Mistä suomen kieli on tullut? Miten se on muokkautunut nykyiselleen? Entä minne kielemme on matkalla? Kielen elämä vie lukijan matkalle kielen alkukodista tulevaisuuden digitaalisiin kielimaisemiin. Suomen kielen vuosituhantiset seikkailut paljastavat sekä tuttuja nimiä Agricolasta Lönnrotiin että hykerryttäviä yllätyksiä.
Kirja kertoo suomen kielen menestystarinan. Suurten linjojen lisäksi tarkennetaan kiehtoviin yksityiskohtiin. Miten on mahdollista, että kielemme tulee eri suunnasta kuin geenimme? Miksi Agricolaa seuranneet sukupolvet unohtivat hänet? Miten ihmeessä venäläiset sallivat suomen kielen nousun 1800-luvulla? Ja miksi käytämme edelleen sanaa paratiisi emmekä sanaa onnisto, vaikka esimerkiksi fabriikki ja puustaavi joutuivat väistymään?
Lari Kotilainen on tehnyt suuren työn suomen kielen kehittymisestä ja sen nykytilasta. Mielenkiintoista oli huomata, että Mikael Agricolan suurtyö suomen yleiskielen kehittäjänä loi yleiskielen, joka oli Turun murre. Biblia on kirjoitettu 1500-luvulla Turun murteella. Jonkun aikaa Turussa asuneena on helppo ymmärtää vanhaa tekstiä, mutta aiemmin se oli vaikeaa. Turun murre yleiskielenä pysytteli melkein samana vuodelle 1800 asti, kun yleiskieltä alettiin uudistamaan ihan urakalla. Uusia sanoja otettiin mukaan joka puolelta Suomea eri murrealueilta. Lainasanoja tuli myös eri maiden kielistä, joten on sitä osattu ennenkin lainata. Nykyisinhän lainasanat ovat melkeinpä kaikki englantilaisia, aiemmin sanoja tuli ruotsin ja venäjän kielistä. Mielenkiintoinen tietoteos, jota oli mukava lukea, sillä kirjoittajalla oli mielenkiintoinen kirjoitustyyli, väliin hauska, väliin ironinen, mutta tietoa oli runsaasti. Kirja ei ollut pelkkää kielen kehittymistä, vaan siinä oli mukana historiaa ja historiallisia henkilöitä.
Mielenkiintoinen pläjäys kielemme historiasta, sen kehityksestä ja tulevaisuudennäkymistä. Kirja, jossa ei viljelty haaste-sanaa. Upeeta! Mutta: possessiivisuffiksesta en halua luopua :)! Just love it! (Kieli muuttuu, yritän muuttua sen mukana.)
Kaikille sopiva katsaus suomen kieleen: siihen miten kieli on syntynyt ja kehittynyt ja mikä sen asema on ollut eri aikoina. Kirjassa käsitellään niin kirjoitettua kuin puhuttua kieltä, ja pohditaan mm. lainasanojen vaikutusta kieleen. Kielen elämä on mielenkiintoinen ja siinä on vain vähän kielitieteellistä jargonia. Joka tosin oli osin se mitä toivoin kirjalta, minulle mielenkiintoisinta oli mm. alkupuolen lukujen vertailu suomen ja kantauralin sekä sukulaiskielien välillä ja olisin mieluusti lukenut siitä lisääkin, näin sopivasti kansantajuistettuna.
Tekstissä on huumoria ja rempseyttä, eli kuivaa tekstiä ei tarvitse pelätä!
Aihe on vaikea, mutta kirjailija kirjoitti hyvin, yksinkertaisesti ja loogisesti. Nykyinen suomen kieli on vielä nuori, mutta sillä on pitkä historia yhdessä suomalaisen kulttuurin kanssa. Se edustaa sisun henkeä ja ihmisten luontoon sopusoinnussa elämää. Se kertoo ylpeästi, että Suomi on itsenäinen, ahkera ja arvokas kansa, joka on ylpeä alkuperästään ja elämäntavastaan.
”No mutta, sehän on sä-passiivi eli Mika Häkkis -passiivinakin tunnettu kielenpiirre––. –– Nykykielen sä-passiivi ei siis olekaan uudennos, vaan piirre, jota Kivi varsin luontevasti käyttelee tuotannossaan jo 1800-luvun lopulla.”
Viihdyttävästi kirjoitettu historiikki suomen kielestä ja sen historiasta. Hyvän huumorin taustalla tässä on todella laadukas paketti kielestä monesta eri näkökulmasta ja kuuluu jokaisen kielestä kiinnostuneen lukulistalle.
Lajissaan ja sisällöltään ihan hyvä kirja. Jotenkin en vaan pitänyt kirjoittajan tuttavallisesta otteesta, runsaasta metapuheesta ja itsetietoisuudesta. Joillekin lukijoille varmasti tällainen sopii, mutta itse en innostunut ko. tyylistä.