Pirunkehto - Suomalaisen black metallin tarina

by Tero Ikäheimonen, Vesa-Antti Puumalainen (illustrator), Taneli Jarva (illustrator)

Pirunkehto – Suomalaisen black metallin tarina on ainutlaatuinen kertomus äärimmäisestä musiikista, äärimmäisistä aatteista ja äärimmäisistä ihmisistä – heidän itsensä kertomana. Tarina johdattaa läpi kotimaisen black metallin historian aina 80- ja 90-luvun taitteen kiihkeistä alkuvuosista 2010-luvun yhtyeiden ja suuntausten kirjoon. Kirja perustuu laajaan haastatteluaineistoon, joka on kerätty vuosien 2014 ja 2016 välisenä aikana.

Beherit, Impaled Nazarene, Barathrum, Archgoat, Azazel, Diaboli, Darkwoods My Betrothed, Horna, Vornat, Thy Serpent, Wanderer, Urn, Black Dawn, ...And Oceans, Musta Surma, Alghazanth, Azaghal, Warloghe, Behexen, Clandestine Blaze, Satanic Warmaster, Ride for Revenge, Goatmoon, IC Rex, Charnel Winds, Cosmic Church, Saturnian Mist, Rienaus, Abyssion....

Genres: Music, Nonfiction, Finnish Literature

512 pages, Hardcover

First published September 16, 2016

Reviews

[Osku · Rating 4 out of 5]

Kirja on kuin joukko pitkiä haastatteluja aikajärjestyksessä Beheritistä Saturnian Mistiin. Tätä on ahmittu vuosien saatossa zineistä vaikka kuinka paljon, ja tässä tavara on paremmin jäsenneltynä ilman sen kummempia hassutteluja. Ehkä muutaman bändin olisi voinut kirjaan lisätä ja/tai muutaman jättää pois, mutta ehdottomasti toimi mainiosti näinkin. Toki artisteille esitettävät kysymykset ovat osittain identtisiä, mutta itseäni se ei häirinnyt. Kaikilla on kuitenkin omat vastauksensa. Jos kirjan olisi lukenut yhdeltä istumalta, olisi toistoa varmaan ollut, mutta luku illassa oli itselleni juuri sopiva tahti.

[Katrin · Rating 5 out of 5]

Nyt on saatu tämäkin luettua! ihana kirja. On se kyllä aika eeppinen, 500 sivua suomalaista black metallia. Teos on älykkäästi rakennettu. Yksi luku vastaa yhteen bändiin, välillä tunkevat jotain sivuseikat sisään. Onkin paljon nähtävää, siis kuvat, albumien kansiot, taidetta. Ikäheimosen puhetyyli etenee luonnollisesti, jonkun bändin historian kesken tulee esim. uskontoon liittyviä kysymyksiä, ei tule tylsää ikinä ja tuntuu enemmän siltä, että olisin minäkin mukana haastattelussa ja ideat hyppäävät asiasta toiseen. Kysymykset ovat fiksuja, Ikäheimonen sai todella paljon ihmisistä kiinni. Nostan hattua, näen kuinka paljon töitä tämä vaati. Löysin sekä uudet että vanhat nimet, välillä kuuntelin musiikkia bändistä mistä nyt puhuttiin, sain myös paljon ideologiasta irti.. tästä varmasti riittää miettimistä pitkään! täydellinen kirja, kiitos tästä! Tuntuu siltä että olen "siunattu" (kenestä vaan..) kun sain kuulla tästä, sain käsiin ja osaankin tarpeeksi hyvin tätä kaunista kieltä. Kiitos vielä kerran.

[Петър Хлебаров · Rating 5 out of 5]

Top-notch! Thanx for the awesome journey!

[Inna · Rating 3 out of 5]

Mielenkiintoinen teos, loppua kohti tosin alkoi vähän puuduttaa, kun tuntui että kaikilla haastatelluilla oli suunnilleen samanlaiset jutut, eikä kaikki miehistönvaihdos-asiat ja muut nippelitiedot niin itseä kiinnostaneet. Mutta en olekaan mikään black metallin kuuntelija, luin tämän enemmänkin kuriositeettina. Genreen paremmin perehtyneet henkilöt varmasti saavat tästä paljon enemmän irti. Hyvin koostettu ja kirjoitettu kirja, vaikka termin "kiharainen" jatkuva käyttö alkoikin jossain vaiheessa hieman pistää silmään.

