What do you think?
Rate this book
post-alfa
post-alfa on Paperi T:n kirjallinen debyytti, runoteos, jonka teemoina ovat rakkaus ja tyhjyys, miehisyys, sisqo, woody allen, kuristuminen, julkinen liikenne, black metal -teepaidat, intiaanien hautausmaat, kauhu ja porno, fomo, afrikan tähti, kuolleet idolit ja artistin pyrkimys päästä ironiasta vilpittömyyteen.
Paperi T eli Henri Pulkkinen (s. 1986) on helsinkiläinen rap-artisti, radiotoimittaja ja runoilija. Paperi T:n esikoisalbumi Malarian pelko toi tekijälleen kaksi Emma-palkintoa, Teosto-palkinnon ja kultalevyn.
Paperi T eli Henri Pulkkinen (s. 1986) on helsinkiläinen rap-artisti, radiotoimittaja ja runoilija. Paperi T:n esikoisalbumi Malarian pelko toi tekijälleen kaksi Emma-palkintoa, Teosto-palkinnon ja kultalevyn.
96 pages, Paperback
First published September 29, 2016
6 people are currently reading
144 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 30 of 77 reviews
September 30, 2016
w. h. auden joskus sanoi että
runoilija on ennenkaikkea joku, joka rakastaa kieltä
ja vittu kun musta silleen tuntuu ettei papru ainakaan tällä kokoelmalla todista sitä olevansa
koska tää on
namedroppailua ja dokausta ja runkkausta ja muovista rappioromantiikkaa
aseteltuna vaan erilaisiin lauserakenteisiin.jpg
(haista vittu papru,
miks oot välillä niin samaistuttava ja hauska
mutta enimmäkseen saat mut vaan pyörittelemään silmiäni)
October 21, 2016
Rakastan tätä, ilmiötä, ilmiönä. Rakastan että on Paperi T, joka antaa pieniä johtolankoja muihin teoksiin, taiteilijoihin, taiteisiin. Paperi T on parasta mitä suomalaiselle sanataiteelle on tapahtunut 2010-luvulla. En sano, että hän olisi paras nykyrunoilija, mutta tärkeä lajille. Lajille, jota rakastan. Eikä nuorisolais-/aikalaisrunoja kirjoiteta ilman spermaa ja punaviiniä.
November 7, 2018
mä niin tiiän
miltä susta
tuntuu,
paperi t.
miltä susta
tuntuu,
paperi t.
February 14, 2017
voidaanko kommunikoida vain giffeillä
ahistaa.jpg
1000 tykkäystä ja yksikään niistä ei oo sulta
mitä jos elämäni rakkaus lähestyy mua inbox-viestillä
muista tarkistaa others-kansio
Ystävänpäivälukemiset summattuna siinä. Mainio välipala opparin viimeisten viilailujen ja poikkeusoloja käsittelevän kurssin lainsäädäntötehtävien keskellä. Mistä hän tietää miten runoja kirjoitetaan, ja minkä minä sille voin että minun suupieliäni nyki tätä lukiessa.
ahistaa.jpg
1000 tykkäystä ja yksikään niistä ei oo sulta
mitä jos elämäni rakkaus lähestyy mua inbox-viestillä
muista tarkistaa others-kansio
Ystävänpäivälukemiset summattuna siinä. Mainio välipala opparin viimeisten viilailujen ja poikkeusoloja käsittelevän kurssin lainsäädäntötehtävien keskellä. Mistä hän tietää miten runoja kirjoitetaan, ja minkä minä sille voin että minun suupieliäni nyki tätä lukiessa.
March 1, 2019
Runous ja etenkin runouden arvottaminen ovat kyllä metkoja juttuja. Itselläni on nimittäin aina sellainen olo, että jos jonkun runon/runokirjan tajuan, niin sitten se varmaan ei ole oikeaa runoutta. Ja sitten: tämä kokoelma oli mielestäni mitä ymmärrettävintä nuoren miehen maailmantuskaa ja uhoa, ja siitä huolimatta tätä muistaakseni arvosteluissa kehuttiin. Mielessäni vertasin tätä hyvin samanlaisena Arno Kotron Sanovat sitä rakkaudeksi -teokseen, joka taas aikanaan leimattiin köykäiseksi. Että ota tästä nyt selvää. Mutta täysin subjektiivisesti arvioituna tämä oli ilahduttava lukukokemus, jota vain vähän häiritsi tarkoiteuksellisen kikkailun elkeet.
