What do you think?
Rate this book
Kuiskaava tyttö
Se on kuin tinnitus. Mutta tarttuu. Lue omalla vastuullasi.
Ei tarvitse olla hullu kuullakseen kuiskausta. Se tarttuu valikoimatta, jos vain olet kuullut tai lukenut kuiskaavasta tytöstä.
Mitäpä siitä. Kuiskausta se vain on. Koko ajan. Taukoamatta. Myös nukkuessa. Joskus saattaa tuntea hengityksen. Aivan kuin perhonen lepattaisi korvalehteä vasten. Tai huulet olisivat niin lähellä, että ne välillä koskettaisivat. Se saa hieromaan korvalehteä, kunnes sitä alkaa kuumottaa, ehkä haavoille asti.
Työtoveri on kuollut oudolla tavalla ja jättänyt Antonille punaisen kansion, Iida Hallaston potilaskertomuksen. Anton ei ole nähnyt Iida-tytärtään vuosiin. Eikä kansiokaan paljon kerro, pelkkää huuhaata koko juttu. Vai onko? Ehkä joku kuiskaa vastauksen. Haluat tai et.
Ei tarvitse olla hullu kuullakseen kuiskausta. Se tarttuu valikoimatta, jos vain olet kuullut tai lukenut kuiskaavasta tytöstä.
Mitäpä siitä. Kuiskausta se vain on. Koko ajan. Taukoamatta. Myös nukkuessa. Joskus saattaa tuntea hengityksen. Aivan kuin perhonen lepattaisi korvalehteä vasten. Tai huulet olisivat niin lähellä, että ne välillä koskettaisivat. Se saa hieromaan korvalehteä, kunnes sitä alkaa kuumottaa, ehkä haavoille asti.
Työtoveri on kuollut oudolla tavalla ja jättänyt Antonille punaisen kansion, Iida Hallaston potilaskertomuksen. Anton ei ole nähnyt Iida-tytärtään vuosiin. Eikä kansiokaan paljon kerro, pelkkää huuhaata koko juttu. Vai onko? Ehkä joku kuiskaa vastauksen. Haluat tai et.
255 pages, Paperback
First published August 1, 2016
2 people are currently reading
111 people want to read
About the author
Marko Hautala
36 books77 followersMarko Hautala’s unique blend of psychological horror and realism has attracted readers of all genres, earning him a reputation as the Finnish Stephen King. His first novel The Self-Illuminated Ones (Itsevalaisevat, 2008) received the Tiiliskivi Prize, and in 2010 Hautala received the Kalevi Jäntti Literary Prize for Young Authors for Shrouds (Käärinliinat, 2009). He was also nominated for the Young Aleksis Kivi Prize in 2013 for Seeing Eyes (Unikoira, 2012).
Hautala's literary sensibility was formed at an early age by horror novels and later on by his experiences working as a nurse at a mental institute in the early 1990's. The Black Tongue (Kuokkamummo, 2015) is Hautala's first novel to appear in English.
Hautala's literary sensibility was formed at an early age by horror novels and later on by his experiences working as a nurse at a mental institute in the early 1990's. The Black Tongue (Kuokkamummo, 2015) is Hautala's first novel to appear in English.
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 30 of 46 reviews
September 9, 2016
Parasta Hautalaa tähän mennessä ja jopa hyytävämpi kuin Kuokkamummo, eikä kumpikaan ole ihan vähän sanottu. Suorastaan piinaava kirja, joka oli pakko lukea yhdeltä istumalta. Hautala osaa tuikata lukijaa ikäviin paikkoihin.
February 6, 2017
Sanoisin että 4 ja puoli tähteä. En enää pelännyt kirjan viimeisen kolmanneksen aikana ihan yhtä paljon kuin alussa, mutta oli kyllä melkoisen hyytävää tekstiä.
June 10, 2024
Kirja lähti todella vahvasti liikkeelle ja heti alussa tuli samat kylmäävät vibat kuin joskus lapsena kun luki goosebumps kirjoja!
