Suomen virallisen toyboyn Esko Eerikäisen moniavioinen elämä on ollut epäterveen mielenkiinnon kohteena jo lähes kaksi vuosikymmentä. Tuleva julkkis syntyi Bogotassa mutta muutti Kolumbiasta Suomeen viedäkseen meidän naiset ja työpaikat. Naiset hän veikin, mutta jätti kunnon työt niistä enemmän nauttiville. Yli kymmenen vuoden ajan Esko kiemurteli vähissä vaatteissa isoilla ja pienillä lavoilla ja sai kaikkea ehkä liiankin kanssa.
Tämä muistelmateos on kaikesta karaistuneen Hunks-miehen toinen, lopullinen tuleminen.
Sujuvaksi toimitettu, mutta apuah! Sopii kysyä, miksi kuuntelin tämän äänikirjan. Siksi, että joku suositteli bileissä.
Sanoisin, että uskon Eskon hyvyyteen isänä, mutta kyllä tyttären isän luulisi puhuvan kauniimmin naisista. Vaikka itseironiaa ja -ruoskintaa harjoitetaan samalla antaumuksella kuin exien ja muiden pettureiden tai taaksejääneiden, niin silti tahtoisin uskoa, että sanataituruutta voi osoittaa muullakin kuin ikävällä. Tästä ei varsinaisesti jäänyt hyvä fiilis. Pojat on poikii ja niillä on aina selitys ja syy, lopulta se ei ole rahtuakaan seksikästä.
Tämän kirjan tarina on hauska. Hauskan siitä tekee Antto Terraksen tyyli kirjoittaa ja kertoa tarinaa. Suhtauduin aluksi,että varmaankin Seiskan tasoista höttöä, mutta yllättävän mielenkiintoiseksi kirja osoittautui. Kaikki ei ole aina sitä, mitä luulee. Julkisuuden henkilöt ovat moniulotteisempia ihmisiä, kuin mitä lööpit antaa ymmärtää. Monesti on tosi kiva lukea tällaista kevyttä, silloin mun aivot pääsee totaalisesti lepäämään. Vaikka toki tykkään asiapitoisemmistakin kirjoista :)
En jotenkaan yhtään tykänny kirjoittajan tyylistä. Otsikot olivat hirveitä ja kappaleet liian lyhyitä. Puolessa välissä tähän kuitenkin turtui. Ehkä jonkun toisen kirjottajan käsissä kirjasta olisi saanut vieläkin mielenkiintoisemman.
Minä petyin kirjaan. Olen pitänyt Eskosta ja hän esiintyy leppoisan oloisena ihan fiksuna kaverina. Oli pieni järkytys lukea mitä hän oikeasti ajattelee ja kuinka ylimielisesti hän suhtautuu naisiin ja faneihin. Kuinka hän ilkeästi nauraa niille ”epätoivoisille” keski-ikäisille naisille ”jotka luulevat että voivat käyttää napapaitaa joka paljastaa surulliset raskausarvet” ja menevät Hunksien keikalle. Tästä kirjasta jäi paha maku.
This entire review has been hidden because of spoilers.