Kuolemantanssi

by Heikki Aittokoski

Kuolemantanssi on kirja Euroopan väkevimmästä poliittisesta voimasta, nationalismista. Palkittu tietokirjailija ja ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski matkustaa ympäri Eurooppaa - Balkanilta Pohjolaan, Atlantilta Venäjälle - ja hakee vastauksia polttaviin kysymyksiin. Mistä kansallismielisyys kumpuaa? Kuinka suuriksi nationalistiset voimat voivat kasvaa? Mitä pakolaiskriisi kertoo maanosasta? Mitä Suomelle tapahtui? Hajoaako Eurooppa erimielisyyksiinsä?Kuolemantanssi jatkaa suomalaisen reportaasikirjallisuuden pitkää perinnettä. Aittokoski piirtää kuvan Euroopasta, joka vaikeana murrosaikana ottaa askeleita vaaralliseen suuntaan. Kirjaa varten hän on matkustanut seuraavissa maissa: Ranska, Kreikka, Makedonia, Bosnia, Kroatia, Hollanti, Belgia, Saksa, Espanja, Britannia, Unkari, Puola, Itävalta, Italia, Venäjä, Viro, Ruotsi, Suomi

Genres: Nonfiction, History, Politics, Travel

415 pages, Hardcover

First published January 1, 2016

Reviews

[Marko Suomi · Rating 5 out of 5]

Mukaansatempaavasti ja monipuolisesti toteutettu intensiivinen matka Eurooppaan ja nationalismin erilaisiin ilmentymiin, historiaan, nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Upea kirja.

[Jenni · Rating 5 out of 5]

Tuntuu hieman liioittelulta antaa tälle kirjalle täydet viisi tähteä, mutta on niitä huonommillekin opuksille annettu joten menköön. Sain kirjamessuilta tän kirjan ostaessani mukaan suklaalevyn, ja lukiessa harmitti, että laitoin itseni jouluun asti karkkilakkoon, koska suklaa olis auttanut ainakin vähän siihen masennukseen jonka Kuolemantanssi aiheutti. Järjettömän tärkeä, ja (turha kai sanoakaan) ajankohtainen aihe. Välillä lukiessa melkein itketti, välillä taas suututti, mutta varmaan pahinta oli lukea tiettyjä lukuja joissa ajankohta tuli selkeästi ilmi ja tietää, että kohta sattuu jotain pahaa, Pariisissa, taas Pariisissa, Brysselissä, Nizzassa. En mene väittämään, että kaikki luvut olisivat olleet yhtä mielenkiintoisia tai valaisevia, mutta kaikki olivat varmasti yhtä tärkeitä. Itse pidin mielenkiintoisimpina askeleita Balkanilla, tuossa Euroopan kolkassa josta edelleen tiedän aivan liian vähän, sekä itä-Eurooppaan sijoittuvia kappaleita, jotka olivat varmaan hyytävintä luettavaa. Unkari, Puola, se kuinka ihmiset uskovat nationalismiin niin kovin palavasti. Oikeastaan koko kirjan ajan mielessä oli pienempi tai suurempi epäusko, se, kuinka joku voi olla niin jyrkästi jotain mieltä, se, kuinka itse ei kykene ymmärtämään ihmisten käytöstä ja sanoja, vaikka periaatteessa ymmärtääkin miksi joku on sitä mieltä mitä on. (Kyllä, oman maan kansalaisista täytyy pitää huolta, mutta pitää myös auttaa heitä jotka apua kaikkein kipeimmin kaipaavat. Ja ei, jos kyseessä on vaikkapa Syyria, niin ei auttaminen onnistu 'lähtömaassa'. Aleppo, enough said.) Pidän siitä, että vaikka kyseessä on tietokirja, Aittokoski näkyy ja kuuluu tekstissä sen sijaan että asioista vain kerrottaisiin, että herra X sanoi näin ja rouva Y oli tätä mieltä. Vaikka tieto-Finlandia voittoa ei tullutkaan, on tämä ehdottomasti yksi vuoden tärkeimpiä kirjoja, ja jokaisen tulisi siihen tarttua. Kyllä, me liberaalit eurooppakansalaiset varmasti luemme Kuolemantanssia aivan toisin kuin he, jotka saavat tästä omalle nationalistiselle ajattelulleen lisäpontta, mutta ainakin keskustelisimme samoista asioista. Koska pahoin pelkään, että kaikki tähän astinen on ollut vasta alkusoittoa ja saamme vielä pitkään totutella maailmaan jossa joku pelkää toista vain koska tämä on toinen on jotain muuta kuin itse, ikävä kyllä.

[Tapani Aulu · Rating 4 out of 5]

Aittokoski tanssittaa lukijan 61 kohtaamiseen ja esittelee kymmenet nationalismit, joita Euroopan eri kolkilla on nyt ja on aiemmin ollut. Samalla tutustutaan kuolemantanssi-maalauksiin ja niiden historiaan. Molemmat puolet tarinasta ovat kiinnostavia ja kertova tyyli sopii upeasti.