October 24, 2018
Alku oli hyvä, ja koko kirjan idea todella mielenkiintoinen, kuten Hautalalla aina. Todella karmivia kohtauksia, ja tuntui että väkisinkin lukiessa alkaa vasenta korvaa kutittaa, mutta lopun sekoilu ei oikein lämmittänyt. Avoimissa lopuissa ei ole mitään vikaa, mutta en jaksaisi lukiessa taistella sen kanssa että pysynkö kärryillä tapahtumista vai en. Ihan kelpo kauhutarina joka tapauksessa.
August 17, 2019
Hautala on kyllä kova! Tykkäsin kuitenkin tosi paljon enemmän Kuokkamummosta ja Leväluhdasta. Tämä oli ihan kun joku novelli, olisin voinut lukea vaikka puolet pidempänä.
October 17, 2016
Mestarillisesti kirjoitettu kauhutarina. Älykäs ja aidon pelottava.
July 12, 2025
Kesäloman ratoksi kävin muutamassa eri Helsingin kirjastossa ja nappasin hyllyistä mukaan mitä käsiin sattui ja silmiin osui.
Suomen Stephen King, Marko Hautala, onkin kirjailijana ennestään tuttu ja tasokkaaksi kirjailijaksi havaittu.
Vuoden 45. kirjassani, Kuiskaava tyttö -romaanissa, psykoterapeutti Anton Rajamaan kollega Unto Mäkilä kuolee yllättäen työpaikalle. Onko syynä kuolemaan valvontakamerassa näkyvä ehkä nuori tyttö, joka kävi tapaamassa Antonin kollegaa virka-ajan ulkopuolella? Työkaveri jätti Antonille viestin sekä punaisen kansion, potilaskertomuksen, joka yllättäen koskee Antonin tytärtä. Anton ei ole kuullut tyttärestään lähes 20 vuoteen. Syykin paljastuu kirjan lukemalla, en spoilaa. Antonin kuollut kollega kertoo jälkeenjättämissään viesteissään, että Antonin tytär saattaa olla yksi heistä, jotka kuulevat kuiskauksen... Asian selvittäminen vie Antonin Vaasaan (Hautalan kotikaupunki), kuinkas muuten.
Olen vaikuttunut Hautalan tekemästä taustatyöstä tässäkin romaanissa. Piti googlata hänen tarinaansa tuomat mytologiat yms. ja kyllähän niillä todellisuuspohjaa on.
Tasokasta kotimaista psykologista kauhukirjallisuutta, vaikka ei juuri tämä romaani Hautalan parhaimmistoon lukeudu.
Arvioksi 3,2/5.
Marko Hautala: Kuiskaava tyttö. 2016.
Suomen Stephen King, Marko Hautala, onkin kirjailijana ennestään tuttu ja tasokkaaksi kirjailijaksi havaittu.
Vuoden 45. kirjassani, Kuiskaava tyttö -romaanissa, psykoterapeutti Anton Rajamaan kollega Unto Mäkilä kuolee yllättäen työpaikalle. Onko syynä kuolemaan valvontakamerassa näkyvä ehkä nuori tyttö, joka kävi tapaamassa Antonin kollegaa virka-ajan ulkopuolella? Työkaveri jätti Antonille viestin sekä punaisen kansion, potilaskertomuksen, joka yllättäen koskee Antonin tytärtä. Anton ei ole kuullut tyttärestään lähes 20 vuoteen. Syykin paljastuu kirjan lukemalla, en spoilaa. Antonin kuollut kollega kertoo jälkeenjättämissään viesteissään, että Antonin tytär saattaa olla yksi heistä, jotka kuulevat kuiskauksen... Asian selvittäminen vie Antonin Vaasaan (Hautalan kotikaupunki), kuinkas muuten.
Olen vaikuttunut Hautalan tekemästä taustatyöstä tässäkin romaanissa. Piti googlata hänen tarinaansa tuomat mytologiat yms. ja kyllähän niillä todellisuuspohjaa on.
