Ison toimiston sähäkkä pikakirjoittaja Lulu ihastuu ensisilmäyksellä johtajan huoneessa näkemäänsä pitkään, komeaan luutnanttiin ja päättää siltä istumalta saada miehen omakseen. Kun Lulu lähtee lomalle erääseen maataloon, hän on lentää pyrstölleen kuullessaan, että luutnantti on talon emännän veli!
Eikä siinä vielä kaikki, mies on myös lujasti kihloissa Lulun tapaisen tarmokkaan tytön kanssa. Mutta Luluhan ei niin vain luovuta - ja luutnantti saa toden totta huomata, että sodassa ja rakkaudessa kaikki keinot ovat sallittuja...
Finnish writer of both children's books and novels.
Anni Kyllikki Polviander ... vietti lapsuutensa ja nuoruutensa aina avioliiton solmimiseen saakka Tampereella. Hän oli perheen kolmesta lapsesta vanhin ja osoittautui jo pienestä pitäen eläväiseksi ja omapäiseksi tytöksi. Ehtymätön lukemisen nälkä ja vilkas mielikuvitus loivat pohjaa tulevalle kirjailijan uralle.
Vuonna 1944 ... Anni odotti toista lastaan. Hän päätti keksiä ammatin, jota hän voisi tehdä kotona. "Olen koko ikäni kertoillut ja keksinyt satuja ja koulussa olin hyvä aineenkirjoittaja, joten ajattelin yrittää, osaisinko ehkä kirjoittaa kirjan, jonka joku kustantaja huolisi. Siis joko kirjailijaksi, ja jos en siihen pystyisi, niin sitten ompelijaksi."
Nuorten- ja lastenkirjailijana Anni Polvan suosio on lyömätön. Tiina-kirjat ovat suorastaan käsite eri ikäisten naisten ja tyttöjen parissa. Tiinan seikkailut pohjautuvat Anni Polvan omiin lapsuudenmuistoihin, ja niiden keskeisenä motiivina on aina rehellisyys ja hyväntahtoisuus. Tiinasta on tehty TV-sarja sekä kirjoitettu esitelmiä ja tutkielmia. Nuoret lukijat ovat palkinneet Anni Polvan lukuisilla Plättä-palkinnoilla.
Vuonna 2000 Anni Polva sai Suomen Kirjailijaliiton tunnustuspalkinnon.
Vuonna 2006 Lounais-Suomen kirjailijat ry perusti Anni Polvan nimeä kantavan valtakunnallisen kirjallisuuspalkinnon, joka myönnetään parhaalle lasten tai nuorten sarjakirjalle. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi.
Kyseessä on sotavuosiin sijoittuva hupsu rakkaustarina. Epävarmojen olojen vuoksi naimisiin on kiire ja sulhoksi käy lähes kuka tahansa elossa oleva mies. Huolimatta kirjan melko epäuskottavista juonenkäänteistä, teos oli mielestäni viihdyttävä ja hauska. Lisätähden annoin kirjan kielestä. Polva käyttää niin osuvia ilmaisuja ja rikasta sanastoa, että lukukokemus oli senkin takia arvokas (paitsi ehkä sen "rotuopillisesti puhtaan" vartalon ihannoinnin kohdalla).
Päähenkilö Lulu on tulinen tuuliviiri, joka ihastuu lomilla olevaan luutnantiin, ja kaikki menee niinkuin suomifilmissä eikä silleen välttämättä hyvällä tavalla. Mielenkiintoinen ehkä siinä suhteessa, että kirjoitettu sodan aikaan, mutta sotaa ei paljon mainita ja pippalot jatkuu kirkonkylällä. Tämähän on tällaista eskapismia.
Unohdin lukiessa että tämä oli Anni Polvan. Luulin Hilja Valtosen kirjaksi, ja ajattelin, että tämä ei ole kyllä parasta häneltä. Hyvin samantyyppinen kirja, mutta Valtonen teki sen ensin ja paremmin.
Kivaa ja viihdyttävää lukemista, yhä vaan. Tässä saa samalla pilkahduksen siitä, millaista elämä oli heti sodan päätyttyä. Ikäviin asioihin ei mennä, vaan pysytään elämän valoisella puolella. Ja rakkaushan voittaa kaiken!
Pitkästä aikaa tuli luettua Anni Polvan kirja. Olen varmaan tämän vuosikymmeniä sitten lukenut, mutta tällä kertaa luin tämän uuden painoksen. Uudella painoksella tarkoitan tätä Anni Polvan syntymästä 100 vuotta- painosta, joka oli myös 1945 Polvan esikoisteos. Siitäkin nykyään 70 vuotta, niin tämä juhlapainos kansityyliltään sopii 70 vuoden taakse ja no, se kirja itsessään tarinan osalta oli taattua Polvaa. Kirjoissa huomaa sen ajan meiningin ja samalla tulee yhtäläinen fiilis näitä kirjoja lukiessa kuin esim. hyviä vanhan aikaisia Suomi-filmejä tyyliin Katariina ja Munkkiniemen kreivi, Juurakon Hulda tai Niskavuori. Kaikkein eniten ehkä takakannestakin minua yllätti se, että vaikka kyseessä suomalainen tyttökirjojen yksi legendoista, niin myyntiluvut teoksille on Suomen mittakaavassa isoja (yli 3 miljoonaa.). Välillä sitä vaan tuntui mukavalta antaa tälläisen kepeän ja helppolukuisen kirjan viedä mennessään, vaikka monien mielestä kai tää on kirjallisuudessa jopa sitä ärsyttävintä soopaa, mutta mulle tää antoi mahdollisuuden paeta arkea ja nauttia keveästä vanhanaikaisesta kesätunnelmasta, vaikka sota-aikaa kirjassa eletään.