Rexi on homo ja opettajat hullui!

by Aino Kontula

Aino Kontulan esikoisteos on rankka, mutta mustalla huumorilla reilusti maustettu opettajan päiväkirja. Se kuvaa nykyperuskoulua yhden vuoden ajalta. 600 000 peruskoululaisen vanhemmilla - ja muillakin suomalaisilla - olisi aihetta päivittää tietonsa nykyisestä koulumaailmasta. "Tutkimuksen mukaan suomalainen peruskoulu kuuluu maailman parhaimpiin - minkälaista menoa muualla mahtaa olla?" Aino Kontula ihmettelee.

Genres: Finnish Literature, Nonfiction

222 pages

First published January 1, 2006

Reviews

[Heli]

Kyllä nauratti! :'D Biologian ja maantiedon opettajan päiväkirja saattaa olla totta tai sitten ei. Joka tapauksessa se on hauska kuvaus melkein kokonaisesta lukuvuodesta tuhannen oppilaan ja 75 opettajan yläkoulussa. Oppilaat keksivät milloin mitäkin - paitsi uusia kirosanoja. Opettaja on ajoittain voimaton nuorten hankaluuden edessä, mutta eivät kollegatkaan aina kovin helppoja ole.

Tätä kirjaa luettaisin paitsi opettajaksi opiskelevilla myös yläkoulun oppilailla.

[Hanna]

Äänikirja.
En oikein tiedä pitikö tämän olla humoristinen? Pirjo Heikkilä lukijana luo tietyt odotukset, mutta nyt hän oli kovin monotoninen. Jos kirjaa pitäisi kuvata lyhyesti sanoisin: pohjavireltään yritetyn sarkastinen, mutta tietyllä tavalla kylmä.

Lopun tragedia sai palan kurkkuun, ja silti asiaa käsiteltiin oksettavan kliinisesti. Opettajan tunteet peittyivät teennäisen hauskuuteen ja ylidramatusoituun yläkoulun arjen kuvaukseen. Toivon todella, että joku kirjoittaisi vähemmän kyynisen ja todellisemman kuvauksen koulun nykyarjesta.
⭐️⭐️

Sopii Helmet-lukuhaasteen kohtaan 1., 2. tai 4.

[Inka Partanen]

Ihan viihdyttävä kirja, mutta ei sitten juuri muuta. En voi juuri sanoa yllättyneeni mistään, aika arvattavaa koulueloa kaikkine vittuineen ja opettajien uupumuksineen (tästä oli paikoin sellaista analyysia, että sisältäis jotenkin erityisen rohkeaa puhetta). Tykkäsin kyllä minä-henkilön tosi rakastavasta ja lempeästä tavasta nähdä oppilaansa, nuo keskentekoiset murrosikämonsterit.

[Jenni]

Aluksi musta huumori nauratti ja Pirjo Heikkilän lakoninen lukijaääni toimi hyvin. Vähän alkoi loppua kohden laahaamaan, minkä takia olisi voinut pudottaa puolikkaan tähden. Loppupuolen tragedia jäi myös vähän irralliseksi. Ihan en tavoittanut, mistä kohu on aikoinaan syntynyt: tässä oli paljon totuuksia koulumaailmasta, vaikkakin kärjistettyjä sellaisia.

[Eve Rusi]

Olen itse käynyt yläkoulun Vaisaaressa ja tunnistin opettajat ja muutamat oppilaatkin. Kirja oli erittäin mielenkiintoinen kuvaus sieltä toisesta näkökulmasta, arvostan opettajia taas vain enemmän.

[Essi]

En ymmärtänyt murrosikäisiä edes murrosiässä ja nyt "aikuisena" vielä vähemmän. En ole opettaja, mutta olen tehnyt tarpeeksi asiakaspalvelutyötä, että ymmärsin osittain päähahmon mielenliikkeitä.

[Tupu]

Tuttuja elementtejä koulumaailmasta. Ehkä vasta julkaistuna olisi ollut räväkämpi, nyt hiukan vanhahtava.

[Tiina]

Hauska ja realistinen kuvaus yläkoulusta. Tykkään kirjan toistuvasta rakenteesta sekä siitä, kuinka oppilaiden nimiä heitellään lukijalle yksi toisensa perään, ja kuinka kirjan lopussa kaikki Aleksista ja Aleksista Karhu-Villeen alkavat tuntua hyvinkin tutuilta. Tulevana opettajana ihan must-lukemistoa.

Olen tämän useasti lukenut ja aina pidän kirjasta yhtä paljon! Kirjoitus itsessään ei ole erityisen henkeäsalpaavaa, mutta yläasteen maantiedon opettajan seurassa viihtyy siitä huolimatta mainiosti.

//edit: Nyt opettajana tämän luki jälleen uusin silmin.

//edit: Mitä useamman vuoden opettaa, sitä enemmän samaistun Kontulan pohdintoihin siitä, millainen on riittävän hyvä opettaja. Luin tämän yläkoulussa täysin oppilaisiin keskittyen - nyt huomioni on opettajan reflektiossa. Nuorten käyttämään seksistiseen ja rasistiseen kieleen olisi kirjassa kyllä voinut puuttua enemmänkin.

[Markku Kesti]

Ei ihan yhtä pureva kuin sisarteoksensa, Ei eläinkokeita! Käyttäkää mopoja, mutta tiivistää opettajan näkökulman lukuvuodesta aika hyvin. Tämän luettuaan sitä ihmettelee taas kerran miksi joku haluaa opettajaksi yläasteelle ja pakottaa ottamaan hatun päästä niiden edessä, jotka ovat siellä oasta tahdostaan vuodesta toiseen. Mutta jotta ymmärtäisi kunnolla yläkoulua, kannattaa lukea molemmat mainitut Kontulan kirjat.

[tuukka]

the title could be translated loosely as: 'headmaster is fag and teachers crazy'.

this book is a published diary of a teacher who teaches in junior high here in Finland. it is a "true story" with altered character names (i couldn't believe it when reading this = some parts are too unbelievable :) )

the book is great in it's category (even though i can't properly categorize this)...

[Laura]

Witty, ironic and funny inside look into the modern school world of Finland from a teacher's point of view, written by a real-life teacher. Makes me wonder where the good results in PISA tests come from...

Koulujen asioista päättävien sietäisi lukea tämä jo työn puolesta, hyvää vastapainoa hienolta kuulostaville projekteille ja säästökuureille.

[Marjaana]

Tällaistahan se on elo peruskoulussa. Ihan sivistävää luettavaa kaikille. Koulun monet ongelmat tulevat kirjassa hyvin esiin. Samalla kuitenkin on havaittavissa opettajan välittäminen ja huoli oppilaista, joka laittaa jatkamaan, vaikka pitääkin pelätä lumipalloja tai puhkottuja pyöränrenkaita. (Maaliskuu 2010)

[Noora]

Mielenkiintoinen kirja kyllä, mutta jotenkin outo siitä huolimatta. Ehkä opettajan -toivottavasti- liioitteleva ja parodinen kirjoitustyyli sai hieman kavahtamaan, mutta ihan luettava kirja kuitenkin. Ei tosin niin hyvä kuin olin aiemmin saanut käsityksen.

[Hanna]

Jokaisen opettajan uraa edes harkitsevan luettava, jottei tule ainakaan isoa kulttuurishokkia.

[Nea]

Jokaisen opettajan (ja ehkä oppilaiden vanhempienkin) must-read. Hiukan liioiteltu ja mustalla huumorilla varustettu - toisaalta niin totta!

[elluri]

Ihan hauska, en oikeastaan voinut enempää odottaakaan.