Tasokasta kotimaista psykologista kauhukirjallisuutta, vaikka ei juuri tämä romaani Hautalan parhaimmistoon lukeudu.
Arvioksi 3,2/5.
Marko Hautala: Kuiskaava tyttö. 2016.
March 29, 2019
Nopealukuinen, hyvin etenevä kauhujännäri. Juoni hyödyntää mytologiaa, psykologiaa, unia ja hulluutta tavalla, joka tuo mieleen Lovecraftin. Tarinan ympäristö on kuitenkin ihan tavallisella tavalla suomalainen ja uskottava, mikä yhdistettynä yliluonnollisiin elementteihin herätti kutkuttavaa levottomuutta. Tekstissä oli monia nokkelia, ihanan inhottavia kielikuvia ja muutama suorastaan hyytävä kohtaus. Lukukokemus tuntui vähän siltä kuin olisi katsonut elokuvaa; päälle parisataasivuinen kirja tuli luettua yhdeltä istumalta.
Sivumennen sanoen pidin siitä, että kirjan päähenkilöt olivat keskenään erilaisia ja eri-ikäisiä, arkisia ja ruumiillisia ihmisiä. Tartun tämän jälkeen ilolla Hautalan muuhun tuotantoon.
Sivumennen sanoen pidin siitä, että kirjan päähenkilöt olivat keskenään erilaisia ja eri-ikäisiä, arkisia ja ruumiillisia ihmisiä. Tartun tämän jälkeen ilolla Hautalan muuhun tuotantoon.
August 29, 2019
Mä vaan tykkään Hautalasta niiiin kovasti. Hautalaa tituleerataan usein Suomen Stephen Kingiksi, mutta mun on pakko sanoa että mun mielestä Hautalan kirjat on ehdottomasti Kingiä parempia.
Vaikka Kuiskaava tyttö ei ollut Kuokkamummon veroinen, vei tarina mukanaan. Mun lempparijuttu kauhussa on just tämmönen tyyli, että tapahtumat pohjataan johonkin urbaanilegendaan tai tarinaan ja lukija saa jännittää, miten tarinan todellisuus nivoutuu yhteen tuon tarinan kanssa ja millaisia käänteitä juoni tuo mukanaan. Kuiskaava tyttö oli jälleen ihanan tunnelmallinen ja sopivasti yllättävä etenemisessään.
Vaikka Kuiskaava tyttö ei ollut Kuokkamummon veroinen, vei tarina mukanaan. Mun lempparijuttu kauhussa on just tämmönen tyyli, että tapahtumat pohjataan johonkin urbaanilegendaan tai tarinaan ja lukija saa jännittää, miten tarinan todellisuus nivoutuu yhteen tuon tarinan kanssa ja millaisia käänteitä juoni tuo mukanaan. Kuiskaava tyttö oli jälleen ihanan tunnelmallinen ja sopivasti yllättävä etenemisessään.
September 6, 2017
Ei ole Kuokkamummon voittanutta, mutta sivumäärältään ja ehkä sivupoluiltaankin hiukan maltillisempi Kuiskaava tyttö on sekin todella hyvä.
Hautala kehii auki yliopisto-opiskelija oireilua päätyen todella kauas niin vuosissa, hulluudessa, psykiatriassa, historiassa kuin fiiliksessäkin.
Tämän kirjan lukemisen jälkeen et koskaan enää suhtaudu tinnitukseen välinpitämättömästi, ja muistat pistää kuulosuojaimet AC/DCn keikalle!
Hautala kehii auki yliopisto-opiskelija oireilua päätyen todella kauas niin vuosissa, hulluudessa, psykiatriassa, historiassa kuin fiiliksessäkin.
Tämän kirjan lukemisen jälkeen et koskaan enää suhtaudu tinnitukseen välinpitämättömästi, ja muistat pistää kuulosuojaimet AC/DCn keikalle!
