''Kas tead, Kirstikene, et tänase päevani olen olnud pöörasel ennast täis ja alati uskunud, et saan enesele naise minu enese, mitte aga mu vara pärast.'' ''Muidugi võiksid saada. Kahjuks aga mitte mind.'' ''Imelik. Aga nüüd hakkas just tunduma nii, et sind ma ainult tahangi.''
Onko Hilja Valtonen ja häneltä vaikkapa tämä Vaimoke vihdoin päässyt ryppyotsaisten portinvartijoiden pannasta, ja noussut suomalaisten klassikkokirjojen listalle? Tämä ei toki sisällä kurjuutta tai kuolemaa, kuten kai aidon klassikon pitäisi, mutta muut kriteerit täyttyvät heittämällä! Pidin kirjasta jo yläkoululaisena, kun löysin sen jostain kesämökin kätköistä, ja pidin siitä nyt, 25-vuotta myöhemmin.
Eletään vuotta 1932 ja tarinaa, tai oikeastaan kirjettä, kirjoittaa 20-vuotias Kirsti, sisarussarjansa nuorimmainen ja äitinsä inhokki. Toisin kuin loistavilla sisarillaan, Kirstillä ei koulu suju. Ei hän tyhmä ole, mutta sukset ovat tainneet mennä ristiin liian monen opettajan kanssa. Niinpä hän aikoo tehdä perheensä naisväen silmissä pöyristyttävän teon, lopettaa keskikoulun kesken. Ilmoituksesta syntyy sellainen myrsky, että Kirsti pakenee arestihuoneensa ikkunasta ja karkaa tätinsä luokse naapuripitäjään, missä sukunsa hylkäämä vanhus ottaa tytön avosylin vastaan.
Toisaalla kylän suurin naistenmies agronomi Esko Latva on viihteellä vanhojen ystäviensä kanssa. Keskustelu kääntyy naisiin, ja ystävät ihmettelevät, kuinka maineikas ja varakas Esko ei monista tyttöystävistään huolimatta ole onnistunut nappaamaan itselleen vaimoa. Maineestaan tarkka Esko vannoo naivansa seuraavan vastaantulevan nuoren ja terveen naisen. Siihen kättä päälle, panokset pöytään ja naista hakemaan! Kuinka ollakaan, ensimmäinen vastaantulija on tätinsä lääkekaapin sisältöä pakeneva Kirsti, jonka jokaista sisarta Esko on aikoinaan pikkusormensa ympärillä pyörittänyt. Kaiken nähnyt Kirsti ei olekaan ihan helppo morsmaikku napattavaksi, mutta heikkoutensa hänelläkin. Sopivan mehevä avioehto ja lupaus tulevista rikkauksista kääntävät lopulta neidon pään, ja alkaa aika vaimokkeena. Esko voittaa vetonsa ja Kirsti kävelee liitosta parin vuoden sisällä rikkaana naisena. Tai ainakin se oli suunnitelma..
Vaimoke oli juuri niin hupaisaa ja leppoisaa luettavaa, kuin muistelinkin. Aika ei ole pahemmin puraissut tekstiä, vaan se toimii yhä lähes nikottelematta. Suomalaisen pikkukartanon elämän kuvaus oli kiinnostavaa, kuten aikansa seuraelämäkin. Toivoisin Valtoselle samanlaista nostetta ja arvonantoa, kuin Sally Salmiselle on viime vuosi herunut. Oikein oivaa kirjallisuutta tämäkin, vaikka onkin sieltä kevyestä päästä. Huumori jos mikä on vaikea laji!
Olen lukenut Hilja Valtoselta aiemmin vain Nuoren opettajattaren varaventtiilin, mutta Vaimokkeen loputtua heräsi vastustamaton halu lukea vielä lisää Valtosta!
Sisarussarjan kuopus Kirsti on perheensä silmissä laiska ja nenäkäs, sillä hän ei selviä läpi kansakoulusta eikä kunnollista kosijaakaan ole näköpiirissä. Sitten agronomi Esko Latva, joka on heilastellut kaikkien Kirstin isosiskojen kanssa, alkaa piirittää Kirstiä. Vaikka Kirsti päätyy vastahakoisesti naimisiin Latvan kanssa, hän päättää tehdä tämän elämästä yhtä painajaista.
Pidin aivan valtavasti Kirstin kepposista ja Valtosen hersyvästä kielenkäytöstä. Kaikkine kommelluksineen tämä on kenties vekkulein tänä vuonna lukemani kirja, jonka parissa en voinut välttyä naurahduksilta ääneen. Tämä vuonna 1932 kirjoitettu kirja on kerrassaan valloittava!
See oli küll tore lugemine. 1930-aastate Soome. Küla rikkaim mees kosib köstripere viienda ehk noorima tütre kihlveo pärast. Kõigi teiste õdedega on ta olnud kihlatud. Sõnakas ja tegus tütarlaps võtab väljakutse vastu... Raamat koosneb kirjadest, mille tütarlaps kirjutab Ameerikas elavale vanimale õele. Tore raamat tõesti.
Kepeä ja raikas kirja, joka sai nauramaan ääneen. Ei ehkä kestä kovin vakavaa moraalitarkastelua (ehm... aviomiehen tarkoituksellinen kiusaaminen ja Eskon väkisinsuutelut). Loppu oli kyllä aika heppoinen, mutta tykkäsin kuitenkin kokonaisuudesta kovasti.
En muista milloin viimeksi minulla olisi ollut yhtä hauskaa jonkun kirjan parissa. Tarina soljui vaivattomasti ja Kirsti on tomera sankaritar, joka pistää Latvan ojennukseen.