Feminismi on helppoa, kun sen osaa Onko ok ottaa selfieitä? Mihin nainen tarvitsee käsitteitä? Saako kiroilla, vai eikö saa? Miten ottaa jännittämisestä kaikki irti? Kuinka kehdata enemmän? Pitääkö itseään rakastaa? Feministiset kysymykset ovat usein kinkkisiä, koska maailma on kinkkinen. Silloin suomalaisfeminismin superstarat Rosa Meriläinen ja Saara Särmä rientävät hätiin. He kertovat, miten asiat näyttävät olevan, miten ne oikeasti ovat ja mitä he siitä ajattelevat – kumpikin omalla tavallaan. He myös panevat ajattelemaan itse, omalla tavalla. Käsitellyksi tulee kaikki tähdellinen: ystävyys, yhteiskunta, kroppa, työ ja koti. Samalla he tulevat hahmotelleeksi yhden maailmanselityksen. Tekijät lähestyvät kysymyksiä pelotta, analyyttisesti ja elämänuskoa uhkuen. Täällä ollaan, sanoivat yhteiskunnalliset rakenteet siitä mitä hyvänsä, joten otetaan tästä kaikki irti. Sillä feminismi on iloinen asia ja maailma hauska paikka.
Saara Särmän ja Rosa Meriläisen kirjassa ei ehkä ole paljoakaan uutta perusfeministille, mutta se on hauska, sujuvalukuinen ja mukaansatempaava muistutus siitä, miten asiat ovat ja miten niiden pitäisi olla. Muutaman kerran kirjoittajat sortuvat samaan pilkkaan ja stereotypiointiin kuin mistä lukijaansa varoittelevat (paikallaan olisi ehkä ollut analysoida tarkemmin, mistä kulttuurisista paineista vaikkapa "soseuttajaäidit" ovat peräisin), mutta pohjimmiltaan kirja on sydämellisen empaattinen ja tulvillaan hyviä iskulauseita. Ei näitä tämmöisiä liikaa ole.
Maino self help -henkinen toes feminismistä, kehtaamisesta ja hauskemman elämän tavoittelusta. Ehkä noin hieman objektiivisemmin arvioiden tämä olisi ollut noin kolmen tähden arvoinen kirja, mutta nyt se tuli niin mainioon rakoon omassa arjessa, että saakoot neljä. Tykkäsin, naurahtelin ja nautin, ainoastaan vähän pakotetulta "we can do it!" -henkisellä sinä olet se muutos -sanomalla pakkorakennettu viimeinen luku jo vähän ärsytti. Mutta niin, mainio ja helppo kirja, helppo myös suositella eteenpäin.
Rempseä Anna Mennä: opas hauskempaan elämää on feministinen teos, joka kehottaa kehtaamaan, vapautumaan, olemaan mitä on. Pois turha jäykkyys ja nipotus, hyvästi vanhat kankeat sukupuoliroolit, jotka eivät palvele ketään. Tee asioita, joista pidät. Ole rohkea, uskalla elää.
Haluan sanoa samaan aikaan kaksi asiaa:
1) Lukekaa tämä. Jos et ole feministi, niin etenkin silloin. Jos olet, lue silti. Kirja on pääosin virkistävä ja hauska, kannustava. Tämän luettuani olen kokenut pakottavaa tarvetta kirjoittaa somessa erinäisiin itsensä esittelykenttiin, että feministi ja vegaani, koska jumalauta, miksi pitäisi olla hiljaa itselle tärkeistä asioista? Kiroilukin tarttui heti! Joo, tässä kiroillaan, paljon.