August 28, 2016
Varsinkin alkupuolella näin paljonsamankaltaisuuksia Kaj Korkea-Ahon Paha Kirjaan enkä kokenut kirjaa yhtä piinaavaksi kuin Kuokkamummoa, joten ei tälle voi yhtä monta tähteä antaa vaikka hyvä olikin. Jotenkin tämä kyllä maistui Kuokkamummoa paremmin mietityltä.
Tarinan päähenkilö Anton on psykiatrinen lääkäri ja saa Untolta, kummissa oloissa kuolleelta kollegalta viestin. Viesti sisältää potilastietoja hänen tyttärestään Iidasta (josta hän on ollut erossa pitkään) ja Anton luonnollisesti kiinnostuu tapauksesta. Hän lähtee selvittämään Iidan nykytilannetta ja ajautuu Vaasaan. Myös Iidan ja Unton naisystävän Mirjamin tarina saa tilaa Kuiskaavan tytön sivuilta. Kauhun lähteeksi tarina laittaa 1800-luvun puolivälissä eläneen Nadja Forslinin. Nadja katoaa 1852 Vanhan Vaasan palossa ja keskeiseksi tapahtumapaikaksi muodostuu Vanhan Vaasan rauniot.
Tarinan päähenkilö Anton on psykiatrinen lääkäri ja saa Untolta, kummissa oloissa kuolleelta kollegalta viestin. Viesti sisältää potilastietoja hänen tyttärestään Iidasta (josta hän on ollut erossa pitkään) ja Anton luonnollisesti kiinnostuu tapauksesta. Hän lähtee selvittämään Iidan nykytilannetta ja ajautuu Vaasaan. Myös Iidan ja Unton naisystävän Mirjamin tarina saa tilaa Kuiskaavan tytön sivuilta. Kauhun lähteeksi tarina laittaa 1800-luvun puolivälissä eläneen Nadja Forslinin. Nadja katoaa 1852 Vanhan Vaasan palossa ja keskeiseksi tapahtumapaikaksi muodostuu Vanhan Vaasan rauniot.
September 16, 2018
Vaasalaiseen kaupunkilegendaan perustuva kauhutrilleri. Erittäin hiottua ja nopeasti etenevää tekstiä. Hautalalla alkaa olla genrekirjoittaminen siinä määrin täydellisesti hallussa, että alkaisi jo toivoa, että hän testaisi kykyjään mukavuusalueensa ulkopuolella. Kuiskaavassa tytössä on kaikki palaset kohdallaan, mutta tarina etenee periaatteessa samalla kaavalla kuin muissakin Hautalan kirjoissa, joten ”Suomen Stephen Kingiltä” alkaa odottaa jotakin irtiottoa, joka saisi lukijan yllättymään. En silti halua liikaa arvostella, koska Kuiskaava tyttö on ammattitaidolla kirjoitettu ja mainiota viihdettä.
August 25, 2016
I liked it a lot. It was creepy at the right places, the idea was interesting, and the protagonist had dark secrets. I knew it would be good since I have read Hautala's previous novel, Kuokkamummo.
The ending was a bit meh, but then again, these things are really hard to finish well.
Helmet reading challenge 5: You can make a bookface with the book.
The ending was a bit meh, but then again, these things are really hard to finish well.
Helmet reading challenge 5: You can make a bookface with the book.
August 22, 2016
Marko Hautala on luotettava kirjailija ja kaikille kauhukirjallisuuden ystäville takuuvarmaa luettavaa. Kuiskaava tyttö ei petä, vaan on yksiselitteisen karmiva teos. Pienistä aineksista viritellään hyytävää luettavaa. Erinomaista kotimaista kauhua. Nyt vain uusi kirja Mia Vänskältä...