[Michael · Rating 3 out of 5]

This is about the English version, which honestly, was translated poorly at times. Sometimes sentences made absolutely no sense and I'm not sure if it was the translation or just the ridiculous ramblings of some of the interviewees. I know translating a book like this is a hefty task, it was just a little distracting. I loved 3/4 of this book. The chapters on Beherit, Horna, Vornat, Diaboli, Goatmoon, IC Rex, and Saturnian Mist among others, gave some great insight into the shadowed world of these bands and their differing ideologies. Also, the parts on the Star of Azazel and Finnish NS scene were informative, all be it, short. Unfortunately, the good chapters were scattered among others that went on for days never truly saying anything; I'm looking at you Warloghe. (Warloghe's music is very good, the guy is just not the most articulate in interviews) Other chapters seemed more like a Wikipedia article than real investigative journalism. Also, many of these bands never needed to be included, like Anal Blasphemy and Azazel, and others, like the mighty Baptism, were excluded. I guess you can't cover everything though. This book will also give you the sense that every metal band in Finland has a connection to some form of extreme nationalism, which given Black Metal's history, isn't such a strange thing. It doesn't really dive into these issues though, so to Western readers, it may seem like the interviewees are ignorant morons, (some definitely are) which, having looked at other interviews by them, isn't so black and white. There were many ideologies that I would have loved a more in-depth analysis of. Instead, there are a lot of pages dedicated to bands that put out one demo and disappeared, also an embarrassing chapter about how bands tried to commit crimes like the ones in Norway but nothing actually ever happened. Just unnecessary, and seemed like some strange form of posturing, or the writers trying to create a sense of danger that just wasn't there in the scene, which is ok; the music was still unique and honest. Why try to make it seem like it was exactly like the Norway scene? Anyway, this book has some excellent chapters and gave me a look at a country's scene that I knew almost nothing about. It also introduced me to some bands I hadn't ever heard of or albums by bands I was familiar with, that I never knew existed. So hang in there if you're trying to get through it, if a part seems crap, there will be a good one coming up, just power through it.

[Minuna · Rating 3 out of 5]

Pirunkehtoa voi pitää todellisena kulttuuritekona; puolisentuhatta sivua kotimaisen underground bläkkiksen historiaa ja lisäksi kirjailija tuo asiallisesti esille kyseiseen alakulttuuriin usein liittyvän henkisen puolen merkitystä niiden osalta, jotka siihen ovat syvemmin vihkiytyneet.
Lukukokemuksena kirja oli kuitenkin valitettavan puuduttava. Yksityiskohtaista informaatiota on paljon, varsinkin äänitysteknistä, josta lienee saa enemmän irti, mikäli on itse muusikko. Teos on koostettu peittelemättä haastatteluista, joissa muutaman luvun jälkeen alkoi häiritsemään kysymysten ja vastausten monotonisuus, vaikka tekotapa sopiikin teemaan, sillä pienkustannelehdet bändihaastatteluineen olivat merkittävä väylä tiedon levittämiseen ysärillä, mutta kirjailijan omien loppusanojenkin koostuessa haastattelujen lainateksteistä herää väistämättä tunne, että levy on nyt vähän jäänyt pyörimään. Toki pieninä erinä luettuna homma toimii varmaan mainiosti.
Teos etenee kronologisessa järjestyksessä yksi luku per bändi ja on jopa onnistuneesti rytmitetty tyyleittäin, niinkin liukuva käsite kuin se genren sisällä onkin. Nautin teoksessa erityisesti pienistä kartoista, humanistisesta otteesta ja löysin myös jokusen bändin lisää omalle listalle kuunneltavaksi.