February 26, 2017
muutama hyvä runo, mutta muuten aika vaivaannuttavaa ja ärsyttävää. en tiiä, räpättynä näistä monet ehkä toimis tosi hyvin, mutta ei runokirjana.
November 11, 2016
post-alfa on herättänyt paljon kritiikkiä ja närää samaan aikaan kun teoksen ensimmäinen painos on myyty loppuun ja kolmas painos otettu. Vuoden puhutuin ja myydyin runoteos ehdottomasti.
Oma mielipiteeni... no jaa. Aika keskinkertainen moderni runoteos, jossa osa runoista on vähän liian hepposia oivalluksissaan ja osa taas ihan hienoja. Mielenkiinnolla luin ja varmaan luen toistamiseenkin. Runoja en muuten juurikaan ue.
Mutta enemmän blogissa: http://pieni-kirjasto.blogspot.fi/201...
Oma mielipiteeni... no jaa. Aika keskinkertainen moderni runoteos, jossa osa runoista on vähän liian hepposia oivalluksissaan ja osa taas ihan hienoja. Mielenkiinnolla luin ja varmaan luen toistamiseenkin. Runoja en muuten juurikaan ue.
Mutta enemmän blogissa: http://pieni-kirjasto.blogspot.fi/201...
August 9, 2021
Pidin näistä runoista, yllättävänkin paljon. Assosiaatiot tuntuivat raikkailta, runoissa oli ilmava flow (varmasti rap-taustan takia), kokoelma muodosti kompaktin tarinan ja yksittäiset runot jopa todella hienoja. Ajoittain kokonaisuudessa jäi kuitenkin häiritsemään hienoinen pikkunäppäryys.
October 12, 2024
Naurattihan se. Edustaa aikaansa. Melkein pystyin tuntemaan 2016 vuoden ei-niin-lempeät-tuulet kasvoillani
October 24, 2016
Ennen lukemistani kuulin Post Alfasta lähinnä pettyneitä ja lyttääviä arvioita niiltä, jotka Paperi T:n musiikista pitävät. Itse en ole runoasiantuntija enkä oikeastaan niistä juuri edes pidä. Pulkkisen lyriikoita arvostan ja omaksi yllätyksekseni pidin Post Alfasta melko paljonkin. Olin skeptinen, sillä luotin (hölmöä kyllä) näihin ennakkoon näkemiini kritiikkeihin ja tee oma paperi t runosi -twiitteihin. Kirjassa on toki myös tavaraa mitä isäni nimittäisi "taiteeksi isolla P:llä" - teeskentelevää, mukahienoa mitääntarkoittamatonta sanailua. Kaikki kritiikki ei siis suinkaan ole turhaa.
Mutta Post Alfassa on myös viiltävän samaistuttavaa, ahdistavaa ja tukahduttavaakin runoilua. Moni runo sai hetkeksi sulkemaan kirjan, tuijottamaan kaukaisuuteen ja tuntemaan kiitollisuutta siitä, että joku osaa pukea tunteet, joita itse ei osaa, sanoiksi. Kaltaisilleni runoummikoille Post Alfa saattaa avata nykyrunouden ovea enemmänkin ja saatan uskaltautua tutkimaan tätä itselle vierasta tekstilajia enemmänkin.
Rakastan intertekstuaalisuutta, ja sen Paperi T todella taitaa. Aina en tietenkään edes ymmärrä viittauksia, mikä tekee lukemisesta sekä haastavaa että kiinnostavaa, kun haluaa selvittää mihin jokin viittaus liittyy. Paperi T taitaa myös suomen kielen ja tekee sillä mitä itse haluaa juuri säännöistä piittaamatta. Post Alfa on lukemisen arvoinen, ja uskon sen useammilla lukukerroilla vielä aukeavan hieman lisää.