October 19, 2016
Ensireaktio neljän tunnin tiiviin lukusession jälkeen: aivan mielettömän hieno kirja! Kiehtova idea ja erinomainen toteutus, huumoriakin oli oikein mukavasti. Enkä voi kiistää etteikö tuttujen paikkojen kuvailu sykähdyttänyt sekin. :)
August 9, 2017
Mestarillinen kauhuteos. Kysymyksiä jäi sopivasti auki – niin kuin hyvässä kauhussa kuuluukin.
December 30, 2022
Kolme ja puoli tähteä on ihan sopivasti. Ei järjettömän, tajunnanräjäyttävän hyvä, mutta ei missään suhteessa huono. Todella lyhyt kyllä. Ainoa asia, joka kaduttaa on, etten lukennut tätä kirjaa heti. Tämä on sellainen päivän tai kahden kirja. Se odotti kirjapinossa vuoroaan kiltisti ja käsitykseni kauhusta oli; älä ole huono kirja. Ei ollut huono.
Pelko on suhteellinen käsite. En lue kauhukirjallisuutta sen pelkosävärin takia, vaan lähinnä siksi, että toiveessa on saada lukea hyvä ja hyvin kerrottu tarina. Jos tässä pelkosäväreiden takia yrittäisi lukea tai katsoa kauhukirjoja jatai -leffoja, saisi pettyä joka kerran. En tiedä mikä pelkomuttereista puutuukaan, mutta minusta kauhutarinat nyt vaan ovat todella kivoja luettavia. Noin yleensä ja normaalisti. Ne eivät normaalioloissa ole tylsiä, ihmisiä ja ihmisten tunteita ja reaktioitaa kuvataan yleensä hyvin. On paljon mielenkiintoisempaa lukea tarinoita kummituksista, kulteista ja mysteeritapauksista kuin lukea yli kolmesataa sivua sitä miten ah ihana ja täydellinen mikäkin Edward milläkin tavalla on... ( Kyllä, se oli viittaus roskakirjallisuuteen ala Twilight. )
Hautala on hyvä tarinankertoja. Eikä jaarittele turhia tai yritä tunkea mahdollisimman montaa adjektiivia peräkkäin kuvaillakseen ja mässäilläkseen sillä että no nyt sattuu kamalia asioita. Hyvää sekin, että kyllä Suomesta kauhutarinoita saa aikaan. Ymmärrän myös mistä vertaukset Kingiin tulevat, siitä miten arkipäiväisen draaman ja ihmiset saadaan ujutettua osaksi tarinaa, jolla ei ole mitään tekemistä arkipäivän kanssa.
Olihan tässä toki yksi sekava blooper... tämä Kybele-kultin mukaanilmaantuminen. Alussa petrataan ehkä liikaa sitä, että Iida ja Sanni ovat ainoat ja heidät joko on tai ei ole riivannut tämä kuolleen profeettapapitartytön henki. Ja sitten meillä äkkiä onkin kokonainen naamioita pitävä kultti niin vanhoja kuin nuoria ihmisiä hengaamassa Vaasan kirkon raunioiden liepeillä ja joka on kuin tyhjästä pieraistu. Onhan se kaikki voinut toki olla Anton paran shokkihoureita. Siitäkään ei ole sen tarkemmin mitään kongreettista. Ja olihan tuon Kybelen muovaaminen muotoon käypäläinen otettu aika pitkälle vapauksia. Samoin kuin hieman kultin palvontamenoistakin. Sieltä taisi puuttua mäntyviittaukset ja männynpalvonta. Sekä, se että papit uhrasivat omaa vertaan männylle ja kaiketikkin vain papit kastroivat itsensä. Mutta jos sen yhdistaa skopseihin niin onhan siinä voinut jos jonkinlaista eriävää tulkintaa tullakin...
