Rautapää

by Jari Tervo

Oulun lääninvankilan vartiopäällikön toimiston pöytään on liimattu kontaktimuovin alle paperilappu: "Pääportti aukaistaan kääntämällä vipua vasemmalle." Kaarle Jalmari Makkonen kääntää, elinkautiseen tuomitusta murhamiehestä tulee vankikarkuri.

Rautapää on karkaus- ja rakkausromaani. Makkosen on paettava saadakseen rakkautta, jonka tähden hän vankilaan alun perin joutui. Onnea hän tavoittelee kiihkeästi, turhia puhumatta, rakkauden kohteen lujasta vastustuksesta piittaamatta. Makkonen ryöstää morsiamen alttarilta juuri ennen kuin sulhanen ehtii myöntää tahtovansa.

Makkonen saa pakomatkalle peräänsä sulhasen lisäksi rikoskomisario Torsti Rautapään. Hän ei niinkään jäljitä vankikarkuria. Hän jäljittää Makkosen kidnappaamaa morsianta. Nainen ei kiinnosta häntä viran puolesta, vaan siitä huolimatta.

Mustan huumorin, ällistyttävien äkkipysäytysten ja lyyristen välähdysten karkumatka suuntautuu kesää hyvästelevään Pohjois-Norjaan. Jari Tervon seitsemäs romaani huipentuu komeasti Nordkappiin Jäämeren rannalle, kolmesataa metriä korkealle kivitolpalle, jonne maailma loppuu.


Cover Image Artist/Päällys: Tuula Mäkiä
The Photos of the Cover/Päällyksen kuvat: Ari Halinen

Genres: Finnish Literature

193 pages, Hardcover

First published January 1, 2002

Reviews

[Lassi Aalto · Rating 1 out of 5]

Tämä oli viimeisen vuoden aikana lukemistani kirjoista varmaan toiseksi huonoin. Paitsi, että yhden jätin heti alkuunsa kesken.
En ole aiemmin lukenut ainoatakaan Tervon kirjaa olettaen, että ne ovat lähinnä hyvän ainekirjoituksen (nyk. essee) tasoa. Vaikea sanoa, oliko tämä sitä parempi.
Kirjan juonessa pysyin kyllä mukana, mutta en muussa sekoilussa.

[Isto R. Eipäs · Rating 2 out of 5]

2,5 tähteä, nopea lukea mutta selkeästi yritelmäksi jäänyt, aloittelevan kirjailijan idea-aitta.

Nyt itse tarinaan. Feministiä lainatakseni: manosfäärin kuvaus, joka on yhtä mykkä kuin sitä ympäröivä raaka ja sanaton maailma. Tai no, vähintäänkin vähäsanainen.

Hahmojen taustalla leijuvat suomalaisen mieskaanonin arkkityypit ovat helposti tunnistettavia. Tervo ymppää päähenkilölleen, yksinkertaiselle perusjampalle, väkivaltaa kyseenalaistamattoman ja alkukantaisia viettejä seuraavan (mutta silti pehmeän, jäyhän?) rikollishahmon. 'Vastavärinä' tälle Don Quijotelle (Sancho Panzana vankilakarkurin serkku) esittäytyy tätä monisanaisesti ja sivistyneesti toruva yhteiskunta naisineen ja uskollisine puolisoineen, jotka eivät korkeammasta statuksestaan huolimatta kykene pysäyttämään sen todistamaa pahuutta: teot ovat vähissä tai apu tulee liian myöhään.

Tarinassa on myös miehiä ja naisia, jotka hyväksyvät hiljaa pelin hengen. He tunnistavat saman sanattoman muinaisvietin, josta sivistynyt ihmiskunta on joskus ponnistanut. Sen voimaa on älykkyyden vaikea niellä, mutta viisasta ymmärtää.

Hard boiled-genre tekee väkivallasta ja sen seurauksista absurdin, merkityksettömän. Ristiriitaiseksi pahuuden lähteen tekee kuitenkin päähenkilön selittelemättömyys: se vain tekee mitä ymmärtää.

[Jarna · Rating 1 out of 5]

Ihme väkivaltainen pullistelukirja, joka koittaa olla juoneltaan nokkela mutta päätyy olemaan typerä. En suosittele kenellekään.

[Merja Pohjola · Rating 1 out of 5]

Pettymys Tervolta. Ei erityisen hauska lähtökohdistaan huolimatta. Sitä paitsi olin lievästi pihalla lähes koko ajan ;D Ehkä se johtui tosin siitä, että luin sitä viideltä aamuyöstä silmä kourassa, joten jos olen kohtuuton, pyydän anteeksi, syy ei ole Tervon vaan unettomuuteni. Ehkä joskus luen sen uudestaan valveillaolotilassa ja tajuan tämän vääryyden, mutta tällä hetkellä kirja sai minut tuntemaan itseni lähinnä tyhmäksi kun en pystynyt seuraamaan sitä kuin sivuja kääntämällä. Ja tyhmähän minä en ole? Juu ei. Kyllä se on Tervo, joka kirjoitti tyhmän kirjan. Kai sitä viisaskin joskus erehtyy - lukemaan tai kirjoittamaan pas-roskaa meinaan ;)

[tuukka · Rating 1 out of 5]

i hated this! the worst book i've ever read and that is much said ... you can say i'm too "soft" for this kind of literature but i don't understand what people see in Tervo's books (sorry Tervo, nothing personal)

[Tarmo Syvapuro · Rating 1 out of 5]

Easy reading and lousy book. Unfortunately I wasted my time on this.