2) Älä ota tätäkään turhan vakavasti. Tässä on kahden ihmisen ajatuksia ja mielipiteitä. Ne ovat hyviä, hauskoja ja kannustavia. Mutta vain kahden ihmisen mielipiteitä. On hyvä ravistella omia ajatuksia, mutta ei niellä purematta. Tässä oli juttuja, joita en itse allekirjoita. Esimerkiksi: "Naisen masu on pyöreä, ei litteä." Paitsi että ei ole aina ja kaikilla. Joillakin on litteä vatsa vaikka taustalla ei olisi ruokavaliota, sairautta tai treeniä - kehoja on, myös litteillä vatsoilla, ja se on ihan okei. Se on ihan okei, vaikka taustalla olisikin jotain. En myöskään liputa valmisruokien - naisten vapauttajien - puolesta, koska haluan pitää kehostani huolta ja olla tunkematta siihen ruokaa, joka ei keholleni sovi. Mutta se olen minä ja minun kehoni, muut huolehtikoot omistaan.
Ihan hirveästi uutta tästä ei välttämättä revi, mutta hyvää käsitteistöä ja kannustusta tarjolla! (Ihan hippasen turhan heteronormatiivisesti ehkä?)
Hauska ja voimaannuttava kirja! Rosa Meriläinen ja Saara särmä kirjoittavat feminismistä, elämästä ja kaikesta hulvattomin sanankääntein ja aidon tuntuisesti. Hieman kirjaa vaivaa turha heteronormatiivisuus ja itseäni turhautti keho-osion mantrat siitä, kuinka laiha nainen ei voi olla onnellinen ("naisen masu on pyöreä, ei litteä") vaan on aina patriarkaatin lannistama anorektikko tai urheiluhullu. Tätä kirjaa lukiessa täytyykin pitää mielessä, että lukee kahden ihmisen mielipiteitä, ei tietokirjaa. Sellaisenaan se onkin mitä mainioin hyvän mielen kirja. Suosittelen kaikille, en pelkästään naisille!
Joitain uusia ajatuksia, innostus #365feministselfie-projektiin, paljon hyväksyvää nyökyttelyä ja monen monituista naurua. Kansien välistä pidin mutta nuo kannet ovat hirveät, eivät kestä lukemista vaan murtuvat.
Ei pidä ottaa tätäkään kirjaa liian vakavasti. Helppo ja kiva lukea, mutta vaikea minkään meriitin takia kenellekään suositella. Ihmisten luokittelu muka-hauskoihin kategorioihin on itselleni aika kulunut vitsi, ja ne osiot olisi helposti voinut jättää pois. Mutta ehkä kuluneitakin vitsejä saa kertoa.
Kirja on tietokirjaa tai "opasta" enemmän mielestäni kokoelma kahden naisen ja feministin havaintoja arjesta: työstä, kodista, ystävyydestä, ruumiillisuudesta, kehtaamisesta... Sen kenties tärkein teesi on, että feminismi "tekee kaikkien elämästä vapaampaa ja hauskempaa, naisille ja miehille ja ihan kaikille." - Ja siksi kaikkien pitäisikin olla feministejä.
Kirja ei tarjoa juurikaan uutta tietoa esimerkiksi feminismistä kiinnostuneelle, mutta ei sen ole kai tarkoituskaan. Parhaiten teos toimi itselleni viihdyttäjänä, vertaistukena ja jonkinlaisena voimauttajanakin, niin monet tilanteet ja ajatukset tunnistin ja monenlaisten kirjan esittelemien tilanteiden, ajatusten ja " feministin kaksoistaakkojen" kanssa tunnustan kipuilleeni...
Sinänsä kyllä osittain vähän vierastan kirjan ajatusta siitä, että feminismin pitäisi olla jotenkin lähtökohtaisesti "hauskaa", sillä sitähän sortojärjestelmien havaitseminen ja purkaminen tai siitä kamppaileminen harvoin on... mutta toisaalta taas tietyn kirjan peräänkuuluttaman vapautumisen ja vapaudesta iloitsemisen tematiikan kyllä ymmärrän.
Vähän ristiriitaisia ajatuksia siis. Paikoin myös tekstin näkökulma tuntui hivenen vieraannuttavan kapealta ja vain yhdestä (tietystä valta-asemasta saavutetusta) positiosta annetulta, mutta hyvin monessa kohtaa myös nauroin, liikutuin, samaistuin ja ihastuin. Arvostan kyllä suuresti sitä, että huikeat Meriläinen ja Särmä myös näin rehellisesti jakavat omia kokemuksiaan. Myös niitä, joissa mokataan ja hävetään. Tärkeä ja suositeltava, ehdottomasti!
