Keväällä isä sai siivet

Austraasia #1

by Tomi Kontio

Kaksoset Tomi ja Timo Kokko asuvat rauhallisessa Rastasharjussa. Eräänä toukokuisena aamuna heidän isälleen kasvaa siivet ja hän katoaa puutarhaan avautuneeseen aukkoon. Aukko sulkeutuu ja kukaan ei usko poikien kertomusta. Timo ja Tomi joutuvat kasvatuslaitos Huostolaan, jota johtaa kammottava Raakel Vastapöksy. Siellä he tutustuvat muihin lapsiin ja nuoriin, joilla kaikilla on outoja kykyjä tai kokemuksia.

Kirja puolustaa voimakkaasti ihmisten yksilöllisyyttä, ja sen kerronta on lämpimän huumorin ja vahvan fantasian ryydittämää.

Tämä suositun trilogian ensimmäinen osa sai vuoden 2000 Finlandia Junior -palkinnon.

Genres: Fantasy, Childrens, Finnish Literature, Fiction, Middle Grade, Speculative Fiction, Young Adult

261 pages, Hardcover

First published January 1, 2000

About the author

Tomi Kontio (s. 1966 Helsingissä) on ikäpolvensa arvostetuimpia ja kiitetyimpiä runoilijoita. Kontion runoja on käännetty muun muassa englanniksi, espanjaksi, ranskaksi, ruotsiksi, saksaksi, italiaksi, unkariksi ja viroksi. Hän on ollut Runeberg-palkintoehdokkaana novellikokoelmallaan Säädyttömät (Tammi, 1994) ja romaanillaan Uumen (Tammi, 1995).


Kontio on julkaissut myös lastenkirjoja. Yhdessä kuvittaja Elina Warstan kanssa tehty Isäni on hipsteri (2022) oli ehdolla arvostetun Arvid Lydecken -palkinnon saajaksi. Kontion ja Warstan Koira nimeltään kissa oli puolestaan ehdolla Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2016 lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon saajaksi. Saman kirjasarjan kolmas osa Koira nimeltään kissa tapaa kissan (2019) oli Finlandia Junior -palkintoehdokas. Kontion ensimmäinen lastenkirja Keväällä isä sai siivet (Tammi) voitti Finlandia Junior -palkinnon vuonna 2000. Kontio on kirjoittanut myös kolumneja ja laulujen sanoituksia.

Reviews

[Sohvi · Rating 3 out of 5]

Luin tämän ensimmäisen kerran ehkä noin 20 vuotta sitten. Muistin hyvin vähän tästä kirjasta, ainoastaan sen, että pidin siitä.

Kirjassa on mielenkiintoinen juoni, isä ”sekoaa”, hyppää maassa olevaan reikään ja kukaan ei oikein usko kirjan päähenkilöitä, kaksosia Tomia ja Timoa.

Heidät passitetaan lopulta huostolaan, jossa kuria pitää kamala Raakel Vastapöksy. Vaikka pääpahista kirjassa näkyy vain vähän, on hänen uhkansa koko ajan läsnä ja tykkäsin siitä.

Huostolassa on paljon mielenkiintoisia henkilöitä, osa jää hieman huomiotta ja tavallaan sitä jäi kaipaamaan enemmän tietoa heistä.

Lopuksi, olisin antanut kirjalle neljä tähteä, ellei aivan loppumetreillä Tomi Kontio olisi päättänyt käyttää teoksessaan n-sanaa?!? Uskon, että kärventyneille hiuksille olosi voinut olla jokin muukin ilmaisu. Ja kustantamo Tammi oli vuonna 2000 sitä mieltä, että hyvä idea tämä! Järkyttävää.

Lopputaistelu oli myös hieman antikliimaksinen, mutta näistä isoista miinuksista huolimatta koukuttava teos.

[Silja · Rating 3 out of 5]

en oikeastaan osaa päättää, tykkäsinkö vai en. kuitenkin ehkä kolme, sittemmin ehkä neljä... kolme ja puoli?