Mutta Post Alfassa on myös viiltävän samaistuttavaa, ahdistavaa ja tukahduttavaakin runoilua. Moni runo sai hetkeksi sulkemaan kirjan, tuijottamaan kaukaisuuteen ja tuntemaan kiitollisuutta siitä, että joku osaa pukea tunteet, joita itse ei osaa, sanoiksi. Kaltaisilleni runoummikoille Post Alfa saattaa avata nykyrunouden ovea enemmänkin ja saatan uskaltautua tutkimaan tätä itselle vierasta tekstilajia enemmänkin.
Rakastan intertekstuaalisuutta, ja sen Paperi T todella taitaa. Aina en tietenkään edes ymmärrä viittauksia, mikä tekee lukemisesta sekä haastavaa että kiinnostavaa, kun haluaa selvittää mihin jokin viittaus liittyy. Paperi T taitaa myös suomen kielen ja tekee sillä mitä itse haluaa juuri säännöistä piittaamatta. Post Alfa on lukemisen arvoinen, ja uskon sen useammilla lukukerroilla vielä aukeavan hieman lisää.
August 30, 2018
Kaikenlaista paskaa sitä tulee luettua.
Tietysti voi ylipäätään miettiä, miksi ihminen lainaa (haukutun) runokirja räppäriltä, jonka kummastakaan levystä ei ole jäänyt mieleen oikein mitään positiivista. Miten mielekästä on hypätä bandwagoniin kaksi vuotta myöhässä? No eihän se ole. En tiedä miksi luin tämän.
Paperi-T kirjoittaa huonosti. Tai siis, nämä olisivat olleet ihan suht hauskoja twiittejä vuonna 2016 mutta nyt ei ole 2016 ja nämä eivät ole twiittejä vaan tämä on kustannettu ja painettu runokirja. Sellaiseksi tämä on häkellyttävän huono.
Oivallukset ovat parhaimmillaan ”istuin kakalla/bussissa/kaivamassa nenää ja tuli tämmöinen juttu mieleen höhö” -tasoa. Joka on sinällään ihan hauska taso (itse vietän sillä tasolla aikaa jatkuvasti) mutta on mahdoton ymmärtää, miksi tällaista on painettu. Paitsi tietysti siksi, että minäkin nyt sitten tämän luin ja pari vuotta sitten jengi osti tämän kaupoista tyhjäksi (hävetkää saatana).
Jos vaikka verrataan Salmenniemen ”Yö ja Lasi” -kokoelmaan, jossa on tiettyjä samankaltaisuuksia (2010-luvun banaalit realiteetit, kaupunkilaisperspektiivi, pyrkimys itseironiaan) tämä saa ihmisen vain huokailemaan tuskastuneena.
Päätämme tämän kokoelman hengessä banaaliin ja vanhentuneeseen kulttuurilliseen ”silmäniskuun”: feels bad man.
Tietysti voi ylipäätään miettiä, miksi ihminen lainaa (haukutun) runokirja räppäriltä, jonka kummastakaan levystä ei ole jäänyt mieleen oikein mitään positiivista. Miten mielekästä on hypätä bandwagoniin kaksi vuotta myöhässä? No eihän se ole. En tiedä miksi luin tämän.
Paperi-T kirjoittaa huonosti. Tai siis, nämä olisivat olleet ihan suht hauskoja twiittejä vuonna 2016 mutta nyt ei ole 2016 ja nämä eivät ole twiittejä vaan tämä on kustannettu ja painettu runokirja. Sellaiseksi tämä on häkellyttävän huono.
Oivallukset ovat parhaimmillaan ”istuin kakalla/bussissa/kaivamassa nenää ja tuli tämmöinen juttu mieleen höhö” -tasoa. Joka on sinällään ihan hauska taso (itse vietän sillä tasolla aikaa jatkuvasti) mutta on mahdoton ymmärtää, miksi tällaista on painettu. Paitsi tietysti siksi, että minäkin nyt sitten tämän luin ja pari vuotta sitten jengi osti tämän kaupoista tyhjäksi (hävetkää saatana).
