What do you think?
Rate this book
An Epicure in the Terrible : A Centennial Anthology of Essays in Honor of H.P. Lovecraft
To commemorate the centennial of the birth of H. P. Lovecraft, the editors have assembled essays by leading Lovecraft scholars that embody a wide variety of critical approaches. Biographical essays treat Lovecraft's relation to his parents and his heritage; thematic essays discuss issues such as the function of the narrator in his fiction; and the comparative and genre studies examine Lovecraft's relation to modernism.
- GenresHorrorEssaysNonfiction
347 pages, Hardcover
First published July 1, 1991
7 people are currently reading
60 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 4 of 4 reviews
October 15, 2017
I feel a little out of my league or unqualified to give this book a proper review, but I’ll at least give it a go.
This is my first time reading literary criticism of Lovecraft. As I am basically obsessed with that man from Providence, it was only a matter of time before I dipped my toe in. There are some names I recognized in here from having read shorter analyses, such as Donald R Burleson and Robert M Price. There were a lot of new names in here for me, and with the very detailed bibliography at the back there’s lots of new material to explore!
The biographical essays are a good intro to Lovecraft’s life and family, and is a good warm-up to prep me for Joshi’s massive Lovecraft biography. The thematic studies had some insightful essays that brought up things I had never considered, such as just how important penmanship and identity is in Lovecraft’s various works, or how you see Lovecraft’s scope growing from the internal gothic to the external cosmic. The comparative genre studies were the ones that were most hit or miss for me, but that’s probably because I’m not the most well read. T_T Examining the use of the gentleman narrator both by Lovecraft and his peers helped me narrow down exactly what I’ve been feeling over the past year or so when I’ve compared more grotesque or gorey modern weird fiction to the classics. And I always love input from Robert M Price. ;)
But essays on modernism and Borges kind of wooshed over my head.
This is a fine collection edited by the justly esteemed ST Joshi. It’s a good way to sample some literary analyses of Lovecraft and his work for those who are interested in literary scholarship and/or who, like me, are a little obsessed.
Oh, and as a sidenote, this is the first time I’ve read a nonfiction ebook with footnotes. And let me say, it’s so nice to be able to click the index number and have the footnote pop up. Properly linked notations- so nice! I was sceptical on nonfiction ebooks, but this has made me a convert!
This is my first time reading literary criticism of Lovecraft. As I am basically obsessed with that man from Providence, it was only a matter of time before I dipped my toe in. There are some names I recognized in here from having read shorter analyses, such as Donald R Burleson and Robert M Price. There were a lot of new names in here for me, and with the very detailed bibliography at the back there’s lots of new material to explore!
The biographical essays are a good intro to Lovecraft’s life and family, and is a good warm-up to prep me for Joshi’s massive Lovecraft biography. The thematic studies had some insightful essays that brought up things I had never considered, such as just how important penmanship and identity is in Lovecraft’s various works, or how you see Lovecraft’s scope growing from the internal gothic to the external cosmic. The comparative genre studies were the ones that were most hit or miss for me, but that’s probably because I’m not the most well read. T_T Examining the use of the gentleman narrator both by Lovecraft and his peers helped me narrow down exactly what I’ve been feeling over the past year or so when I’ve compared more grotesque or gorey modern weird fiction to the classics. And I always love input from Robert M Price. ;)
But essays on modernism and Borges kind of wooshed over my head.
This is a fine collection edited by the justly esteemed ST Joshi. It’s a good way to sample some literary analyses of Lovecraft and his work for those who are interested in literary scholarship and/or who, like me, are a little obsessed.
Oh, and as a sidenote, this is the first time I’ve read a nonfiction ebook with footnotes. And let me say, it’s so nice to be able to click the index number and have the footnote pop up. Properly linked notations- so nice! I was sceptical on nonfiction ebooks, but this has made me a convert!
June 14, 2020
Kirjassa on kolme osaa, elämäkerrallinen, temaattinen ja vertaileva.
Elämäkerrallinen osa oli mielenkiintoinen, en ole lukenut kokonaista HPL:n elämäkertaa, joten mukana oli paljon uutta. Artikkeli HPL:stä ja Uudesta Englannista ylipäätään oli hauska. Ja artikkeli, joka kertoi pulp-kirjallisuuden historiasta ja HPL:n suhteesta siihen, aukaisi silmiä. Väittävät myös, että HPL kehitti jo varhain elämänfilosofiansa joka ei sitten paljoa muuttunut vuosien kuluessa. Onko tämä hyvä vai huono asia? Joka tapauksessa sillä sai kirjoituksiin koherentin teeman.
Toinen osa, jossa käydään läpi teemoja HPL:n kirjoituksista on hieman raskaampi, koska HPL:n kirjoituksia on rajallinen määrä, ja jokaisessa kirjoituksessa vain siirretään suurennuslasin paikkaa ja käydään läpi samat asiat hieman uudesta kuvakulmasta. Ehkä esseitä ei pitäisi lukea putkeen, vaan pitää välissä aimo taukoja?