[Anniliina]

Noin 22 (?) vuotta sitten ekan kerran luettu, nyt aikuisena uusin silmin. Tämä herätti paljon ajatuksia, ehkä päällimmäisenä se että tämä tuntui jotenkin aika vaativalta, monitasoiselta ja yllättävän rajulta lastenromaaniksi - ja kuitenkin muistan itse lapsena tästä tykänneeni, ja muistaakseni niin tykkäsi silloin moni muukin ikäiseni! Herääkin kysymys, miten paljon lasten lukutaitoa kannattaa aliarvioida.

Hurjuus, syvät teemat, huumori, fantasiaelementit ja runollinen kieli kyllä vetosivat aikuiseenkin minuun! Hauskasti aistin tässä tuulahduksia Harry Potterista ja Universumien tomusta, mutten osaa eritellä, johtuivatko ne pääasiassa vain siitä, että olen lukenut näitä kaikkia aika lailla saman ikäisenä.

[Heini | lokikirjoituksia · Rating 4 out of 5]

Austraasia-sarjan ensimmäinen kirja oli juuri niin hyvä kuin ala-asteelta muistin - ja ehkä vielä parempi! Tässä on sopivassa suhteessa huumoria ja vakavia aiheita ja monien asioiden liioiteltu kauheus toimii tosi hyvin. Lukijaakin kauhistuttaa ja naurattaa samaan aikaan. Hahmojen toiminta on hyvin perusteltua, juonenkäänteitä sopivasti ja jännitettä sopivissa määrin - ja esimerkiksi Nestorin hahmokehitys jäi vahvasti mieleen.

[Eija Toiviala · Rating 3 out of 5]

Lastenkirja, josta oli tehty kirjallisuustieteellinen tutkimus, siksi luin sen. Ei aivan häikäisevä lukukokemus, mutta avattiin tilaa niille lastenkokemuksille, jotka normaalisti pitää peittää ja salata.

[Sivu kerrallaan · Rating 2 out of 5]

Ääh, juoni sinällään semi ok, mutta jatkuva ylipainoisten morkkaaminen ja naureskelu pisti ärsyttämään paljon. Kaikki "pahikset" olivat ylipainoisia ja täten ällöttäviä. Toki kirja on aikansa tuote ja tämä on julkaistu yli 20 vuotta sitten, mutta arvioin nyt omaa lukukokemustani, en itse kirjaa.

[Mikko Knuutila · Rating 3 out of 5]

Hyvä lukuprojekti kirja 5. luokkalaisille.

[Sade · Rating 4 out of 5]

Tää oli yks lastenkirjoista jotka muistan mun lapsuudesta. Edelleen hyvä lastenfantasiaksi!

[Maria Laru · Rating 4 out of 5]

Välipalana kevyttä fantasiaa, mukava kirja

[Marras · Rating 4 out of 5]

Loppupuoli tarinaa on vähän heikompi kuin muu, mutta viihdyttävä tarina. Vähän tosin nää pahat hahmot on lihavia jutut tympii.

[Rebekka · Rating 3 out of 5]

3.49⭐️

[Mikko Saari · Rating 3 out of 5]

Kaksosten Timon ja Tomin isä saa eräänä keväänä siivet. Maa tärisee, taivas muuttuu punaiseksi ja pihalle ilmestyy kuoppa, josta näkyy toinen maailma – Austraasia. Sinne kuoppaan isä, jolle on kasvanut siivet selkään, astuu ja lentää kauas toiseen maailmaan.

Poikien maailma järkkyy. Äiti kutsuu lopulta poliisit tutkimaan isän katoamista. Kun pojat kertovat, mitä näkivät, heitä ei uskota. Poliisit tuntuvat suhtautuvan suorastaan vihamielisesti ja epäluuloisesti poikiin. Kaksosten on paettava. Kun he palaavat kotiin, äiti ja siskokin ovat kadonneet. Lopulta pojat jäävät kiinni ja heidät passitetaan pahamaineiseen Huostolaan, jota johtaa hirviömäinen Raakel Vastapöksy.