Jos vaikka verrataan Salmenniemen ”Yö ja Lasi” -kokoelmaan, jossa on tiettyjä samankaltaisuuksia (2010-luvun banaalit realiteetit, kaupunkilaisperspektiivi, pyrkimys itseironiaan) tämä saa ihmisen vain huokailemaan tuskastuneena.
Päätämme tämän kokoelman hengessä banaaliin ja vanhentuneeseen kulttuurilliseen ”silmäniskuun”: feels bad man.
August 23, 2018
Tavallaan tämä on tyhjänpäiväistä, kikkailevaa ja teennäistä, mutta onhan täällä seassa sentään jokunen osuva oivallus, ja olen varma että 20 vuotta sitten tämä olisi kolissut tosi paljon kovempaa. Nyt huvittaa vähän sellaisellakin tavalla, joka ei ole artistille eduksi. Kokonaisfiilis jää kuitenkin positiivisen puolelle.
October 27, 2018
Paperi T:n Post alfa -kokoelmassa on muutama runo, jotka puhuttelevat yli sukupuoli- ja ikärajan. Kyllähän nämä ovat nuorten miesten runoja sekä aiheiltaan että sanastoltaan.
Read
April 16, 2022sain tän lukemisesta 70e
June 29, 2024
oon lukenu tän monta kertaa, nyt jotenki ärsyttävän kriittisellä mielellä, täs on paljon paskoja juttuja, mut tää on mulle silti tosi rakas kirja, tykkään tommosesta poikamaisesta angstikullimwäämwääkaikkionpaskaapaitsimunmusamaku jutusta, hassu ja jokseenkin samaistuttava, kyl mä silti sanoisin et kaikkien pitäis lukee tää ees läpällä😎
March 1, 2017
Sai hymyilemään ja muistamaan ne ajat, jolloin olisin ostanut antikasta tämän kirjan, opetellut ulkoa, repinyt sivut ja pureskellut ne yksi kerrallaan ja sylkäissyt ulos, kuivattanut, polttanut, liottanut tuhkan oluttuoppiin ja juonut sen.
Se oli hyvää aikaa se, mutta onneksi ei ole :).
Se oli hyvää aikaa se, mutta onneksi ei ole :).
Read
November 23, 2024Viime vuosin' en oo pystyny kuunteleen Paperi T:tä cringeemättä / se on hassu juttu
December 20, 2021
Love it!
Yksinkertaista mutta oivaltavaa, ja todella nerokasta suomen kielen käyttöä. Ymmärrän, jos perinteisen runouden kuluttajia tämä ei sytytä, mutta lavarunouden ja räpin ystävälle tämä uppoaa ja kovaa. Vaikka välillä aikuistumisesta kumpuava nuoren miehen ahdistus lähinnä hymyilyttää henkiseltä iältään itsensä täti-ihmiseksi tuntevaa, on teema silti jotenkin raikas ja uusi.
Yksinkertaista mutta oivaltavaa, ja todella nerokasta suomen kielen käyttöä. Ymmärrän, jos perinteisen runouden kuluttajia tämä ei sytytä, mutta lavarunouden ja räpin ystävälle tämä uppoaa ja kovaa. Vaikka välillä aikuistumisesta kumpuava nuoren miehen ahdistus lähinnä hymyilyttää henkiseltä iältään itsensä täti-ihmiseksi tuntevaa, on teema silti jotenkin raikas ja uusi.
September 3, 2018
Needed a break from my life, so went to the Kallio library and read this. It was what I expected; a manifesto of an anxious mind, occupied by shame of not having a real reason to be anxious, as all is well. A sensitive person, interested in representations of life in art, analysing his own life with irony. Something I don't have the slightest trouble to identify with.
In my mind there's two things that give a piece of art a reason to exist: it has to be something new, even in the tiniest bit. Or, it has to be sincere. This one had both; less of something new, more of something sincere.
And of course the persona of Paperi T is all over the pages, you can hear his voice while reading, you hear the patterns of his flow when he raps, the tone and mannerisms of his voice. They added a new level.
