What do you think?
Rate this book
Tatu, Iiris ja Pääkallomies
Tatu kohtaa rannalla Iiriksen, joka on kaunis ja ihana. Iiriksellä on poikakaveri, mutta lisäksi on Henkka, vaarallisen oloinen mies. Pian Tatu huomaa tupakoivan miehen kyttäävän Iiristä ja Iiris katoaa. Tatukin joutuu vaaraan. Rakastetun nuortenkirjailijan Marja-Leena Tiaisen Tatu, Iiris ja Pääkallomies tarjoaa helppolukuista jännitystä eikä kaihda hurjiakaan teemoja.
- GenresYoung Adult
104 pages, Paperback
Published January 1, 2016
7 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 6 of 6 reviews
May 30, 2016
Aika hurja selkokirja! Jee!
Tatu ihastuu Iirikseen, selvästi itseään vanhempaan nuoreen naiseen ja käy tykkäilemässä vähäpukeisista insta-kuvista. Iiriksellä on vientiä muutenkin, rankka menneisyys ja kyky houkutella väkivaltaisia ja mustasukkaisia miehiä elämäänsä...
Murha, sen selvittäminen ja ihmissuhteiden monimutkaisuus ihastumisineen ja pettymyksineen on tiivistetty kolmen ja puolen tähden arvoisesti sataan sivuun. Lempikohtani on ehdottomasti se, kun Tatu pimittää kissa-allergiaansa ja pääsee hoitamaan Iiriksen kissaa. Kissa on ruma ja läski. <3.
Tatu ihastuu Iirikseen, selvästi itseään vanhempaan nuoreen naiseen ja käy tykkäilemässä vähäpukeisista insta-kuvista. Iiriksellä on vientiä muutenkin, rankka menneisyys ja kyky houkutella väkivaltaisia ja mustasukkaisia miehiä elämäänsä...
Murha, sen selvittäminen ja ihmissuhteiden monimutkaisuus ihastumisineen ja pettymyksineen on tiivistetty kolmen ja puolen tähden arvoisesti sataan sivuun. Lempikohtani on ehdottomasti se, kun Tatu pimittää kissa-allergiaansa ja pääsee hoitamaan Iiriksen kissaa. Kissa on ruma ja läski. <3.
June 6, 2016
Taas loistava selkokirja Tiaiselta. Ja mikä parasta: ei kansikaan ole ihan pyllystä.
Selkokirjatilanne senkun paranee, mutta vielä kaivataan lisää.
Tällä kertaan tarina astetta vakavampi ja kun kuvittelet, että nyt löysä loppu niin kaikkea muuta.
Selkokirjatilanne senkun paranee, mutta vielä kaivataan lisää.
Tällä kertaan tarina astetta vakavampi ja kun kuvittelet, että nyt löysä loppu niin kaikkea muuta.
May 17, 2021
Tänään 16.5.2021 sain loppuun kirjan nimeltä Tatu, Iiris ja Pääkallomies. Tatu, Iiris ja Pääkallomies kirja oli dekkarimainen kirja. Lukiessani kirjaa nimeltä Tatu, Iiris ja Pääkallomies minulle tuli sellainen tunne että Wallander olisi ollut selvittämässä murhaa. Minulle tuli todella oikein hyvä mieli. 😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜
July 24, 2016
Jaa'a. Tämä oli ihan jännittävä mysteeri, mutta taas häiritsi nipoa useat asiat:
1. Iiriksen vartaloa kuvailtiin pikkusen liikaa ja vieläpä ihan toiselta sivulta lähtien. Ehkä se oli se "mukaansatempaava aloitus"?
2. Tatun tutustuminen Iirikseen vaikutti lähinnä stalkkaamiselta...
3. Kuolema on ok, mutta itsemurhan kanssa saisivat kirjailijat olla vähän varovaisempia.
4. Minusta kirja ei ollut selkein mahdollinen: Kun Tatu ajatteli jotain, käytettiin samoja välimerkkejä kuin puheenvuoroissa. Myös tekstin välit olivat joskus ihan höpsöissä paikoissa, esim:
Tatu sipaisi lyhyitä hiuksiaan ja jatkoi:
"Kävin just parturissa."
"Hius-Tuubissako?" Aleksi kysyi.
Tatu nyökkäsi.
Aleksi sipaisi kaljua päälakeaan ja jatkoi:
"Siellä mäkin käyn."
