Raukoilla rajoilla käsittelee kaikkea sitä mitä ei ole koskaan haluttu kertoa suomenkielisestä kirjallisuudesta: pimeiden uskonnollisten vuosisatojen vaikutusta lukutaitoon ja realismin pysyvyyteen; bonsai-modernismin pystyttäjiä ja kadonneen kokeellisuuden elvyttäjiä; julkaisemattomia käsikirjoituksia ja teloitettuja kirjailijoita; kustannusalan kartelleja ja kirjallisuuden varjotaloutta; kansallista historiankirjoitusta ja fiktion vastamuistia; yhden kirjan ihmeitä ja pitkän keston näkymättömiä ilmiöitä; katkeilevia ja hitaasti monipuolistuvia traditioita; runouden yliarvostusta ja 2000- luvun proosan nousukautta.
Raukoilla rajoilla ei rakenna kaanonia eikä vastakaanonia, ei surkuttele kirjallisten virtausten erilaista kiertonopeutta suurilla ja pienillä kielialueilla eikä ylitulkitse Suomen ja muun maailman eroja todellista suuremmiksi tai pienemmiksi.
Yhdestä kielestä ja lajista avautuu ennenäkemättömiä yhteyksiä toisiin kieliin ja lajeihin, kertomuksiin ja kuvitelmiin, ja siinä sivussa ilmaisunvapauden kulloisiinkin ehtoihin ja rajoituksiin.
Aikaisempien historioiden tarkoitushakuinen putkinäköisyys jää historiaan ja korvautuu stereonäköisillä havainnoilla luultua moniulotteisemmasta kirjallisesta maailmasta.
aporia, idiosynkraattinen, ontologia, epistemologia, kompositio... ihan hyvä teos, mutta ei tämä mikään Kivi, Kilpi tai Rantamala ole...
oikein rakkaudella ja asiantuntemuksella koottu historiateos suomenkielisen proosan taipaleesta: yhteiskunnallisia ja historiallisia kehityskulkuja kirjallisten virtausten taustalla on avattu kattavasti, ja Eskelinen kirjoittaa suosikeistaan ja oleellisimmiksi katsomistaan kirjailijoista paneutuneesti
kuvailevaan objektiivisuuteen ei ole pyritty – onhan teoksen alaotsikko partitiivissa – mikä lisää teoksen viihdyttävyyttä mutta altistaa myös kritiikille: melko tylysti Eskelinen lyttää monta kansakunnan kaapin päälle nostettua kirjailijaa, mutta eniten halveksunta taitaa lopulta kohdistua Helsingin yliopiston kirjallisuudentutkimuksen professoreihin miltei kautta linjan
lukulista kasvoi kyllä tämän urakan myötä aika pulleisiin mittoihin
miinusta siitä, että lopussa ei ole nimihakemistoa, lisäisi teoksen uudelleenluettavuutta/käsikirjastopotentiaalia
Viihdyttävä ja informatiivinen paketti, juuri passeli tällaiselle maallikolle. Tähän tulee luultavasti palattua uudemman kerran koska teoksessa esitellään kirjoja ja kirjailijoita joista en ole ennen kuullutkaan. Välillä lukiessa tulee tunne että kannattaisi konsultoida sivistyssanakirjaa mutta kyllä Eskelinen kirjoittaa osaa, piirre joka tietokirjallisuutta tuottavilla on valitettavan harvinainen.
Erinomainen teos suomenkielisestä proosasta. Sujuvaa mukaansatempaavaa tekstiä, jota oli ilo lukea. Laajensi kovasti näkemystäni suomalaisista kirjailijoista ja kirjallisuudesta. Paljon on kirjoja luettavaksi, valintaa on tehtävä ja Eskelisen kirja auttaa oleellisesti siinä.
Harvinaisen hurja tietokirjalukukokemus; runsaudensarvi, josta riittää ammennettavaa pitkäksi aikaa, ei pelkästään sen takia, että Eskelinen esittelee ison pinon kirjallisuuden valokeilasta varjoon jääneitä teoksia. Kaikkea Eskelinen analyysiä en ymmärräkään, ja osa tuntuu kohtuuttoman tölvivältä, mutta kokonaisuutena erinomaisesti kirjoitettu teos.