Kallio library was a perfect place to read this.
In my mind there's two things that give a piece of art a reason to exist: it has to be something new, even in the tiniest bit. Or, it has to be sincere. This one had both; less of something new, more of something sincere.
And of course the persona of Paperi T is all over the pages, you can hear his voice while reading, you hear the patterns of his flow when he raps, the tone and mannerisms of his voice. They added a new level.
Kallio library was a perfect place to read this.
February 8, 2017
Luin tän kirjan päässäni Paprun ääneellä.
Runouden kontekstissa olen melko epäpätevä arvioimaan tätä, mutta jos nyt jotain fiiliksiä pitää jakaa niin tykkäsin ja en tykännyt. Toisinaan hyvin kekseliäs ja toisinaan mietin että Papru yrittää nyt liikaa. Lähti ja ei lähtenyt. Hämmentävä runokirja, teki mieli antaa kolme tähteä mut kahden tähden "it was ok" tuntui kuvaavammalta. Sitten taas toisaalta haluaisin antaa kolme tähteä.
Kuten aiemmin epäsuorasti mainitsin, en ole hirveästi tehnyt tuttavuutta runouden kanssa, mutta kuvittelisin että runoteoksessa on onnistuttu jos se onnistuu olemaan mieleenpainuva sekä herättämään ajatuksia. Ja sen ainakin post-alfa omalla kohdallani teki, hyvässä kuin pahassakin.
Runouden kontekstissa olen melko epäpätevä arvioimaan tätä, mutta jos nyt jotain fiiliksiä pitää jakaa niin tykkäsin ja en tykännyt. Toisinaan hyvin kekseliäs ja toisinaan mietin että Papru yrittää nyt liikaa. Lähti ja ei lähtenyt. Hämmentävä runokirja, teki mieli antaa kolme tähteä mut kahden tähden "it was ok" tuntui kuvaavammalta. Sitten taas toisaalta haluaisin antaa kolme tähteä.
Kuten aiemmin epäsuorasti mainitsin, en ole hirveästi tehnyt tuttavuutta runouden kanssa, mutta kuvittelisin että runoteoksessa on onnistuttu jos se onnistuu olemaan mieleenpainuva sekä herättämään ajatuksia. Ja sen ainakin post-alfa omalla kohdallani teki, hyvässä kuin pahassakin.
February 8, 2017
Paikoitellen toimi, ja silloin tällöin täytyi oikein palata lukemaan joku runo/rivi uudelleen. Toisaalta taas välillä joutui pyörittelemään silmiänsä, kun teksti vähintäänkin vaikutti tekotaiteelliselta. Kokemattomana runojen lukijana en mene väittämään, että näin todella olisi, mutta itse en aina ihan ymmärtänyt mitä joillakin kohdilla tarkoitettiin.
September 17, 2017
Haluaisin antaa kolme tähteä, mutta kaksi tähteä tuntuu jotenkin sopivammalta. Tykkään Paperi T:n musiikillisesta tuotannosta, aika paljonkin, mutta nää runot ei puhutellut mua. En ole mikään suuri runojen tuntija niin en tiedä miten paljon se vaikutti, mutta Paperi T:n räplyriikat on kouraissut syvemmältä kuin nämä runot. Ehkä nää olisi toiminut paremmin räpättynä? Sekaan mahtui jokunen ihan hyvä ja useammassa runossa oli joku osuva virke(?), mutta suurimman osan ajasta vietin kulmat kurtussa miettien mitä Papru haluaa tälläkin sanoa. Lisäksi tunsin itseni vähän sivistymättömäksi, kun mulla ei ollut mitään tietoa tyypeistä, joita namedroppailtiin.
Sivuhuomautuksena, tykkäsin kyllä kokoelman ulkonäöstä, musta mattapaperi ja valkoinen fontti. Annan jopa sen anteeksi, että kaikki oli kirjoitettu pienin kirjaimin.
Sivuhuomautuksena, tykkäsin kyllä kokoelman ulkonäöstä, musta mattapaperi ja valkoinen fontti. Annan jopa sen anteeksi, että kaikki oli kirjoitettu pienin kirjaimin.