Tatu ja Aleksi nauroivat yhteen ääneen.
Samassa radiopuhelin Aleksin vyötäisillä alkoi rätistä. (32)
Mutta tosiaan, kirja oli ihan jännittävä ja mielenkiintoinen. Plussaa siitä että some sekä sarjakuvien ja muotokuvien piirtäminen olivat hyvin edustettuina.
Kai tätä voisi kutosille suositella - jos Kyttäyskeikka on jo lainassa! ;)
1. Iiriksen vartaloa kuvailtiin pikkusen liikaa ja vieläpä ihan toiselta sivulta lähtien. Ehkä se oli se "mukaansatempaava aloitus"?
2. Tatun tutustuminen Iirikseen vaikutti lähinnä stalkkaamiselta...
3. Kuolema on ok, mutta itsemurhan kanssa saisivat kirjailijat olla vähän varovaisempia.
4. Minusta kirja ei ollut selkein mahdollinen: Kun Tatu ajatteli jotain, käytettiin samoja välimerkkejä kuin puheenvuoroissa. Myös tekstin välit olivat joskus ihan höpsöissä paikoissa, esim:
Tatu sipaisi lyhyitä hiuksiaan ja jatkoi:
"Kävin just parturissa."
"Hius-Tuubissako?" Aleksi kysyi.
Tatu nyökkäsi.
Aleksi sipaisi kaljua päälakeaan ja jatkoi:
"Siellä mäkin käyn."
Tatu ja Aleksi nauroivat yhteen ääneen.
Samassa radiopuhelin Aleksin vyötäisillä alkoi rätistä. (32)
Mutta tosiaan, kirja oli ihan jännittävä ja mielenkiintoinen. Plussaa siitä että some sekä sarjakuvien ja muotokuvien piirtäminen olivat hyvin edustettuina.
Kai tätä voisi kutosille suositella - jos Kyttäyskeikka on jo lainassa! ;)
December 28, 2016
This was a great book! Aimed at older YA's I enjoyed it from start to finish. Thrilling. I enjoyed the boy's perspective and the mystery and crime aspects and the gripping conclusion. This is the second book by the same author and I really like her writing. I can't wait for her next selkokirja!
March 30, 2017
Marja-Leena Tiaisen "Tatu, Iiris ja Pääkallomies" (Avain, 2016) kertoo kuusitoistavuotiaasta Tatusta, joka pitää piirtämisestä. Eräänä kesäisenä päivänä hän tutustuu uimarannalla parikymppiseen Iirikseen, johon myös vähän ihastuu, onhan kyseessä aika vetävä pakkaus (tätä tosiseikkaa kuvataan useampaan otteeseen). Iiriksellä on rankka menneisyys koulukodissa, eivätkä asiat tunnu olevan täysin mallillaan vieläkään: kuvioissa tuntuvan pyörivän ainakin väkivaltaiseksi tiedetty poikaystävä ja entinen vuokraisäntä, joka kaipaa saataviaan. Ja sitten tapahtuu murha...
En ole aiemmin lukenut juurikaan selkokirjoja, joten siltä pohjalta olen vähän jäävi kommentoimaan, mutta ihan kelvolliselta tapaukselta "Tatu, Iiris ja Pääkallomies" tuntui. Luullakseni sitä voisi ihan hyvin suositella lukemisvaikeuksista kärsiville yläkoululaisille.
Tiainen olisi tosin voinut käyttää rikoksen ratkaisuun vähän mielikuvitusta: syyllinen selviää nyt tavalla, joka olisi Mikki Hiiri -tarinassakin epäuskottava. Kirjan nimi ei myöskään ole paras mahdollinen.
En ole aiemmin lukenut juurikaan selkokirjoja, joten siltä pohjalta olen vähän jäävi kommentoimaan, mutta ihan kelvolliselta tapaukselta "Tatu, Iiris ja Pääkallomies" tuntui. Luullakseni sitä voisi ihan hyvin suositella lukemisvaikeuksista kärsiville yläkoululaisille.
Tiainen olisi tosin voinut käyttää rikoksen ratkaisuun vähän mielikuvitusta: syyllinen selviää nyt tavalla, joka olisi Mikki Hiiri -tarinassakin epäuskottava. Kirjan nimi ei myöskään ole paras mahdollinen.
Displaying 1 - 6 of 6 reviews