Katri Vala (oikealta nimeltään Karin Alice Heikel o.s. Wadenström, 11. syyskuuta 1901 Muonio – 28. toukokuuta 1944 Eksjö sanatorium, Ruotsi) oli suomalainen opettaja, runoilija ja suomentaja.
Tulenkantajat-ryhmän tunnetuimpiin nimiin kuulunut Katri Vala julkaisi esikoiskokoelmansa 1924. Hänen vapaamittainen lyriikkansa herätti myös kiivasta keskustelua. Hän kirjoitti Tulenkantajien lehteen nimimerkillä Pecka. Katri Vala oli 1930-luvulla mukana perustamassa myös vasemmistolaista kirjailija- ja taiteilijaryhmä Kiilaa. Hänen kirjallisessa tuotannossaan tältä ajalta näkyvät pasifismin ja fasisminvastaisuuden teemat. Suuren maailmanpalon ennakointi hallitsi vuonna 1942 ilmestynyttä jäähyväiskokoelmaa Pesäpuu palaa, joka oli suurimmalta osin kirjoitettu jo ennen sotia.
Tämä ei ollut yhtä hyvä kuin eka kokoelma. Monet runot jättivät epätyydytetyn olon. Paljon haluan-miestä -runoja, mikä ei haittaa mutta harmillista ettei mikään näistä kuulostanut siltä että puhuja lopulta sai! Eksotiikka ei ihan mun makuun, Vala oli parempi omalla maallaan.
Somehow very honest poetry, though very traditional. Especially Lumipisara and the one with God and butterflies spoke to me. The word ihana is the best to describe this one.
Wow, this was the first book I read from Katri Valo, the famous 20th century Finnish poet, teacher and translator who died only 43 years old. Vala's longing language is utterly romantic, and heart-breakingly, and heart-achingly beautiful.