Että poiminkin tämän hulvattoman mutta fiksun opuksen juuri päivänä jolloin kannustusta eniten tarvitsin! Moka on lahja ;) ja kehu nainen päivässä: taas muistutettuna helpompi yrittää toteuttaa näitä mantroja arjessa.
Eipä tässä monta uutta asiaa ollut mulle kun seurailen vastaavanlaisia kirjoituksia netistä. Mutta hyvä mieli tuli kirjan lukemisesta kuitenkin. Ei sitten muuta kuin eteenpäin, sano mummo lumessa!
Välillä nyökyttelin ja naureskelinkin. Aika monestikin, vaikka olen just viime aikoina lukenut monta feminististä esseeteosta ja muutenkin ollut aikalailla aiheen ympäröimänä. Opin uusia käsitteitä (kuten esim elämän perushävikki) jotka tulevat varmasti omaan käyttöön. Sitten kun puhuttiin naisten nousemisesta vallankahvaan - kyllä, itsekin himoitsen valtaa silloin tällöin - niin ajattelin, että hei stop stop stop, eiks me voitais ennemmin kritisoida tätä typerää järjestelmää jossa se valta ja raha on niin v*tun tärkeää. Koska se järjestelmä (kapitalismi) elää patriarkaatista. Noh joo, just olin kuunnellut alle Omaa luokkaa -podcastin viimeisimmän jakson ja tutustunut pariin muuhunkin julkaisuun, joten... Plussaa tälle teokselle siitä että rakkaan kälyni työtä bell hooksin Rakkaus muuttaa kaiken -teoksen suomentajana kiiteltiin!
Loppua kohden taso vähän lopahti, mutta kokonaisuutena hyvä, hauska ja tärkeä teos. Rakentui tosin vahvasti binääriajattelun varaan, vaikka toi kyllä esiin sukupuolen moninaisuuden ja korosti stereotyyppisen ajattelun ongelmallisuutta. Olen tämän antanut lahjaksi parillekin nuorelle naiselle.
Hauska ja tosi kirja! Täältä löytyy muun muassa omaan elämääni täydellisesti sopivat siivousvinkit: tiskata ei tarvitse kuin kerran kuussa ja puhtaan pyykin laittaminen kaappiin on aivan turhaa kun vaattet voi otta käyttöön suoraan pyykkitelineestä. Kiitos tästä Rosa Meriläinen! ;) #feminist
Periaatteessa kirja ei tarjonnut mitään uutta, mutta silti ihan perusasioista on hyvä muistuttaa itseään. Suosittelen jokaiselle naiselle ja miehelle. Tämä kannattaa ehdottomasti lukea!
Mahtava, voimaannuttava kirja. Mukavan vaihtelevat aiheet jotka joissain kohtaa aiheuttivat spontaaneja naurunpyrskähdyksiä ja kohtia joissa otsa ihan rypistyi kun asiaa alkoi Ajattelemaan eri näkökulmasta. Suosittelen!
Olipas se ihana kirja. Paljon oli kyllä tuttua asiaa, ja ihan kaikkien Rosa Meriläisen kommenttien kanssa en ole samaa mieltä, mutta perusviestiltään kirja oli kovin sympaattinen ja kannustava. Ja Saara Särmä kirjoittaa niin usein niin asiaa.
"On tyypillistä ja opiskeluajoilta tuttua, että tytöt miettivät luennoilla, kehtaavatko he esittää kysymyksen, ja samalla joku poika jo käsi ojossa ottaa puheenvuoron ja kysyy sen. Poikaa palkitaan aktiivisuudesta ja pidetään superskarppina tyyppinä, kun tyttöjen skarppius pysyy visusti piilossa. Kannattaa siis aina antaa mennä, ottaa tilaa ja avata suu!"