Irod

by Asko Sahlberg, Sigrid Crasnean (trad.), Andreea Niță (trad.)

Irod Antipa, conducătorul Galileei şi Pereei, încearcă să-şi înţeleagă rolul în contextul evenimentelor violente ce îi marchează existenţa: conspiraţii, lupte pentru putere, războiul, povestea sa de dragoste cu Irodiada, precum şi apariţia creştinismului. Iosafat, cel mai de încredere servitor şi prieten al lui, este otrăvit, iar comandantul său militar, Beria, primeşte ordin să-i găsească şi să-i pedepsească pe vinovaţi. Însă laţul investigaţiilor începe să se strîngă în jurul lui Irod însuşi. Oamenii devin simpli pioni în jocurile pentru putere ale familiilor bogate şi influente, iar tetrarhul ajunge încet-încet să nu mai aibă încredere în nimeni, nici măcar în rude şi prietenii apropiaţi. În rîndul poporului domneşte o agitaţie necontenită, iar învăţăturile profeţilor creştini ucişi continuă să se răspîndească prin intermediul grupărilor secrete şi să pricinuiască schimbări neaşteptate. De-a lungul deceniilor, educaţia tînărului Irod Antipa, conturată în spiritul hedonist specific aristocraţiei romane, devine treptat o amintire palidă: puterea, responsabilitatea şi suspiciunile îl macină, în timp ce profetul Ioan Botezătorul, a cărui moarte ar fi trebuit să-l elimine din viaţa tot mai bătrînului prinţ, continuă să-i tulbure liniştea. Rod al unei documentări temeinice care a durat zece ani, romanul lui Asko Sahlberg, adesea comparat cu romanele istorice ale lui Mika Waltari, este o călătorie în timp care înfăţişează lumea antică într-o manieră atît de elaborată, încît poate fi asemănat cu o experienţă cinematografică.

Genres: Fiction, Historical Fiction, Finnish Literature, Ebooks

640 pages, ebook

First published September 1, 2013

About the author

Asko Sahlberg, born 1964, has acquired a fame in Finland that has yet to be replicated in the English speaking world. He published his first novel in 2000 and has written steadily since then, completing his ninth work, The Brothers, in 2010.

Reviews

[Valeriu Gherghel · Rating 4 out of 5]

„Căutam cu privirea cupa de vin. Am găsit o... Ştiam că făceam o greşeală continuînd să beau vin, aşa că nu m-am oprit” (p.554).

Romanul de față poate fi citit și ca un thriller (chiar este un thriller) a cărui acțiune se petrece în vremea lui Christos, fără polițiști, deci, dar cu anchetatori, asasini, victime (nu neapărat) nevinovate și enigme greu de elucidat.

Cel care sesizează pînă la urmă identitatea ucigașului este însuși tetrarhul Irod Antipa. Din păcate, descoperirea nu-i folosește la nimic, fiindcă el însuși a fost deja otrăvit și se află în pragul morții. Irod nu mai are nici cheful, nici energia de a-l pedepsi pe asasin.

Romanul reconstituie biografia tetrarhului. Dacă n-ar fi un personaj foarte crud, aspru și impulsiv, Irod Antipa ar părea un bătrînel simpatic, morocănos și cinic, un exemplu de scepticism practic și de viclenie. Întemeiază orașul Tiberiada, construiește teatre și băi, cumpără statui minunate, își protejează supușii de lăcomia romanilor, e revoltat de sărăcia galileenilor. Din păcate, tetrarhul stă prost cu nervii...

N-o lungesc. Irod / Herodes mi s-a părut un roman excelent...

[Eugenia · Rating 5 out of 5]

Asko Sahlberg ne prezinta pe Irod omul, cel din spatele mastii de conducator. Infamul Irod Antipa, ucigasul lui Ioan Botezatorul, isi spune povestea vietii sale si motivele care l-au impins sa faptuiasca o crima care i-a umplut inima de regrete si l-a urmarit pana la moarte.
Traducerea este buna, dar nu exceptionala. Cuvintele "pavaj", "sut", "trambala" nu isi au rostul intr-un roman cu actiunea in sec intai.
P. S. Imi voi gati niste bucate alese dupa o reteta din carte. Porumbei fripti cu sos de peste putrezit de cateva saptamani.
Daca ma va durea stomacul, voi urma un tratament al unui medic vestit din Roma. Frecatul pe burta cu tartita unei gaini vii. :))))

[Minna · Rating 4 out of 5]

