Kannas-sarjan kolmannessa osassa rakentavat evakkomatkalta palanneet naiset ja lapset elämää raunioille.
On vuosi 1944. Suontaan pieni kylä Karjalan kannaksella on nyt naisten kylä. Murhe ja toivo sydämessään rakentavat talvisodan evakkomatkalta palanneet naiset ja lapset elämää raunioille; pellot kynnetään, peruna istutetaan. Kunnes sitten eräänä aamuna repeää itäinen taivaanranta jälleen hurjaa jyrinään. Kirjan keskeiseksi tapahtumapaikaksi nousee Viipuri, ennen niin elämäniloinen kaupunki, josta nyt tulee suuren suomalaisen murhenäytelmän keskeisiä näyttämöjä. Mutta jälleen kerran elämä voittaa, vaikka sen saamaa suuntaa on vielä vaikea ymmärtää..
FI: Laila Ellen Kaarina Hirvisaari (vuosina 1958–2004 Hietamies) on suomalainen kirjailija. Hänen tuotantoonsa kuuluu laajoja romaanisarjoja sekä näytelmiä ja televisiosarjoja, joissa liikutaan niin Karjalankannaksella ja Laatokan Karjalassa kuin Venäjällä, Intiassa ja Roomassakin. Syksyyn 2008 mennessä Laila Hirvisaaren kirjoja oli painettu yli 4 miljoonaa.
Hirvisaaren isä Aarne kaatui jatkosodassa Lailan ollessa vasta kolmevuotias. Laila Hirvisaari avioitui vuonna 1958 kirjailija Heikki Hietamiehen kanssa ja otti samalla käyttöön miehensä sukunimen Hietamies. Heillä on kolme tytärtä: Kristiina (s. 1958), Eveliina (s. 1964) ja Anuliina (s. 1968). Tyttäristä Eve on myös kirjailija ja käsikirjoittaja. Laila ja Heikki Hietamies erosivat vuonna 1985 asumuseron kautta, virallisesti he erosivat vuonna 1991. Laila Hietamies otti 9. joulukuuta 2004 yhdessä kolmen serkkunsa kanssa tyttönimensä takaisin ja on siitä pitäen julkaissut romaaninsa nimellä Laila Hirvisaari.
Hirvisaaren ensimmäinen romaani Lehmusten kaupunki ilmestyi 1972 (nimellä Hietamies) ja aloitti Lappeenrannasta kertovan romaanisarjan, jonka seitsemäs osa ilmestyi syksyllä 2004. Sarja kertoo Lappeenrannasta ja lappeenrantalaisista aina 1920-luvulta lähtien. Toinen tunnettu romaanisarja, Kannas-sarja (1980–1984) kertoo Kannaksella sijaitsevan Suontaan kylän asukkaiden vaiheista 1920–1940-luvuilla. Sarja sisältää muun muassa evakkokokemuksia Länsi-Suomessa. Lehmusten kaupunki ja Kannas-sarjojen välissä ilmestynyt kaksiosainen Hamina-sarja kuvaa ensiksi pienen kylän ihmisten elämää ja sen jälkeen elämää Haminassa. Kuusiosainen Laatokka-sarja (1986–1991) kertoo Vienan Karjalasta ja vallankumouksen kokemasta Venäjästä. Sonja-sarja (1993–1997) pureutuu yläluokkaisen venäläistytön Sonjan ja hänen lähipiirinsä elämään edellisessä vuosisadanvaihteessa ja antaa toisenlaisen näkökulman Venäjän vallankumouksesta. Kolmiosainen Anni-sarja kuvaa pientä Metsäkylän kylää sekä sen asukkaiden värikästä elämää, joka heittelee ihmisiä Viipuriin sekä sodan jälkeen Virolahdelle.
Laila Hirvisaari asui vuoteen 1974 saakka Lappeella ja Lappeenrannassa, kunnes muutti Helsingin Vuosaareen. Vuonna 1985 hän muutti Tuusulan Rantatielle, jossa asuu nykyisin.
EN: Laila Ellen Kaarina Hirvisaari, known between the years 1958 and 2004 as Laila Hietamies, is a Finnish author and writer. She has published 35 novel under her married name Hietamies. December 9, 2004 Laila Hietamies, along with her three cousins, changed her name back to the maiden name Hirvisaari, and from that on her books are being published under the name of Laila Hirvisaari.
Laila Hietamies' first novel Lehmusten kaupunki ('City of the Lindens') was published in 1972 and started a series of novels about Lappeenranta, of which the seventh part was published 2004. Hietamies has written many other novel series, mostly telling about Karelia and the consequences of the wars of Finland in the 1940s. She has written also books about a Russian princess Sonja at the time of the Russian Revolution.
Laila Hirvisaari has been granted many respected literature awards but never the most respected, Finlandia Prize. By autumn of 2008 her books had been printed over 4 million times.
Laila Hirvisaari has written 35 novels and lots of short stories and plays. A movie has been filmed based on Hirvisaari's novel Hylätyt talot, autiot pihat ('Abandoned houses, empty yards') in 2000. Some of her books have been translated into other languages.
Alku oli vähän kankee, nimiä vilisi enkä pysyny/jaksanu pysyä perässä kuka kukaki oli. Kuvailtiin arkista elämää Suontaassa ja aattelin et tässäkö tää nyt on, mut sit sota läheni ja alko tapahtua. Kirja muuttu heti paljo kiinnostavammaks ja piti hyvin otteessaan loppuun asti, loppu jopa omaan makuun kesken kun ei sota päättyny eikä muutenkaan tullu oikeen selkoa tilanteeseen. Helmi Elisan ja Karjalaisen suhde kiinnostaa myös kovasti, täytynee seuraavakin osa lukea! Karjalan murre oli hauskaa ja toi kivaa eloa tekstiin.
This entire review has been hidden because of spoilers.
Olen viimeisen vuoden ajan lukenut kirjoja "100 kirjaa, jotka jokaisen tulisi lukea". Listalla on ollut monen moista kirjaa, joiden olemassa oloa listalla ihmettelen. Myös Hylätyt talot, autiot pihat löytyi listalta, enkä ihmettele miksi. Kerronta on sujuvaa ja rehellistä, sydäntäsärkevää mikä tuo oman isoäidin tarinat Viipurista mieleen.
I used to be sick of my mother's stories about the war years. Now that my mother has been gone for quite a few years, this book took me back with it's Karelian dialect and all. Not an easy read, but very wonderful! A treasure!
Kolmas osa on ihan yhtä hyvä kuin aiemmat, tässä kirjassa riitti jännitystä. Sujuvaa, elämänmakuista kerrontaa. Sota on kamalaa aikaa, se tulee ilmi tästäkin kirjasta.
Saatoin ehkä kirjan alkupuolella valitella ihmisille kuinka se on tylsä, mutta kun pääsi kirjaan kunnolla kiinni niin oikeastaan tuo oli pirun hyvä. Huikeaa lukea periaatteessa palanen Suomen historiaa.