Tärkeä huomio on (joka toistuu monessa artikkelissa sekä ensimmäisessä että toisessa osassa), että vaikka HPL:n aika New Yorkissa oli hänelle kauheaa, niin se oli tärkeä elämänvaihe, jonka aikana hän aikuistui ja pystyi Provinceen palattuaan aloittamaan uuden vaiheen kirjoittajan urallaan. Ei silti, riitti hänellä traumoja, päähänpinttymiä ja ennakkoluuloja loppuelämäkseen, mutta hän yritti. Ainakin vähän. Olisi voinut toki opetella esim. käyttämään kirjoituskonetta kunnolla. Olisi ollut hyödyllinen taito kirjailijalle! Mutta mustekynä oli rakas, ja monessakin tarinassa juoni pyörii kirjoittamisen ympärillä, esim. vaikka ihmisen mieli siirretään lonkero-olennon ruumiiseen, niin käsiala säilyy samana. Öh, ehkä?
Kolmas osa oli taas mukavampi. Pricen artikkeli HPL:n mytologiasta ja sen kohtalosta Derlethin kynsissä olisi hyödyllistä lukemista aloittelevalle fanille, muille suuri osa sen huomioista on jo tullut tutuksimuista kirjoituksista. Seuraavaksi vertaillaan modernismin suuria nimiä Lovecraftiin ja jälleen huomaamme, että HPL oli kuin olikin ihan kiinni skenessä, eikä ollut jäänyt kokonaan 1700-luvulle. Vaikka ei modernia runoutta sietänyt, vähän diggaili taustalla olevaa filosofiaa. Kirjan päättävä Borgesin ja HPL:n vertailu on varsin jännä. Borges välillä puheissaan väitti, ettei koskaan ollut HPL:stä kuullutkaan, eikä HPL:tä nyt ainakaan kannata lukea, välillä taas kirjoitti ihan myönteisesti hänestä kirjallisuudenhistoriaansa ja omisti yhden kertomuksistaan hänelle.
Elämäkerrallinen osa oli mielenkiintoinen, en ole lukenut kokonaista HPL:n elämäkertaa, joten mukana oli paljon uutta. Artikkeli HPL:stä ja Uudesta Englannista ylipäätään oli hauska. Ja artikkeli, joka kertoi pulp-kirjallisuuden historiasta ja HPL:n suhteesta siihen, aukaisi silmiä. Väittävät myös, että HPL kehitti jo varhain elämänfilosofiansa joka ei sitten paljoa muuttunut vuosien kuluessa. Onko tämä hyvä vai huono asia? Joka tapauksessa sillä sai kirjoituksiin koherentin teeman.
Toinen osa, jossa käydään läpi teemoja HPL:n kirjoituksista on hieman raskaampi, koska HPL:n kirjoituksia on rajallinen määrä, ja jokaisessa kirjoituksessa vain siirretään suurennuslasin paikkaa ja käydään läpi samat asiat hieman uudesta kuvakulmasta. Ehkä esseitä ei pitäisi lukea putkeen, vaan pitää välissä aimo taukoja?
Tärkeä huomio on (joka toistuu monessa artikkelissa sekä ensimmäisessä että toisessa osassa), että vaikka HPL:n aika New Yorkissa oli hänelle kauheaa, niin se oli tärkeä elämänvaihe, jonka aikana hän aikuistui ja pystyi Provinceen palattuaan aloittamaan uuden vaiheen kirjoittajan urallaan. Ei silti, riitti hänellä traumoja, päähänpinttymiä ja ennakkoluuloja loppuelämäkseen, mutta hän yritti. Ainakin vähän. Olisi voinut toki opetella esim. käyttämään kirjoituskonetta kunnolla. Olisi ollut hyödyllinen taito kirjailijalle! Mutta mustekynä oli rakas, ja monessakin tarinassa juoni pyörii kirjoittamisen ympärillä, esim. vaikka ihmisen mieli siirretään lonkero-olennon ruumiiseen, niin käsiala säilyy samana. Öh, ehkä?
Kolmas osa oli taas mukavampi. Pricen artikkeli HPL:n mytologiasta ja sen kohtalosta Derlethin kynsissä olisi hyödyllistä lukemista aloittelevalle fanille, muille suuri osa sen huomioista on jo tullut tutuksimuista kirjoituksista. Seuraavaksi vertaillaan modernismin suuria nimiä Lovecraftiin ja jälleen huomaamme, että HPL oli kuin olikin ihan kiinni skenessä, eikä ollut jäänyt kokonaan 1700-luvulle. Vaikka ei modernia runoutta sietänyt, vähän diggaili taustalla olevaa filosofiaa. Kirjan päättävä Borgesin ja HPL:n vertailu on varsin jännä. Borges välillä puheissaan väitti, ettei koskaan ollut HPL:stä kuullutkaan, eikä HPL:tä nyt ainakaan kannata lukea, välillä taas kirjoitti ihan myönteisesti hänestä kirjallisuudenhistoriaansa ja omisti yhden kertomuksistaan hänelle.
January 24, 2022
I'd say this is was the best collection of essays related to HPL that I've read so far. A good selection of topics, with only the last one seeming out of place. Lovecraft and Borges was more like an essay about Borges that happened to mention Lovecraft several times in passing.
November 14, 2010
Ottima antologia di saggi dedicati all’opera di H.P. Lovecraft. Interessante soprattutto la sezione in cui sono raccolti gli studi tematici.
Displaying 1 - 4 of 4 reviews