August 9, 2023
Paperi T:n (Henri Pulkkinen) esikoisrunokokoelma jää valitettavan pintapuoliseksi. Post-alfan teksteistä puuttuu sama lyyrinen terävyys ja inhorealismi kuin Pulkkisen musiikillisessa tuotannossa. Viittauksia Pulkkisen lyriikan esikuviin tekstissä kyllä esiintyy (Arto Melleri, Pentti Saarikoski, John Ashbery jne.), mutta näiden esikuvien vaikutusta tekstissä voi nähdä paikoitellen vain pintapuolisesti. Oivaltavaa ja jopa loistavaa runoutta teoksesta kyllä löytyy, muttei niin paljoa, että sitä voisi suositella muille kuin Paperi T:n faneille.
August 31, 2017
kraah pyyh ja niin edelleen
January 3, 2022
Ei vavahduttanut.
March 21, 2024
"Mä oon jo liian vanha interreilaamaan
30 ja reppu selässä hyi vittu"
"Elämässä maistuu jääkaappi"
Sai mut hihittämään ja oli hauskan itseironinen myös
30 ja reppu selässä hyi vittu"
"Elämässä maistuu jääkaappi"
Sai mut hihittämään ja oli hauskan itseironinen myös
April 4, 2025
Paperi(n) T(uhlausta)
January 1, 2019
Valitettavasti en pitänyt tästä niin paljoa kuin olisin halunnut. Odotin hiukan enemmän, sillä Paperi T:n lyriikat ovat biiseissä olleet mainioita ja nerokkaita, ja olen nauttinut hänen musiikistaan.
Kirjassa oli paljon sellaisia kohtia, joissa ei ollut mitään suurta ajatusta, enkä pystynyt yhdistämään runoa kokonaisuuteen. Osa runoista oli hyvin tajunnanvirtamaisia ja huolimattomia, jotka kyllä istuvat hyvin Paperi T:n imagoon. Näiden runojen tyyli muistuttaa paljolti niitä runoja, joita itse kirjoitan pöytälaatikkoon - tykkään tallettaa runoihin hetkiä ja tunteita, mutta ne eivät välttämättä aukea kenellekään muulle.
Toisaalta runoissa oli myös sellaisia, joista oikeasti nautin ja jotka tarjosivat minulle jotain uutta. Runojen karuus ja välistä pilkistävä hempeys oli viehättävää, ja joissain kappaleissa oli todella sydäntäkoskettavaa särmää ja tunnetta. Pidin sanojen leikittelystä ja intertekstuaalisuudesta. Sanoja oli käytetty yllätyksellisesti ja kiinnostavasti, eikä aina tyydytty helpoimpiin ratkaisuihin. Ärsyynnyin ehkä vähän siitä, että kirjassa oli paljon lyhyitä runoja ja tyhjiä sivuja, mutta toisaalta ymmärrän sen tyylikeinona ja taiteellisena ratkaisuna, joka kuvastaa rakkautta: joskus vaan tuntuu tyhjältä. Jaksan olla vakaasti sitä mieltä, että jos kirjaan olisi haluttu laittaa enemmän paukkuja, kirjoittajan lahjoilla siitä olisi saanut täysien pisteiden kirjan. Jotenkin olisin toivonut jotain lisää, tunnetta ja oivalluksia, päästä enemmän tarinan alle. Lukiessa jäi tunne, että kirjoittaja haluaa tahallaan pimittää jotain, tai sitten ehkä jättää itselleen kaikista sisimmät tunteensa.
Ehkä odotukseni olivat vaan liian korkealla, eikä se ollutkaan sellaista tykitystä jota ehkä Paperi T:ltä olisin odottanut, että lukukokemus oli vain kolmen tähden arvoinen. Palaan kirjaan kuitenkin myöhemmin ja toivon, että seuraavalla lukukerralla saisin tästä enemmän irti.
