Tie Tampereelle: 1918: Dokumentoitu kuvaus Tampereen antautumiseen johtaneista sotatapahtumista Suomen sisällissodassa

by Heikki Ylikangas

Tampereen valloitus 1918 - yksi historiamme ratkaisevimmista taisteluista mahtavana, järisyttävänä esityksenä. Mukana runsaasti ennen julkaisemattomia valokuvia.-

Dokumentoitu kuvaus Tampereen antautumiseen johtaneista sotatapahtumista Suomen sisällissodassa

Heikki Ylikangas on ottanut kohteekseen vuoden 1918 sisällissotamme ratkaisutaistelun, Tampereen taistelun. Hän seuraa sodan vyörymistä alkaen siltä rintamankaarelta, joka ulottui Suodenniemeltä Kurun ja Vilppulan kautta Kuhmoisiin, ja päättyen lopulta Tampereen ahtaille kaduille, takapihoille, kellareihin ja sorakuopille. Kolmiviikkoiseen rynnistykseen kietoutui rintaman molemmin puolin yli 30 000 suomalaista punaisten tai valkoisten sotilaina. Taistelu loppui 11 000 punakaartilaisen antautumiseen kuudentena huhtikuuta 1918.

Kirjaa ei ole kirjoitettu niille, jotka haluavat kuulla jatkoa punaiselle tai valkoiselle sankaritarulle. Se on kirjoitettu lukijoille, jotka etsivät totuutta tuosta monin kohdin vaietusta ja peitellystä ja sen vuoksi vielä tänäänkin arasta ja kipeästä sodasta. Kirja purkaa osaltansa yhä raastavaa kansallista traumaa. Se tekee sen kuvaamalla sodan julmat kasvot sellaisina kuin ne olivat: kärsimyksineen, uhrauksineen, tihutekoineen, erehdyksineen, joukkoteloituksineen, hävityksineen, kaikkineen.

Genres: History, Nonfiction

569 pages, Hardcover

First published January 1, 1993

Reviews

[Taneli Repo · Rating 5 out of 5]

Tie Tampereelle (1993) on Heikki Ylikankaan (s. 1937) tunnetuin teos, ja se on odottanut lukulistallani oikeastaan julkaisustaan saakka. Taidan kuitenkin olla yksi niistä ihmisistä, joiden on täytynyt odottaa tiettyyn ikään saakka, ennen kuin sisällissodan historia on alkanut tosissaan kiinnostaa. Viime vuonna itselleni selvisi, että isoäitini isoisä taisteli lahtarisodassa Porvoon punakaartin riveissä ja kuoli sen seurauksena nälkään Tammisaaren keskitysleirillä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että hän oli siinä sodassa historian väärällä puolella. Näin ollen minulla ei ole erityistä syytä samaistua kumpaankaan sotijapuoleen. Muun suvun tekemisistä vuonna 1918 en edes tiedä, joten melko todennäköisesti joku sukulaismies on sata vuotta sitten taistellut valkoistenkin puolella.

Tiesin tietenkin Tie Tampereelle -kirjan maineesta, mutta en ollut lainkaan tajunnut, kuinka hyvä kirja lopulta oli. Kuten Peter Englund Pultavassa, Ylikangas kirjoittaa historiateostaan kuin jännitysromaania. Tämä oli vuoden 1993 Suomessa uutta. On ehkä liioittelua sanoa, että ilman Tie Tampereelle -kirjaa meillä ei olisi esim. Mirkka Lappalaisen tai Teemu Keskisarjan kaltaisia populaarihistorioitsijoita, mutta epäilemättä Ylikangas on nopeuttanut uuden kirjallisuudenlajin yleistymistä Suomessa. Sen lisäksi Tie Tampereelle aiheutti räjähdyksen sisällissotaa koskevassa kirjallisuudessa, josta 85 % on julkaistu Ylikankaan teoksen jälkeen.

Tie Tampereelle seuraa Tampereen taistelua kortteli korttelilta ja katu kadulta. Ruudin hajun ja mätänevien ruumiiden löyhkän melkein haistaa. Pirkanmaalaiselle lukijalle tapahtumapaikat ovat tuttuakin tutumpia, joten tapahtumien etenemisen voi kuvitella filminä silmiensä edessä varsinkin, kun monet sisällissodan aikaisista rakennuksista ovat edelleen pystyssä.

Julkaisuaikaan teoksesta syntynyttä kohua on nyt kolmekymmentä vuotta myöhemmin vaikea ymmärtää. Kyse lienee samanlaisesta kiukuttelusta, jota nykyään saa lukea suomalaisten SS-miesten edesottamuksia koskevasta kirjallisuudesta. On asioita, joista on turvallista kirjoittaa vasta, kun sukupolvi, joka on ne kokenut, alkaa olla turvallisesti haudan levossa.

[Kalle-Pekka Hietala · Rating 4 out of 5]

Kyseinen teos oli ollut tähän saakka pitkään "työn alla". Teoksesta ennen lukua oli tiedossa, että julkistamisensa jälkeen seurasi kohua mediassa ja kaiketi lakeuksilla sanomalehti Ilkassa Ylikangas sai kokea nykytermein ilmaistuna vihapuhetta ja maalittamista. Tietysti omalta osaltani oli teosta lukiessa vaikeaa löytää se punainen lanka ja konteksti, jonka vuoksi teos on aiheuttanut kohua ja herättänyt kiivasta keskustelua.

Itse teos oli perusteellinen, selkeä ja johdonmukainen. Se käy läpi askel askeleelta Tampereen, Tampereen ympäryskunnissa sekä Pirkanmaan alueen tapahtumia, jotka johtivat tilanteeseen. Erityisen lisän teoksella antoi oma suhteeni kotimaakuntaani Pirkanmaahan ja monet tapahtumien paikat ovat selkeästi tiedossani ja mm. Tampereen keskustan kadut ova tulleet tutuksi. Teoksen pääsanoma oli mielestäni siinä, ettei se klorifioi sotaa eikä osapuolien tekoja, vaan yhtälailla punaisten sekä valkoisten ovat olleet raadollisia sekä raakoja toista osapuolta kohtaan. Selkeän kielen ja narratiivisuuden vuoksi voisin suositella ihmisiä lukemaan kyseistä teosta, jotta ei altistuittaisi yksikertaistetuille totuuksille ja vastakkainasetteluille. Ylikankaan teos on selkeä muistutus siitä, että sisällissotaa ei kannata toivoa tai haluta.

[Mikko Åberg · Rating 3 out of 5]

Perusteellinen kirja Tampereen taistelun ja sitä ympäröivien tapahtumien kulusta. Pääosin hyvin kirjoitettu, mutta jäin kaipaamaan hieman ytimeekkäämpää kirjoitusta paikoitellen. Kirjan taitto oli myös ihmeellinen verrattuna muihin vastaaviin. Taitosta tuli mieleen osittain raamattu ja oli myös perin kummallista että jollakin aukeamalla oli suuri kuva ja yksi pikku palsta tekstiä.

[Tino · Rating 4 out of 5]

Hieno ja monipolvinen tietopaketti. Paikka paikoin olisi voinut olla hieman tiiviimpää ilmaisua ja jokaisen kadun taistelua Tampereelta ei olisi tarvinnut avata. Avaa mielenkiintoisesti sodan mielettömyyttä sekä myös valkoisten tekemiä teloituksia.

[Aki Hummasti · Rating 5 out of 5]

Paras lukemani teos Tampereen tapahtumista 1918.