Ensimmäisen Sylvi Kekkosesta tehdyn elämäkerran antama kuva tästä voimakkaasta naisesta on raikas ja elämänmakuinen. Historiantutkija Anne Mattsson on lähestynyt Sylvi Kekkosta ennakkoluulottomasti ja onnistunut murtautumaan hänestä rakennetun julkisuuskuvan läpi. Laajan dokumentaarisen aineiston, kuvien, yksityisten kirjeiden, päiväkirjojen ja omaelämäkerrallisten teostensa kautta saa Sylvi Kekkonen itse äänen.
Sylvi Kekkosen elämänkerta oli mielestäni aika mielenkiintoinen. Kirjoittaminen oli suhteellisen sujuvaa ja mukaansa tempaavaa, mutta välillä pudottiin alaspäin eli paikoitellen oli jopa vähän kuivakkaakin. Paljon uutta tietoa tuli, tosin en itse oli Sylvistä kovin paljoa lukenut tai tiedäkään joten olisi outoa jos ei olisi tullut mitään uutta. Kaiken kaikkiaan ihan lukukelpoinen ja hyvä olla näitä kirjoja paremmista puoliskoista.
Tykkäsin kirjasta sinänsä, mutta minua häiritsi hyvin paljon kirjailijan tapa viitata Urho Kekkoseen Kekkosena, mutta Sylvi Kekkoseen Sylvinä tai Sylvi Kekkosena. Kun kyseessä on nimenomaan Sylvi Kekkosen elämäkerta, eikö olisi asianmukaista viitata häneen Kekkosena ja hänen puolisoonsa koko nimellä? Ärsyttävää patriarkaalisuutta, johon kirjailijalla olisi ollut loistava mahdollisuus ottaa kantaa. Muuten kirja on hyvin onnistunut ja antaa hyvän kuvan Kekkosesta ja hänen elämästään ilmeisesti niukoistakin lähteistä huolimatta.
Johanna Venhon Ensimmäinen nainen sai minut kiinnostumaan Sylvi Kekkosesta. Erittäin mielenkiintoinen elämänkerta joka avaa lisää Sylvin elämää ja ajatuksia. Seuraavaksi täytyy varmaan suunnata vierailulle Tamminiemi -museoon.
En ole elämäkertalukija, mutta sain kirjan lahjaksi, ja luettuani Johanna Venhon "Ensimmäinen nainen" teoksen toki Sylvi Kekkosen elämä alkoi kiinnostaa. Hauraan ulkoisen olemuksen sisällä oli määrätietoinen ja voimakas persoona.