miettimään, mikä Lauerman motiivina oli kirjoittaa joistakin henkilöistä arvostelujaan ilman nimeä mutta kuitenkin niin, että henkilöiden nimet on helppo selvittää.
April 15, 2021
Kirja näyttäytyy kokoelmana erilaisia lyhyitä kirjoituksia. Joissain kohti ei ole ihan selvää, miten ne liittyvät toisiinsa. Mielenkiintoista nippelitietoa ja Lauerma osaa kertoa omasta alastaan sekä muista hyvin tuntemistaan aiheista kiinnostavasti. Toiset jutut taas teki mieli skipata kokonaan. Kokonaisuudessaan kirjasta jäi vähän tympeä maku.
March 18, 2022
Kirja oli tavallaan haastavaa luettavaa, sillä siinä korostui meidän jokaisen ihmisen rajallisuus. Sitä lukiessa alkoi pakollakin kyseenalaistamaan myös omia kykyjä ja herkkyyksiä, sekä muistoja. Siltikin suosittelen kaikille!
October 10, 2020
Sekalainen kokoelma kirjoituksia joista osa enemmän, osa vähemmän asiallisia. Lauermalla on ihmeellinen tyyli kirjoittaa, välilllä ihan sietämätöntä normatiivista yleistämistä ja setämäistä minäpä kerron miten asiat ovat -tyylistä paskaa. Olisi kaivannut todella kipeästi kustannustoimittajaa. Perusteettomien väittämien esittäminen samassa yhteydessä kun yrittää selittää mitä on manipulointi ja psykoterrori on jo lähes huvittavaa.
March 12, 2016
The author is well-known Finnish psychiatrist and research professor. In his book "Faith, Hope and Scam" he explains how people can be misguided, manipulated and cheated. He goes through sensational news, alternative medicines, hypnosis, religious cults, etc. with many real cases as examples. His advice is that we need to understand how easily we can be manipulated in order to protect ourselves.
February 21, 2020
Autor rägib küll tõsistest asjadest, ent nii hästi, et tunne oli kohati, nagu loeks mõnda head põnevikku. Mõnusa, paraja keerukusega seletatud, kes on petised, miks nad seda teevad ja kes selle õnge satuvad. Avastamist vääriv!
February 24, 2020
Erittäin hyvä kirja joka jokaisen tulisi lukea, lähdekriittisyys kunniaan.
November 27, 2014
Yllättäväen loistava seuraaja Demon-haunted world:ille.
Displaying 1 - 17 of 17 reviews