Pelko on suhteellinen käsite. En lue kauhukirjallisuutta sen pelkosävärin takia, vaan lähinnä siksi, että toiveessa on saada lukea hyvä ja hyvin kerrottu tarina. Jos tässä pelkosäväreiden takia yrittäisi lukea tai katsoa kauhukirjoja jatai -leffoja, saisi pettyä joka kerran. En tiedä mikä pelkomuttereista puutuukaan, mutta minusta kauhutarinat nyt vaan ovat todella kivoja luettavia. Noin yleensä ja normaalisti. Ne eivät normaalioloissa ole tylsiä, ihmisiä ja ihmisten tunteita ja reaktioitaa kuvataan yleensä hyvin. On paljon mielenkiintoisempaa lukea tarinoita kummituksista, kulteista ja mysteeritapauksista kuin lukea yli kolmesataa sivua sitä miten ah ihana ja täydellinen mikäkin Edward milläkin tavalla on... ( Kyllä, se oli viittaus roskakirjallisuuteen ala Twilight. )
Hautala on hyvä tarinankertoja. Eikä jaarittele turhia tai yritä tunkea mahdollisimman montaa adjektiivia peräkkäin kuvaillakseen ja mässäilläkseen sillä että no nyt sattuu kamalia asioita. Hyvää sekin, että kyllä Suomesta kauhutarinoita saa aikaan. Ymmärrän myös mistä vertaukset Kingiin tulevat, siitä miten arkipäiväisen draaman ja ihmiset saadaan ujutettua osaksi tarinaa, jolla ei ole mitään tekemistä arkipäivän kanssa.
Olihan tässä toki yksi sekava blooper... tämä Kybele-kultin mukaanilmaantuminen. Alussa petrataan ehkä liikaa sitä, että Iida ja Sanni ovat ainoat ja heidät joko on tai ei ole riivannut tämä kuolleen profeettapapitartytön henki. Ja sitten meillä äkkiä onkin kokonainen naamioita pitävä kultti niin vanhoja kuin nuoria ihmisiä hengaamassa Vaasan kirkon raunioiden liepeillä ja joka on kuin tyhjästä pieraistu. Onhan se kaikki voinut toki olla Anton paran shokkihoureita. Siitäkään ei ole sen tarkemmin mitään kongreettista. Ja olihan tuon Kybelen muovaaminen muotoon käypäläinen otettu aika pitkälle vapauksia. Samoin kuin hieman kultin palvontamenoistakin. Sieltä taisi puuttua mäntyviittaukset ja männynpalvonta. Sekä, se että papit uhrasivat omaa vertaan männylle ja kaiketikkin vain papit kastroivat itsensä. Mutta jos sen yhdistaa skopseihin niin onhan siinä voinut jos jonkinlaista eriävää tulkintaa tullakin...
March 6, 2023
Korvaan kuiskaava tyttö, joka vie järjen ihan järkeviltäkin ihmisiltä. Ja se tarttuu. Lue omalla vastuulla. Psykiatri Antonin kollega kuolee omituisesti ja jäljet vievät Vaasaan ja paikallisen kummitustarinan juurille. Myös Antonin aikuinen tytär Iida, jonka kanssa hän ei juuri ole tekemisissä, tuntuu liittyvän jotenkin asiaan.
Kerronta vaihtelee Antonin ja Iidan näkökulmien välillä, mutta he jäävät aika etäisiksi. Henkilöitä ei juurikaan pohjusteta eikä heidän elämäänsä oikein pääse kiinni. Antonin perhettä ja syitä isän ja tyttären vaikeaan ja etäiseen suhteeseen avataan muutamassa menneisyyden välähdyksessä.
Jumalatar Kybelen kultti ja palvonta kulkevat tarinan taustalla, ja sen symboliikkaa vilahteli siellä täällä. Kun Antonin tarinaa tulkitsee tämän myytin läpi, se avaa koko kertomukselle uusia ulottuvuuksia. Psykopatologian käsittely oli mielenkiintoista ja hyvin kirjoitettua, siitä olisin mielelläni lukenut lisääkin. Bongasin myös maininnat niin kesämökkipaikkakunnastani kuin yhdestä suosikkibaaristani, mikä huvitti kovasti.
Hautalalla on jännä taito hämärtää todellisuuden rajoja ja saada lukija uskomaan, että tämähän voi olla pelkästään harhaisen mielen temppuilua. Vai voiko kuitenkaan?