Mukavan viihteellinen lukuromaani. Ainoa mikä häiritsi, oli kahden kertojaäänen samankaltaisuus. Palvelijasta oli toki yritetty tehdä itsesrakkaampi kuin ruhtinaastaan, mutta silti äänet olivat kovin lähellä toisiaan, usein lauottuja kaksimielisyyksiä myöten. Oli hauskaa lukea ajankohdasta, mistä on suomeksi kirjoitettu harvinaisen vähän. Kirjan naiset eivät todellakaan olleet sankarittaria, kaukana niistä, mutta onneksi Herodeksen tytär sentään rikkoi muotin ja vietti itsenäistä elämää. Muuten naiset kuvattiin varsin ikäviksi, usein jopa mielipuoliksi tai sellaisiksi, jotka pelkän mukavuudenhalunsa vuoksi olivat valmiita ties minkälaisiin terroritekoihin. Aika oli tietysti profeettojen aikaa ja miehet hallitsivat ja ennen kaikkea kirjasivat ylös tapahtumat, joista sitten vuosisatojen kuluessa syntyi historia. Eritoten Augustuksen Julia on historian kirjoissa kuvattu varsinaiseksi nartuksi ja siihen sortui myös Herodes :(

Tätä on verrattu Waltarin teoksiin ja yhdenmukaisuutta toki löytyy jopa siinä määrin, että herää kysymys, onko Sahlberg kirjoittanut aivan tietoisesti Sinuhen kaltaisen romaanin.

[Kotai Gyuri · Rating 4 out of 5]

Polirom Actual

[Markus Pietilä · Rating 5 out of 5]

Tavoitteena lukea kaikki Finlandia-palkintoehdokkaat:
(1984-2011: 196/196)
2013: 3/6
1984-2023: 199/268

5-/5. Kolmas Finlandia-ehdokkuus Asko Sahlbergille (Eksyneet 2001, Tammilehto 2004). Ennen näitä teoksia olin Sahlbergilta nauttinut vain äänikirjana Pilatuksen (2016), ja sen perusteella (5/5) odotukseni Asko Sahlbergia kohtaan olivat aivan huipussaan. Vaikkeivät Eksyneet ja Tammilehtokaan varmasti olleet huonoja teoksia, niin Pilatukseen verrattuna ne olivat itselleni kuitenkin suuria pettymyksiä. Ikään kuin Sahlbergille olisi tapahtunut jokin murros, joka olisi muuttanut hänen kirjoittamisensa lähes täysin (ja ainakin omasta mielestäni siis vain parempaan suuntaan). Mutta tämä Herodes vastasi täysin sitä, mitä olin Pilatuksen kirjoittajalta odottanutkin. Näitä voineekin pitää eräänlaisina sisar- tai veljesteoksina. Perustunevat samaan (mahdollisesti massiviiseenkin?) pohja- ja tutkimustyöhön. Molemmat ovat historiallisia romaaneja, jotka sijoittuvat Uuden testamentin, Johannes Kastajan ja Jeesus Nasaretilaisen aikaan. Molempien päähenkilönä on Rooman valtakunnan hallintomies, toisessa siis Herodes ja toisessa taas Pilatus. Uudessa testamentissa nämä miehet jäävät lopulta sivurooleihin. Heidät kuvataan kuitenkin konnina, jotka vaikuttivat keskeisesti Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen. Asko Sahlberg nostaa fiktiivisissä teoksissaan nämä miehet etualalle ja jättää eteenkin – "länkisäärisen" (ja millä muilla vähemmän mairittelevilla termeillä hän häntä kuvaakaan) – Jeesuksen taka-alalle. Samalla hän tietysti antaa näille herroille myös fiktiivisen maineenpalautuksen kuvatessaan heitä monisyisemmin kuin ainakaan pelkkinä konnina. Samalla Sahlberg ilmaissee taitavasti ja piilotetusti myös joitakin omia henkilökohtaisia sympatioitaan ja antipatioitaan. No, se romaaninkirjoittajalle suotakoon. Lähdeaineiston kaikinpuolisen niukkuuden vuoksi nämä Sahlbergin teokset jäänevät historiankirjoituksena kuitenkin kauaksi Uuden testamentin teksteistä. Tyhjästä on paha nyhjäistä – ja silloin täytyy vain keksiä, värittää ja kuvitella loput. Mutta romaanitaiteena pidin tätä teosta aivan huippuna – ja oman Finlandiani olisin kyllä antanut tälle. (Ja pidän vähintäänkin merkillisenä, ettei ehkä Herodestakin parempaa Pilatusta huomioitu edes Finlandia-ehdokkuudella.)

