Erittäin hauska kirja! Tykkäsin paljon, varsinkin siitä, että tapahtumapaikka oli aito ja henkilöt ihmisiä. Okei, onhan mukana vaikka mitä osaava kesy karhu, mutta sehän on täysin mahdollista Venäjällä, miksei Suomessakin :)
Pidin myös kirjoittajan tyylistä pitäytyä lisänimikkeissä kertoessaan henkilöistä, kuten esim. luonnonlapsi Zmihov tai tapajuoppo Nikanor. Samaa tapaa käytti aikoinaan Arto Paasilinna kirjoissaan. Frosjan talo on onneksi sen verran lyhyt, ettei tyyli käynyt ärsyttämään ihan samalla lailla kuin kymmenen vuotta sitten em. Paasilinnan romaanit. Mutta se onkin jo aivan toinen juttu se.