[Petri Volanen · Rating 4 out of 5]

Olen kuunnellut metallia ja myös black metallia miltei koko 40+ ikäni - ensimmäinen itsehankittu kasetti oli joka ylipäätään oli elämäni toinen kasetti oli Iron Maidenin Powerslave. Niin että pitihän se tämäkin kirja luettavaksi ottaa kun siihen kirjaston uutuushyllyssä törmäsin. Etenkin kun black metallin kuuntelusta huolimatta lajityypin kotimainen tarjonta on jäänyt sangen vähälle huomiolle, poikkeuksena lähinnä Alghazanth. Sekin on myönnettävä että antiuskovaisena nautin musiikkini musiikkina ja sama pätee black metalliin, eli varsinainen sanoma ei ole koskaan ollut minun juttuni.

Lukukokemuksena tämä oli hieman raskas, lähinnä siksi että lähestulkoon jokaisella ihmisellä on sangen monisyisiä taiteilijanimiä. Silti, oli miten oli, kyseessä on hatunnoston arvoinen tämän lajityypin kulttuuriperinnön tallentaminen. Samalla osaltaan sangen silmiä avaava katsaus siihen miten kansainvälistä touhu saattoi pientenkin bändien osalta olla jo aikana ennen nettiä.

[Alejo · Rating 5 out of 5]

Actually it would be 4.5 stars. There are a few grammar and historical mistakes, but they're not that blatant to complain about. The book manages to tell the history of Finnish Black Metal spanning four time periods (80's-90's, 90's, 00's, New tens) in four respective parts, each divided in a band per chapter. This style manages to cover a lot of information, and for any enthusiast of Metal history this is a great read.

For me, the first part was the most interesting one with the triple combo of blunt-attack Finnish Black Metal pioneers Beherit, Impaled Nazarene and Archgoat, when I think about a Finnish sound this would be it, and all their stories are quite compelling. It is sad that afterwards the Suomi bands got so heavily influenced by the Norwegian sounds they even had an antagonic relation at the begininning, but nonetheless the reader will find many interesting bands that give Finland the reputation it deserves regarding Black Metal. A must read.

[Volbet · Rating 4 out of 5]

When reading this I think it's important to keep the sub-heading in mind. Tero Ikäheimonen obviously didn't try to write the history of Finnish black metal. This is a story of Finnish black metal, and it's fairly well told through interviews with roughly 80 people connected to the Finnish black metal scene(s).

I'll be the first to admit that most of the stories do sound similar to the point where they get somewhat tedious. It just turns out that most bands share the same story beats: meet weirdos like you, record a rough demo, gig a bit, record an album, have internal turmoil in the band, repeat.
Although, the ideological angle that Ikäheimonen manages to spin through the various band biographies. It was interesting to see the way ideas have evolved, devolved and branched through the almost 30 year history of Finnish black metal.

[Mikko Saari · Rating 4 out of 5]

Aihe kiinnosti tietysti kovasti, sen verran vahvaa black metal -herätystä aikoinaan yläasteella oli. Moni näistä tekijöistä oli kuitenkin jäänyt vieraaksi, kun herätys meni ohi ja mielenkiinto siirtyi muualle (ryhdyin gootiksi). Kiinnostava teos silti, vanhoihin legendoihin oli hauska perehtyä ja jutut herättelivät kyllä muistoja.

Kirja haastattelee alan tekijöitä ja käsittelee suomalaisen black metalin historiaa nimenomaan tekijöiden näkökulmasta. Jutut etenevät suunnilleen aikajärjestyksessä, joten tästä pystyy jonkin verran hahmottamaan suomalaisen skenen kehityskaaria.

Vähän raskasta luettavaa, jos ei bändejä tunne, joten jos aihe ei erityisesti kiinnosta, kirjasta saa kyllä hyvän näkemyksen siihen, ketkä black metalia ovat Suomessa tehneet, mutta vähän tylsääkin luettavaa tämä voi olla. Alaa harrastaneille tätä on kuitenkin helppo suositella.

[Ville · Rating 3 out of 5]

On todellinen kulttuurityö niputtaa reilut 30 vuotta suomalaista black metallia yksiin kansiin. Kirjasta saa eniten irti tutustumalla käsiteltävän bändin materiaaliin ennakkoon ennen lukemista.