[Heidi · Rating 4 out of 5]

Sahlberg sukeltaa ajassa n. 2000 vuotta taaksepäin ja kertoo Johannes Kastajan mestauttajana parhaiten muistetun Herodes Antipaksen tarinan. Kiinnostavasti rakennettu juoni seurailee Herodeksen elämää vuoroin vanhuudessa, vuoroin nuoruudessa. Vanhan Herodeksen jäseniä kolottaa, vanhat ystävät kuolevat ympäriltä ja nuoremmat punovat juonia siivotakseen vanhan vuohen pois valtaistuimelta. Nuori Herodes taas haluaisi elää rauhassa ja tehdä hyvää, mutta päätyy kerran toisensa jälkeen julmiin tekoihin ja painajaismaisiin itsesyytöksiin. Herodeksen kautta tutustutaan myös mm. mahtavaan profeettaan Johannes Kastajaan, ei niin vaikuttavaan profeetta Jeshuaan, pariin Rooman keisariin sekä Pontius Pilatukseen. Kuten aina todellisiin henkilöihin ja tapahtumiin pohjautuvissa kirjoissa minua jäi taas kiusaamaan, mikä kaikki oli kirjailijan keksintöä ja mikä pohjautui historiantutkimuksen tuottamaan tietoon. Olen kuitenkin liian laiska ottaakseni selvää, joten arvoitukseksi jää..

Waltarin historiaromaanithan tästä väistämättä tulee mieleen, femme fatalea myöten, mutta mitenkään huonosti Sahlberg ei tässä vertailussa pärjää. Ehkä Herodes silti jäi hiukan etäiseksi, minkä vuoksi annoin neljä tähteä vasta hetken harkittuani. Erinomainen kesäeepos silti.

[Janika Puolitaival · Rating 3 out of 5]

Historiaa ja paksusti, mutta onneksi myös vetävästi. Tätä lukiessa uppouiduin kirjan maailmaan melkein kuin aikoinaan Sinuhen ja Karvajalan maailmnaan. Historian ystävänä arvostan kirjan luomaa rikasta ajankuvaa.

[Olli · Rating 3 out of 5]

Waltarihtava. Iso kirja, hidas alku. Iha jepa. Kirjoitusvihreitä tässä ekassa painoksessa yllättävän paljon.

[Jaana · Rating 4 out of 5]

Pidin kovasti Sahlbergin Pilatuksesta, tästä aiemmin kirjoitetusta Herodeksesta ehkä vielä enemmän. Parnasso-lehdessä Sahlberg sanoo, että hänellä on jokaisessa kirjassaan eri tyyli. Tämä poikkeaakin Pilatuksen pidättyväisestä tyylistä, mutta muistuttaa jonkun verran Tammilehtoa. Kirja on runsas; 680 sivua, mutta säilyttää hyvin intensiteettinsä. Sahlberg käyttää kahta minäkertojaa ja liikkuu eri aikatasoilla, kokonaisuudesta muodostuu mosaiikki jossa enimmäkseen pysyin kartalla. Pääteemoina on moraali ja eettiset kysymykset mutta oli myös kiinnostavaa tutustua ajan poliittisiin asetelmiin. Herodeksen, samoin kuin roomalaisten miehittäjien riesana olivat uskonnolliset johtajat, fariseukset ja kiihkoilijat. Uskonto politiikan ohjenuorana ja oikeuttajana ei toiminut kaksituhatta vuotta sitten yhtään paremmin kuin nykyään, mutta ei siitä vaan ole päästy eroon! Välillä terveiset nykyaikaan tuntuvat päälleliimatulta ja vähän kosiskeleviltakin esimerkiksi kun tuskaillaan Rooman ahtautta ja saastumista ja arvellaan, että ihminen pian viisastuu ja luopuu omituisesta tavasta asua jopa kuudessa päällekkäisestä kerroksessa. Kirja on aiheiltaan synkkä mutta se on kirjoitettu vetävästi ja hauskastikin. Olen löytänyt Sahlbergin vasta hiljattain, taitava kertoja jonka tuotantoon on kiinnostava tutustua.

[Jarno Mehtiö · Rating 3 out of 5]

Pilates oli parempi. Toki edelleen parempi kuin Folletin romu. Paikoin oivaltavia hetkiä, mutta kyllä tällainen vaatisi paremmin toimiakseen Waltarin tyylistä kerronnan lahjaa ala Sinuhe tai mielenkiintoisia pohdintoja ala Nuori Johannes. Ja pitääkö tämä kertoa näiden itsestään selvien merkkihenkilöiden näkökulmasta?

