Maailman kaunein tyttö seuraa neljää sisarta kolmella vuosikymmenellä. Tarina alkaa vuodesta 1994, kun Kurt Cobain on juuri kuollut, ja eräs täydellisen onnellinen perhe viettää kesälomaa saaressa. 14-vuotias Aliisa on maailman kaunein tyttö. Vuotta nuorempi sisko Ada vihaa häntä sydämensä pohjasta. Tapahtuu petos, jonka kaiut kiirivät pitkälle nykyaikaan.
Kahdeksan vuotta myöhemmin perheen kolmas lapsi, Anni, tulee murrosikään ja on valmis tekemään melkein mitä tahansa tullakseen näkyväksi. Vuonna 2014 perheen nuorin tytär, Alma, on jo aikuinen. Hän törmää perheen vanhaan tuttuun ja ryhtyy selvittämään, mitä maailman kauneimmalle tytölle tapahtui.
Maailman kaunein tyttö on intohimoinen ja vastustamaton romaani. Aino Kiven väkevä esikoinen käsittelee kasvamista, näkyväksi tulemisen pakkoa, symbioottista rakkautta – ja ennen kaikkea sisaruutta.
Tämä perhetarina on kivulias ja kipeä. On vanhemmat ja neljä kaunista tytärtä. Kesälomat vietetään saaressa kesämökillä. Kaikki on hyvin tai ei ole sittenkään. Sinä kesänä, kun Aliisa täyttää 15 vuotta, mikään ei ole enää hyvin. Jokainen tytöistä kipuilee jollakin tavalla. Kun perheessä on mielenterveysongelmia, siihen tarvittaisiin paljon apua ja terapiaa, mutta jostakin syystä tämä perhe jäi kaiken avun ulkopuolelle. Kirjassa jokainen tyttö kertoo oman tarinansa.
Tämä kirja osui ihan sattumalta silmiini kirjaston hyllyssä. Hyvä että osui, pidin kovasti. Romaani kertoo sisaruudesta ja perhesuhteista muutenkin, vaikenemisesta ja tabuista, kasvamisesta ja muutoksista, siitä miten vaikeaa elämä välillä on. Taidan olla suunnilleen kirjoittajan ikäinen, kun kokemukset ja todellisuus niin hyvin tunnistettavissa ja samastuttavissa. Alavireinenhän tämä on, mutta hyvä kuitenkin.
Joskus on tarpeen muistaa, millaista oli olla teini. Kipuileva, kiihkeä, omaa itseään täynnä. Kirjan sisarukset kasvavat toinen toistensa varjossa, kukin hakien paikkaansa auringossa omalla tavallaan. Kirja oli vähän epätasainen kokonaisuus (olisin ainakin jättänyt Kurt Cobain -kohdat pois, onneksi ne eivät jatkuneet pitkään), mutta päädyin silti neljään tähteen.
Mielestäni kirjasta ei tee teinihöpötystä se, että siinä kuvataan nuorten elämää. Väkevä lukukokemus, hieno kuvaus sisaruudesta ja terveen ja epäterveen rajoilla häilyvästä symbioottisesta rakkaudesta. Plussaa myös siitä, etten muista aiemmin lukeneeni nuoruuskuvausta, jossa yksi keskeisistä henkilöistä sairastuu skitsofreniaan. Maailman kaunein tyttö jää hyvällä tavalla vaivaamaan lukijansa mieltä.
Niin tunnistettava, ah. Oletan, että jokainen joka koskaan on ollut teini-ikäinen tyttö ja pelännyt olevansa/tulevansa hulluksi (eli about jokainen, eikö niin), saa tästä kiinni. Ainoalle lapselle myös kiehtova kurkistus siskosten mielenmaisemiin ja siskouteen. Olisi toiminut myös vähän tiiviimpänä versiona. Suosittelen isosti!
Kerronnassa oli paljon hyvää, mutta kokonaisuus oli jotenkin liian angstinen, jotta olisin voinut samaistua näihin neitosiin. En löytänyt teini-ikäistä itseäni huoneeseensa eristäytyvästä tytöstä sen enempää kuin kapinallisesti sekoilevasta siskostaan, skitsofreniaan sairastumistakin luin jotenkin ulkokohtaisesti. Pieni pettymys tämä kirja oli, vaikkakin tarina jäi häiritsemään mieltäni, mikä on yleensä merkki jollain tavoin puhuttelevasta tekstistä.
Perhetarina tyttöydestä, sisaruksista ja sisaruudesta, kasvamisesta, petoksesta ja perheestä, joka kerran oli onnellinen. Ja myös tarina 1990-luvusta, Kurtista ja Courtneystä. Periaatteessa tässä on kaikki ainekset - ja kirjan alkupuolesta pidinkin. Mutta jokin määrittelemätön minua vaivasi koko krjan ajan.
Kaunista ja kivuliasta. Siskojen toisiinsa kietoutuneet vaikeudet ja valinnat saa etsimään syyllistä kivulle vaan tajutakseen taas kerran ettei asiat oo niin yksinkertaisia
Alku vaikutti lupaavalta, mutta mitä pidemmälle kirjaa pääsin, sen tylsemmäksi se kävi. viimeisiä sivuja ei oikein jaksanut edes lukea. Sekava ja epäuskottava, liian angstinen.
Voin estoitta suositella kirjaa ja aivan varmasti menee vähintään jollekkin myös pukinkonttiin!
Puolet kirjasta päähenkilönä toimii 13-14 vuotias tyttö, valitettavasti tämä ei kuitenkaan tunnu uskottavalta, sillä kerronnan tyyli kuulostaa aikuiselta. Kirja tuntuu olevan kokoelma erilaisuutta, ja sitä on varmasti myös haettu kirjaa kirjoittaessa. Olisin itse kuitenkin toivonut yhtenäisempää tarinaa, esimerkiksi Kurt Cobain tarkoitus jäi itse täysin mysteeriksi.
Jos kirjaa lukee kirjailijan esikoisromaanina on kuitenkin helppo antaa paljon anteeksi. Tähtien määrään en kuitenkaan ole anteeksiantoani lisännyt ja anteeksiannolla kirjalle olisi voinut rohkeasti antaa neljäkin tähteä!
Odotin tätä kirjaa melkein kaksi vuotta, ja petyin pahasti. Luin kyllä koko jutun, mutta en vaan lämmennyt tälle yhtään. Harmittaa melkein se kaikki aika jota tähän käytin vaikka sellaistenkin kirjojen lukeminen on hyvästä, jotka ei ole itseä varten. Lähinnä kai luulin, että tämä olisi juuri sellainen, joka olisi ollut.