Kirjassa oli paljon sellaisia kohtia, joissa ei ollut mitään suurta ajatusta, enkä pystynyt yhdistämään runoa kokonaisuuteen. Osa runoista oli hyvin tajunnanvirtamaisia ja huolimattomia, jotka kyllä istuvat hyvin Paperi T:n imagoon. Näiden runojen tyyli muistuttaa paljolti niitä runoja, joita itse kirjoitan pöytälaatikkoon - tykkään tallettaa runoihin hetkiä ja tunteita, mutta ne eivät välttämättä aukea kenellekään muulle.
Toisaalta runoissa oli myös sellaisia, joista oikeasti nautin ja jotka tarjosivat minulle jotain uutta. Runojen karuus ja välistä pilkistävä hempeys oli viehättävää, ja joissain kappaleissa oli todella sydäntäkoskettavaa särmää ja tunnetta. Pidin sanojen leikittelystä ja intertekstuaalisuudesta. Sanoja oli käytetty yllätyksellisesti ja kiinnostavasti, eikä aina tyydytty helpoimpiin ratkaisuihin. Ärsyynnyin ehkä vähän siitä, että kirjassa oli paljon lyhyitä runoja ja tyhjiä sivuja, mutta toisaalta ymmärrän sen tyylikeinona ja taiteellisena ratkaisuna, joka kuvastaa rakkautta: joskus vaan tuntuu tyhjältä. Jaksan olla vakaasti sitä mieltä, että jos kirjaan olisi haluttu laittaa enemmän paukkuja, kirjoittajan lahjoilla siitä olisi saanut täysien pisteiden kirjan. Jotenkin olisin toivonut jotain lisää, tunnetta ja oivalluksia, päästä enemmän tarinan alle. Lukiessa jäi tunne, että kirjoittaja haluaa tahallaan pimittää jotain, tai sitten ehkä jättää itselleen kaikista sisimmät tunteensa.
Ehkä odotukseni olivat vaan liian korkealla, eikä se ollutkaan sellaista tykitystä jota ehkä Paperi T:ltä olisin odottanut, että lukukokemus oli vain kolmen tähden arvoinen. Palaan kirjaan kuitenkin myöhemmin ja toivon, että seuraavalla lukukerralla saisin tästä enemmän irti.
January 30, 2017
Paperi T:n runokirja oli lähtökohtaisesti mielenkiintoinen, hänen räppinsä ovat olleet oivaltavia ja älykkäitä vaikkakin melko mustia sävyltään. Post Alfa jatkaa tätä mustaa linjaa, sen lisäksi että kaikki sivut ovat mustia, ovat sitä myös runotkin. Parhaimmillaan runot ovat raikkaita ja nykypäivän ongelmia käsitteleviä ja ilahduttaa älykkäällä sanan miekalla. Ikävä kyllä suurin osa runoista meni itseltä kuitenkin ohi. Ehkä niitä olisi pitänyt sulatella kauemmin.
Paperi T on kuitenkin kiinnostava hahmo ja hänen tyylinsä on tunnistettava. Mukana olevien helmien takia jaksan seurata hänen tuotantoaan edelleenkin.
"työttömien onnellisuuskonsulttien joukkoitsemurha
alkoi rauhoittavalla joogalla
oisko mitään akuutteja hyviä mindfulness-tekniikoita
jotain mikä pärisee nopeasti" -Paperi T
Paperi T on kuitenkin kiinnostava hahmo ja hänen tyylinsä on tunnistettava. Mukana olevien helmien takia jaksan seurata hänen tuotantoaan edelleenkin.
"työttömien onnellisuuskonsulttien joukkoitsemurha
alkoi rauhoittavalla joogalla
oisko mitään akuutteja hyviä mindfulness-tekniikoita
jotain mikä pärisee nopeasti" -Paperi T
October 19, 2020
Silloin kuin Malarian Pelko ilmestyi viisi vuotta sitten 2015, olin varma että
Papru on ainoo joka tajuu mua.
Nyt vuonna 2020
mä en tajuu enää Papruu.
Papru on ainoo joka tajuu mua.
Nyt vuonna 2020
mä en tajuu enää Papruu.
Displaying 1 - 30 of 77 reviews