Havukka-ahon ajattelija -kirjasta tuttu korpifilosofi seikkailee kirjan alkupuoliskon novelleissa, pohtien maailman menoa ja meininkiä ja kertoen vähintäänkin väritettyjä ellei jopa täysin tekaistuja tarinoita menneistä kokemuksistaan. Hauska ja sympaattinen hahmo, jonka edesottamuksia ja ajatuksia oli hauska lukea, ja jonka tarinoissa oli paikoin todella hienoakin luonnon kuvailua. Kepeää ja leppoisaa luettavaa.
Loppupuoliskon koiratarinat sen sijaan olivat vähän puuduttavia. Vaikka Konstasta kertovissa tarinoissa on vanhan ajan humua niissäkin, ei se häirinnyt allekirjoittanutta lainkaan, toisin kuin tässä koirien elämään keskittyneessä teoksessa. Välillä ajatus harhaili lukiessa niin, että saattoi mennä sivullinenkin tekstiä täysin ohi, koska teksti oli kerta kaikkiaan tylsää. Kepeäksi ja hauskaksi lukemiseksi tämäkin on tarkoitettu, mutta omasta nykynäkökulmasta katsottuna teki vähän pahaa aina kun mainittiin sivumennen koiran kuritus tai pakkaseen jättäminen sydäntalvella.