Harmillisesti loppua kohti tunnelma vähän hajoaa ja siinä on kiireen tuntua. Aivan kelpo kauhutarina tämä oli, mutta ei nouse ihan parhaimpiin, joita olen Hautalalta lukenut (Leväluhta forever 😍).
Alkoipa muuten kutittaa korvia.
Kerronta vaihtelee Antonin ja Iidan näkökulmien välillä, mutta he jäävät aika etäisiksi. Henkilöitä ei juurikaan pohjusteta eikä heidän elämäänsä oikein pääse kiinni. Antonin perhettä ja syitä isän ja tyttären vaikeaan ja etäiseen suhteeseen avataan muutamassa menneisyyden välähdyksessä.
Jumalatar Kybelen kultti ja palvonta kulkevat tarinan taustalla, ja sen symboliikkaa vilahteli siellä täällä. Kun Antonin tarinaa tulkitsee tämän myytin läpi, se avaa koko kertomukselle uusia ulottuvuuksia. Psykopatologian käsittely oli mielenkiintoista ja hyvin kirjoitettua, siitä olisin mielelläni lukenut lisääkin. Bongasin myös maininnat niin kesämökkipaikkakunnastani kuin yhdestä suosikkibaaristani, mikä huvitti kovasti.
Hautalalla on jännä taito hämärtää todellisuuden rajoja ja saada lukija uskomaan, että tämähän voi olla pelkästään harhaisen mielen temppuilua. Vai voiko kuitenkaan?
Harmillisesti loppua kohti tunnelma vähän hajoaa ja siinä on kiireen tuntua. Aivan kelpo kauhutarina tämä oli, mutta ei nouse ihan parhaimpiin, joita olen Hautalalta lukenut (Leväluhta forever 😍).
Alkoipa muuten kutittaa korvia.
May 2, 2023
Finland's Stephen King delivers another nerve-wracking horror story. And since I'm very fond of the master of horror himself, I of course couldn't resist. Patrick, you fool. Unfortunately, there was only one reflection after finishing, and that was in the form of, "What the hell was that?" The annotation, which promised bated breath and the fear of turning off the bedside lamp and plunging into darkness, failed almost entirely in my case. Although I find the subject matter very interesting, its potential is simply untapped. Eye-pleasing cover, very interesting subject, the processing lags. 3/5.
May 12, 2022
Psykoterapeuttina toimiva pähenkilö syöksyy perhosen siivillä kuiskivaan pimeyteen pelastaakseen tyttärensä.
Erikoinen pieni kauhuromaani, jossa on puistattavia kohtauksia, kaameita kuvauksia ja mukaansa tempaava juoni mutta joka kompastelee useisiin vertauskuviinsa. Kiinnostava juoni sai minut lukemaan tämän kirjan kahdessa päivässä, kaiken kaikkiaan mainion karmiva ja kirjoituksellisesti eloisa elämys. Olin kuitenkin hieman pettynyt epäselväksi jääneeseen loppuun.
Lopullinen arvosana 3 tähteä.
Erikoinen pieni kauhuromaani, jossa on puistattavia kohtauksia, kaameita kuvauksia ja mukaansa tempaava juoni mutta joka kompastelee useisiin vertauskuviinsa. Kiinnostava juoni sai minut lukemaan tämän kirjan kahdessa päivässä, kaiken kaikkiaan mainion karmiva ja kirjoituksellisesti eloisa elämys. Olin kuitenkin hieman pettynyt epäselväksi jääneeseen loppuun.
Lopullinen arvosana 3 tähteä.
This entire review has been hidden because of spoilers.
May 17, 2019
Ikuinen kauhukirjojen vähyys sai minut lukemaan jälleen Hautalaa.