Joitakin kirjoitusvirheitä sekä yleistä tekstin itsensä toistamista lukuunottamatta hyvä läpileikkaus suomalaisesta black metalista ja sen taustalta löytyvistä hahmoista. Omasta mielestä tekstissä oltaisiin voitu käsitellä joitakin yhtyetä tarkemmin, (varsinkin Barathrumia käsiteltiin lähinnä sivulauseessa) kun taas toisia pyöriteltiin omasta mielestä liiallisuuksiin asti.

[Davide Pappalardo · Rating 4 out of 5]

A great book about the definitive black metal scene. A lot of interesting interviews, archive material, stories about a very varied and unhinged enviroment that gave us, and still gives us today, some of the best works in the genre. From the barbarism and uniqueness of the first, at the time underrated, Finnish wave to latter bands inspirered by the Norwegian and French sound, and even ecletic and experimental acts with tribale, noise, industrial, ambient, etc. leanings. Quite informative and compelling.

[Vaim Hull · Rating 4 out of 5]

Quite the heavy read, but a very cool and complete feeling overview of the rise of black metal in Finland, an often much forgotten country in that genre next to black metal firmaments Norway and Sweden. A cool read for anyone who likes the genre and has a big love for the underground, because Finnish black metal is and will always be the "underdog" of the black metal scene. For a full review, visit www.grimmgent.com soon!

[Antti Mutanen · Rating 4 out of 5]

Alku oli aivan loistavaa tarinaa suomibläkkiksen alkuajoista, keskivaiheilta loppuun meininki kävi paikoin hieman itseään toistavaksi. Parasta antia sekoilutarinoiden lisäksi eri ihmisten täysin erilaiset näkökulmat musiikkiin, sen tekemisen ja black metallissa usein läsnäolevaan satanismiin.

[Alcubierre · Rating 3 out of 5]

Sortuu rockhistoriikkien helmasyntiin, julkaisujen ja kokoonpanomuutosten luettelonomaiseen läpikäyntiin, ja kieliasukin on vähän sinne päin. Loppua kohti yhtyeistä on kuitenkin saatu irti mielenkiintoistakin asiaa, ja paikkansa tällaisella yleisesityksellä kyllä on.

[jzzskijj · Rating 4 out of 5]

Hyvää tarinaa ja huomattavasti mukavampi lukea tällaista "kypsien tekijöiden muistelua ja pohdiskelua", mitä jotain ysärin zinemeininkiä. Lisäksi, tuo studiotekeminen oli todella mielenkiintoista lisäantia tässä teoksessa, kun musiikin tekeminen on vahvasti esillä.

[Vesa · Rating 4 out of 5]

Kattava ja selkeästi toteutettu katsaus monimuotoisen Suomi-bläkkiksen historiaan, taustoihin ja nykyhetkiinkin.

[Benno · Rating 4 out of 5]

A lot of good insight in the most important Finnish black metal bands

[Anne Holappa · Rating 3 out of 5]

Luin tästä kirjasta itselleni mielenkiintoisimman osuuden eli alun, Beherit ja Impukat. Silloinen poikakaverini kirosikin että Ahti ei anna enää Kemissä nukkua studion lattialla koska Impaledit hajotti sen. Ja Luttisen juontamia hevi-iltamia kuuntelin aina maanantaisin Megalta samoin kuin Flemingin Metalliliittoa keskiviikkoisin Yleltä. Mutilationin keikankin näin Rotuaarilla. Jotain yhtymäkohtia siis omaankin nuoruuteen. Nostalgiatrippejä. Sen panin merkille, että aika kritiikittömästi tuntui teoksen alun perusteella Ikäheimonen suomalaisen black metallin tarinaa kertovan. Muusikoiden itsensä kertomia haastattelupätkiä nostetaan esille, jolloin annetaan lukijalle vain yksi totuus, yksi puoli asioista. Ja amerikkalaiseen tapaan kaveria kehutaan. Se jättää aina pienen särön mieleen. Että mitä jätetään kertomatta. Mutta epäilemättä teos silti täyttää suomalaisessa musiikkihistoriassa juuri tämän historiikin menevän kolon.