Kirjasta oikein huokuu se, että kirjoittaja on itse käynyt kaikkialla.

[Ritva Strengell · Rating 5 out of 5]

Ensinnäkin: mikä elämys lukea kirjaa joka on kirjoitettu monipuolisella ja tosi hyvällä suomenkielellä!
Kirja antaa kuvan tämänhetkisestä Euroopasta unohtamatta historiaa, joka on tämän nykyisen yhteiskunnan pohja.
Kirjan juoksevana lankana ovat Kuolemantanssi-maalaukset, jotka ainakin minulle ovat aivan uusia tuttavuuksia!
Kokonaisuudessaan mukaansatempaava teos, joka antaa paljon historiallista faktaa lyhyesti mutta ytimekkäästi!
Suosittelen lämpimästi!

[Henrika]

Kiinnostava aihe, mutta raskaslukuinen. Miksi näissä HS-kirjoissa on aina minimaalinen fontti…

[Riitta · Rating 5 out of 5]

Wow! Tästä ei faktateos parane. Täyttä asiaa kepeän taidokkaasti kirjoitetussa ja älyttömän mielenkiintoisessa paketissa. Lukekaa hyvät ihmiset, jos haluatte ymmärtää paremmin viimeaikaista kehitystä Euroopassa ja Suomessa. Eikö tätä ole käännetty muille kielille? Täydet viisi tähteä ja vielä enemmänkin jos asteikko riittäisi.

[Mikko · Rating 3 out of 5]

Kuolemantanssi on perusteellinen kuvaus eurooppalaisesta nationalismista, sellaisena kuin se näyttäytyi vuonna 2016 ja aiemminkin historiassa. Aittokoski on loistava kirjoittaja ja pystyy kutomaan johdonmukaisesti kuvaa nationalismin vetovoimasta ja mahdollisista seurauksista. Hän osaa hienosti myös kuvata haastattelemiensa ja tapaaminesa henkilöiden tuntoja ja motiiveita, ilman suurempia ennakkoasenteita.

Tämä kirja oli lukukokemukseltaan melko raskas. Kirja olisi hyötynyt asioiden tiivistämisestä ja käsittelyn rajauksesta; koko eurooppalainen nationalismi ja koko euroopan kiertäminen ei olisi ollut tarpeellista. Puolan, Unkarin tai jopa pohjois-Italian populistinen nationalismi ei kuitenkaan eroa niin hirveästi toisistaan että kaiken käsittely olisi ollut tarpeellista. Ehkä parasta kirjassa oli pakolaisperheen tarinan kuljettaminen samalla ja euroopan pakolaiskriisin käsittely nationalismin yhteydessä. Vielä kun käsittely oli molemmin puolin humaania ja ihmistä ymmärtävää, vaikka Aittokosken kohtaamien henkilöiden aatemaailma olisi ollut rajukin.

Kaiken kaikkiaan siis hyvä kirja ja olen tyytyväinen että tuli luettua. Mutta tiiviimmällä käsittelyllä ehkä tämäkin kirja olisi voinut olla "Narrien laivan" kaltainen mestariteos.

[Aleksi Seppo · Rating 5 out of 5]

Ihailtavaa analyysia Euroopan nykytilasta

[Alma · Rating 4 out of 5]

Varmasti yks tän hetken tärkeimmistä kirjoista.

[Janne · Rating 5 out of 5]

Hyvin kirjoitettu, sivistävä ja ajatuksella tehty reportaasikirja. Maalauksista kertovat välitekstit olivat turhia, eikä niiden pointti oikein auennut, mutta silti viisi tähteä.

[Antti Tähtinen · Rating 4 out of 5]

”Eurooppalaisuus on eliitin aate.”

[Juho Pitkänen · Rating 4 out of 5]

Välillä liikaa toistoa, välillä liikaa rautalankaa. Muilta osin ns. ”oispa vitun siistiä kirjoittaa tällainen kirja” -kirja.

[Juuso · Rating 4 out of 5]

Väkivallasta yhteisöt ovat alun perin syntyneet, tai ehkä paremminkin väkivallan pelosta. Ikävä sitä on tunnustaa, mutta niin se taitaa olla. Ja sitä perintöä kannamme. Historia on väkivallan kyllästämää, eloonjäämisen historiaa. On surullista, mutta ei sattumaa, että historiankirjat ovat veren tahraamia. Historiankirjoja lukemalla voisi luulla, että Eurooppa on vain valtava kokoelma joukkohautoja, joiden seassa sattuu vielä vaeltamaan eläviä. Eurooppa on täynnä sotapäälliköiden korskeita patsaita, urhojen hautamuistomerkkejä, pyhitettyjä taistelukenttiä, kenraalien nimiä kantavia katuja. Meidät liimataan yhteen menneillä sodilla, triumfeilla ja nöyryytyksillä, ja taustalla häilyy viesti nykyisistä tai tulevista mahdollisista uhkista. Pysytään yhdessä, niin on meille kaikille parasta. Harvassa ovat monumentit rauhan saavutuksille, jos ei oopperataloja ja muita taidepyhättöjä sellaisiksi lasketa. Euroopasta löytyy mahtavien sotavuosien mutta ei mahtavien satovuosien muistomerkkejä. Ei ole patsaita lukutaidon yleistymiselle, ei muistijälkiä ensimmäisistä vuosista vailla poliota, ei ylistyslauluja kunnallisten päiväkotien perustamisesta. Ei ole, vaikka nämäkin voi nähdä nationalismin aikaansaannoksina, yhteisen yrittämisen tuloksina.