En ole koskaan innostunut tällaisista ja nytkin tuntui, että raflaavan alun jälkeen hyytyy (ainakin mun lukuinto). Koitan kerrankin ajatella niin, että joku saattaa pitää loppuun saakka ja voin hyvillä mielin vinkata. Vaikka taustalla aina ajatus, et huijaan, kun vinkkaan kirjaa, jonka tiedän mun mielestä olevan alun jälkeen.. no jotain.
En ole koskaan innostunut tällaisista ja nytkin tuntui, että raflaavan alun jälkeen hyytyy (ainakin mun lukuinto). Koitan kerrankin ajatella niin, että joku saattaa pitää loppuun saakka ja voin hyvillä mielin vinkata. Vaikka taustalla aina ajatus, et huijaan, kun vinkkaan kirjaa, jonka tiedän mun mielestä olevan alun jälkeen.. no jotain.
February 20, 2017
Jo tutuksi käynyttä kerrontaa Hautalalta. Toimivaa jännitteen ylläpitoa, kutkuttavia salaisuuksia, joiden selviämistä odottaa sivu toisensa jälkeen. Mutta aiempien kirjojen synnyttämä odotus kammottavuudessaan koukuttavasta lukukokemuksesta jäi nyt vähän vajaaksi. Kun kirja päättyi, se päättyi, eikä esimerkiksi jäänyt kuiskuttelemaan minnekään vasemman korvan juureen.
June 22, 2020
Erinomainen kauhuteos, jota ei malttanut jättää kesken. Kirkassa yhdistellään paikallisia taruja, psykologisia poikkeamia sekä abstraktia kauhua hyvinkin taidokkaalla tavalla.
Vaikka Hautala onkin tunnettu kirjailija skenensä sisällä, hänelle soisi tällaisten näyttöjen myötä entistä suurempaa menestystä niin Suomessa kuin ulkomaillakin.
Vaikka Hautala onkin tunnettu kirjailija skenensä sisällä, hänelle soisi tällaisten näyttöjen myötä entistä suurempaa menestystä niin Suomessa kuin ulkomaillakin.
December 26, 2016
Hyi saatana! Kaikella kunnioituksella toki. Hyytävää Hautalaa jälleen. Vähän paikallislegendoja, historian siipiä ja mielenterveysongelmia. Niistä syntyy kyllä kelpo soppa, joka tuli ahmittua yhdeltä istumalta. Jos kärsit tinnituksesta, ÄLÄ LUE! Tuntuu muutenkin, että päässä kohisee.
June 25, 2023
Mielenkiintoinen juoni, jonka taustalla epäilemättä on vaasalainen kaupunkilegenda. Hautalan tyyli on tunnistettava, mutta positiivisessa mielessä. Kuiskaava tyttö ei yllä Kuokkamummon syvyyksiin, mutta kelpo kirja, jonka juoni kantaa loppuun saakka. Neljä miinus ja lukusuositus!
November 2, 2016
Kuiskaava tyttö on kotimaista kauhua. Pidin erityisesti tapahtumien miljööstä, älykäs valinta. Loppu oli hieman tylsä.
July 3, 2017
Kuokkamummon veroinen ei tämä teos mielestäni ollut, mutta hyytävän hyvä kuitenkin.
Pidän Hautalan tavasta kertoa paljon ja jättää kuitenkin jotain lukijalle.
Pidän Hautalan tavasta kertoa paljon ja jättää kuitenkin jotain lukijalle.
September 6, 2017
Hieman outo, mikä rokotti arviointia "järkeenkäyvän" alun jälkeen. Piti kuitenkin otteessaan ja tuli luettua parilla istumalla.
January 1, 2019
3,5*
Něco, co jsem ještě typově nečetla, zvláštní.
Něco, co jsem ještě typově nečetla, zvláštní.
January 5, 2019
Luin kirjan muutamassa tunnissa, eli kyllä siihen koukahti. Tarina oli hyytävä ja juoni kehkeytyi kohtuullisen hyvin. Loppumetrit kirjasta koin jotenkin jo överinä.
Displaying 1 - 30 of 46 reviews