„See on selline tunne, nagu oleks omaenda ellu randmepaela saanud. Et minu elu ei ole enam minu elu. See on röövlitivoli.”
Maanteeröövlid ja Rööbelid on saanud lahutamatuks osaks Vilja ja Vainistote argipäevast. Nad satuvad otse keset tormisilma, kus üks seiklus järgneb teisele ja puhuvad ülimalt ohtlikud tuuled. Röövlipäälik Suur-Hemmi on hinnalise aardelaeka sulgenud lukuga, mille avamiseks on vaja kõigi maanteeröövlite koostööd. Vilja ja Rööbelid peavad astuma läbirääkimiste tulisesse tulle, et saada enda valdusse kõigi perekondade vapisilbid. Kõik perekonnad ei ole sugugi koostööks valmis. Vapijahil mööda Soomet seiklev Vilja saab teada uusi asju maanteeröövlite kohta, ent õpib tundma ka ennast ja oma perekonda ning tema austus kaasröövlite vastu ainult kasvab. Kõige taga on Suur-Hemmi suured mõtted.
Vilja ja Rööbelite eelmistest seiklustest räägitakse raamatutes „Meie, Rööbelid” (2012), „Meie, Rööbelid, ja pätikaraoke” (2013) ning „Meie, Rööbelid, ja Suur-Hemmi aardekirst” (2014).
Siri Kolu Rööbelite- sari on pälvinud Soomes mitmeid mainekaid kirjandusauhindu, raamatuid on tõlgitud 15 keelde ning 2015. aastal jõudis ekraanile ka esimese osa järgi tehtud film.
Siri Kolu (18.07.1972) on kirjailija, esitysdramaturgi, ohjaaja ja teatteriopettaja. Hän on koulutukseltaan teatteritaiteen maisteri ja teatteri-ilmaisun ohjaaja. Ennen teatterikoulutustaan hän opiskeli kirjallisuutta ja teatteritiedettä Helsingin Yliopistossa.
Kolu asuu perheineen Vantaalla pääradan varressa. Hän on vapaa kirjailija ja kouluttaja. Vuonna 2013 Siri Kolu valittiin Valtion kirjallisuustoimikunnan puheenjohtajaksi. Hän toimii myös Lukuinto-lähettiläänä.
Kolu rakastaa vintage-vaatteita, katastrofielokuvia, alkukantaisia vinttikoiria, kirpputoreja, viivattomia muistikirjoja, kokeellista esitystaidetta, vieraisiin kaupunkeihin eksymistä ja arjen keksintöjä. Kolun uusin kiinnostuksen kohde on steampunk kuvitteellisena aikakautena ja pukeutumistyylinä. Kolun suurin pahe ovat korkokengät, joita varten hänellä on kotona oma kaappi. Oikeastaan jo kaksi.
Siri Kolun esikoisromaani Metsänpimeä ilmestyi vuonna 2008. Hauskalla ja omaperäisellä Me Rosvolat -seikkailullaan Kolu voitti Otavan ja Kinoproduction Oy:n lastenromaani- ja elokuvakirjoituskilpailun syksyllä 2009. Kirja ilmestyi huhtikuussa 2010. Kirjaan perustuvat elokuva-, näyttämö- ja kuunnelmaversiot ovat tuotannossa.
Me Rosvolat -kirjan voittokulku jatkui, kun se palkittiin Finlandia Juniorilla 2010. Vuonna 2012 Siri Kolu palkittiin Kaarina Helakisa -palkinnolla ja vuonna 2013 Laivakello-palkinnolla. Vuonna 2012 Me Rosvolat voitti Hollannin tärkeimmän tunnustuksen ulkomaiselle lastenkirjalle, Die Zilveren Griffel -palkinnon. Vuonna 2013 Flemish Children’s and Juvenile Books Jury palkitsi Me Rosvolat Belgiassa. Me Rosvolat -kirjan oikeudet on myyty kuuteentoista maahan.
29.12.2019 Kolu ja Rosvolat eivät petä. Huumoria ja ruokaa, mikä olisikaan parempaa. Tämän sarjan voisin lukea uudelleen ja uudelleen.
26.6.2023 Siinä missä sarjan kolmas osa (Iso-Hemmin arkku) tuntuu hieman tylsältä ei Vaakunaväijystä taas vauhtia puutu. Koodinpurkuun tarvittavia vaakunatavuja etsitään eri rosvosuvuilta ympäri Suomen ja eri rosvoperheisiin saadaan tutustua aiempaa enemmän. Perheitä kuvataan huolella hierarkioineen ja ominaispiirteineen ja tietysti huumorilla!
Kolmososa Me Rosvolat ja iso-Hemmin arkku oli jo vähän vaisu, mutta tämä neljäs osa pisti taas tarinaan vauhtia. Selvästi dynaamisempi kuin edellinen osa, alkoi jo vähän harmittaa, että lasten kanssa sarjan lukeminen on vähän jäänyt muiden lukemisten jalkoihin. Jatkan ehdottomasti itse näiden parissa, sen verran sympaattisia hahmoja Rosvolat ja Vilja ovat, ja juonikin on mielenkiintoinen.
Me Rosvolat on tällä hetkellä ehkä suosikkini suomalaisesta lastenkirjallisuudesta. Piti lukea yhdeltä istumalta, vaikka olen kohderyhmän ohittanut jo aikaa sitten. Ihanaa, hauskaa, hyvällä tavalla kevyttä. Lisää!
Hyvä juttu, että edellisessä osassa hieman hyytynyt kerronta saatiin taas rysäytettyä ensimmäisen kahden osan vauhtilinjalle. Tästä on hyvä jatkaa kohti viidettä osaa.
Mitä ihmettä, Vanamosta tulee kaikessa ärsyttävyydessään eräs suosikkihahmoistani sarjassa?! Sarjan hahmot kehittyvät, eikä juoni junnaa paikoillaan - hyvä, hyvä. :)