[Ronja · Rating 5 out of 5]

Heikki Aittokosken Kuolemantanssi -kirjassa on 61 lukua, joista kukin on oma kokonaisuutensa. Kirjan sivuilla voi kulkea Aittokosken mukana pitkin Eurooppaa, sen laidalta toiselle ja niin vallan kabinetteihin kuin jääkiekko-otteluihinkin. Pääosassa on koko ajan eurooppalainen nationalismi sen eri muodoissaan. Ääneen pääsevät tavalliset ihmiset, joiden puheita Aittokoski siteeraa niin, että tuntuu kuin lukija olisi läsnä kuuntelemassa rouva ja herra X:n kahvipöytäkeskusteluja tai seuraamassa tarinointia jääkiekkokaukalon laidalla.

Nationalismi on kuitenkin pahimmillaan vihaa, väkivaltaa ja kuolemaa aiheuttava kontrolloimaton voima. Aittokoski esittelee nationalismia historian ja nykypäivän avulla. Ajoittain mietin, kuinka paljon nykypäivä toistaa historiaa. Toivottavasti olen väärässä pohdintoineni.

Myös populistit osaavat käyttää hyödyksi nationalismia tavalla, joka Euroopassa on jo nähty. "Populismi suhtautuu totuuteen niin kuin puskutraktori lauta-aitaan", Heikki Aittokoski kirjoittaa. Tätä kirjoittaessa ei vielä ole tietoa siitä, miten Ranskan vaaleissa käy. Repeääkö EU?

Onneksi Aittokoski ei keskity vain negatiivisiin asioihin. Hän kertoo myös siitä, kuinka nationalismi voi olla myös positiivinen voima. Skottien itsenäisyyspyrkimykset ovat osoitus rauhanomaisesta ja myönteisestä nationalismista. Oman maan jääkiekkojoukkueen kannattaminen voi myös olla sitä. Entä nationalismi Suomessa? Suomalaiset voivat olla syystä ylpeitä omasta perinteestään, kuten kalevalamitasta joka soi päässä kuin noitarumpu.

"Jalat nousevat, jalat laskevat" -lause toistuu tuon tuostakin Aittokosken kirjan sivuilla. Eurooppa marssii eteenpäin - kohti mielenosoituksia, vaaleja, sotia ja toivottavasti myös kohti turvaa ja rauhaa.

[Lechw · Rating 5 out of 5]

Loistava ajankuva 2010-luvun Euroopasta. Aittokoski ei kiirehdi yleistämään tai tuomitsemaan, vaan antaa niin kreikkalaisen äärioikeistopolitiikon, Ukrainan sodan veteraanin kuin barcelonalaisen jalkapallofanin kertoa rauhassa omin sanoin, mitä kansallistunne heille merkitsee. Haastattelujen herättämiin ajatuksiin Aittokoski palaa ajallaan, piirtäen analyyttisillä mietteillään moniulotteisen kuvan nyky-Euroopasta ja tuoden esiin myös nationalismin positiivisen puolen.

[Tomi · Rating 5 out of 5]

Heikki päräyttää parastaan. Klassikko jo syntyessään

[Leena · Rating 5 out of 5]

Loistava kirja, yksi parhaista mitä olen lukenut. Viisas, fiksu, lempeä, pelottava, hyvin kirjoitettu.

[Otto Rantanen · Rating 5 out of 5]

Tätä ahmi mielellään! Onnistui esittelemään merkittävimmät nationalistiset liikkeet Euroopassa. Teos oli muutenkin yleissivistävä. Lisäksi plussaa kauniista suomen kielen käytöstä!

[Aksu Piippo · Rating 4 out of 5]

Laadukas repparikirja nationalismin voimista Euroopassa. Missä on se raja, joka tekee kansallisuusaatteesta tuhoavan? Ei ole temaattisesti niin yhtenäinen kuin edeltäjänsä Narrien laiva. Aiheen pohdinnalle olisi tehnyt hyvää avata näkökulmaa Euroopasta ulos.

[Sirkkis · Rating 4 out of 5]

Moni Euroopan lähi- ja kauemmankin historian asia selkisi minullekin tämän kirjan ansiosta. Aittokosken kieli on sujuvaa, eikä tekstistä puutu humoristisia oivalluksia. Vaan kirjassa oli liikaa tekstiä, olisi voinut tiivistää, ja siitä tippui yksi tähti minun arvioinnissani. Vaan onko asiaa - tai kieltä - mistä Aittokoski ei osaisi kirjoittaa; monipuolinen tyyppi. Luen myös Hesarista hänen juttunsa.