Huostola on kamala paikka, jossa lapset joutuvat raatamaan töissä kovan kurin alaisina. Joukossa on luopioita, joiden tehtävänä on kannella muiden virheistä ja kurista vastaavat ilkeät vanhemmat lapset. Kukaan ei ole koskaan onnistunut pakenemaan Huostolasta. Se ei lannista poikia, jotka saavat ystäviä ja yrittävät päästä vapauteen.

Finlandia Juniorilla palkittu Keväällä isä sai siivet on mielikuvituksellinen ja rikkaalla kielellä koristeltu fantasiatarina, jonka tarina on se perinteinen hyvän ja pahan välinen taistelu. Lapset ovat pääasiassa hyviä, aikuiset lähes poikkeuksetta pahoja, ja tarinassa on myös perinteisen vankilapakotarinan aineksia. Tarina pääsee huipennukseensa, mutta jättää ovet auki seuraavalle osalle – jatko-osa Austraasian viimeiset lapset kannattaa varata saataville, jotta pääsee jatkamaan siitä, mihin tämä jäi.

Jos aihe kiinnostaa enemmän, kannattaa tutustua Katriina Koposen graduun Hyvä ja paha Tomi Kontion lastenfantasiaromaanissa Keväällä isä sai siivet.

[Janne Paananen · Rating 4 out of 5]

Tomi Kontion Keväällä isä sai siivet on varsin kelpo nuorisoromaani. Luin tämän neljättä luokkaa käyvälle tyttärelleni ja upposi kuin häkä. Pitää kuulemma käydä HETI hakemassa jatko-osa kirjastosta. Ihan sama vaikka on lauantai-ilta ja kirjastot kiinni.

Kontio kirjoittaa hyvää ja paikoin runollistakin kieltä. Tarinakaan ei ole ihan se kaikkein ilmeisin vaan veljekset Tomi ja Timo näkevät kuinka heidän isänsä katoaa maahan avautuvaan kuoppaan ja lentää siitä maan alla olevaan maailmaan, Austraasiaan. Poliisi ei luonnollisesti usko poikien selitystä tapahtumien kulusta ja he joutuvat Huostolaan. Huostola ei olekaan mikä tahansa lastenkoti, eivät siellä olevat lapsetkaan ole ihan tavallisia lapsia.

Tarina toimii useammallakin tasolla ja jos pääsee sen yli, että jotkin kohdat tuntuvat aikuiselle lukijalle lähes ylipääsemättömän hölmöiltä, niin kirjasta voi nauttia varttuneemmallakin iällä. Joka tapauksessa varsin hyvä opus nuoremmalle polvelle.

[Noora · Rating 4 out of 5]

kirja, jonka luin keskustelufoorumin suosituksen perusteella, seillä suositeltiin kirjaa ja sanottiin sen olevan jopa hieman Pottermainen. Alku vaikutti hieman tylsältä, mutta kun alun yli pääsi, kirjakin pääsi vauhtiin. mielikuvituksekas, mutta silti tarpeeksi perinteinen. velhomaisia piirteitä yhdistettynä perinteiseen seikkailuun ja hyvä tulee. Ainoa, mikä hieman häiritsi, oli se, että asioista toisiin hypittiin hieman liian nopeasti ja selittelemättä. Tuntui, ettei kaikilla tapahtumilla ollut selvää yhteyttä, mutta siitä huolimatta erittäin hyvä kirja nuorten/lastenkirjaksi.

[Julia · Rating 5 out of 5]

Isin lukemana.

[Rowena · Rating 3 out of 5]

omg muistan !

[Heikki Lahnaoja · Rating 5 out of 5]

Paikoin turhankin jännittävä, koskettava myös. Erinomainen nuortenkirja.

[Aliisa · Rating 5 out of 5]

4.-6.luokka

[Emppe · Rating 4 out of 5]

Oikeesti 4 ja puoli tähteä, oli lopussa TOSI hyvä!!🩷🤩😁😆🥳😝🫠🙃🙂🥰😊

[Niina · Rating 4 out of 5]

Toimii!