[Marian Pandera · Rating 5 out of 5]

Autorul reușește să creeze o atmosferă tensionată, unde adevărul și manipularea se împletesc într-un joc periculos. Personajele sunt bine conturate, iar ritmul alert al narațiunii te ține cu sufletul la gură până la ultima pagină...

[Minna H · Rating 5 out of 5]

Menee vuoden top 10:iin. Samaa laatua kuin Pilatus 💪🏆. Syvällinen ja hauska.

[Marian Adrian · Rating 5 out of 5]

Un roman istoric ce oferă posibilitatea cititorului de a privi realitățile istorice din alta perspectiva. Bine scrisa, buna de citit...

[Juha Virkki · Rating 3 out of 5]

Tunnustan, etten ole muutamasta vilpittömästä yrityksestä huolimatta jaksanut lukea yhtään Waltarin historiallista romaania loppuun. Ajattelin, että tämän sitten, ja olihan se aika työlästä.
Ihailen Sahlbergin ammattitaitoa kirjoittajana: tältähän historiallisen romaaniin pitää kuulua (lukeutua?). Ja onhan tässä kiinnostavia henkilöitä (kuten se Jeshua) ja vallan vaikeus kiinnostava teema. Ja ihan hauskaa, että Jeshua oli tumma, lyhyt ja länkisäärinen.
Mutta, mutta... Jos olisin Jahve, olisi suonut kertojanäänien poikkeavan hieman toisistaan, karsinut pari historiallista keulimista ja liikkunut hieman enemmän Antippaan pään ulkopuolella (muutama orgiakohtaus olisi myös tehnyt jeppeä luettavuudelle). Parhaiten pitkistä jänteistä toimi Antippaan ja Pontius Pilatuksen suhteen kuvaus.
Tällaiselle 680-sivuiselle järkäleelle silti nostaa pikemminkin hattua kuin halaa antaumuksella.

[Kelsier/Roona · Rating 5 out of 5]

Tämä on vielä parempi kuin Sahlbergin romaani Pontius Pilatuksesta, joka sekin oli loistava. Sahlberg käyttää kaunismuotoista kieltä ja antaa henkilöistään inhimillisen ja positiivisenkin kuvan. Lisäksi hän tekee kiinnostavaa historian fiktioittamista.

Alkukristityt esimerkiksi saavat idean evankeliumien ylöskirjoittamiseen keneltä muulta kuin Herodes Antipaalta. Ja tietysti Johannes Kastaja ja Jeesus esiintyvät hahmoina romaanissa. Herodes ei muuten usko, että länkisäärisestä ja pienestä Jeesuksesta voisi tulla minkä suuren uskonnon johtajaa; pikemmin hänen ”luottamuksensa” on Johanneksessa.

Palvelija Joosafatin hahmo oli hauska ja hyvin kirjoitettu, vaikka hänelle kävikin huonosti. Suosittelen kumpaakin romaania aivan yhtä lämpimästi kuin Conn Igguldenin kirjoja ja se on paljon sanottu.

[Paulus · Rating 3 out of 5]

Sahlbergin kerronta on sulavaa ja dialogi luontevampaa kuin kotimaisten kirjailijoiden yleensä. Vanha kuolemaa enteilevä ruhtinas on mainio hahmo. Ympäristön ja ajankuvan elävöitys onnistuu hyvin. Teoksessa on liikaa minämuotoista Elämä on sitä ja elämä on tätä -pohdintaa. Sahlberg ja kustantaja luottavat, että tiiliskivien lukijoita vielä riittää; yli 680 sivua on rohkea oletus. Teos riisuu muista yhteyksistä tutun nimen, Herodes (H Antipas, ei H Suuri), uskonnollis-myyttisistä kahleistaan ja tekee henkilöhahmosta tavallisen kuolevaisen vaikeassa tilanteessa. Oivallinen lähtökohta.

[Suketus · Rating 5 out of 5]

Hieno historiallinen romaani, kerta kaikkiaan. Ajanlaskun alun Rooma herää eloon neljännesruhtinas Herodeksen ja tämän palvelijoiden matkassa. Sahlberg pokkaa syvään Mika Waltarille, ja tekee sen taidolla ja kunnioituksella – kuitenkin täysin omalla äänellään. Tarina petoksista, virheistä ja vääristä käännöksistä vie mukanaan alusta loppuun.

[Topi Koskinen · Rating 4 out of 5]

Aluksi häiritsi etenemisen hitaus, kerronnan koukeroisuus ja peittelemätön Waltarin jäljitteleminen kielessä, kerronnassa ja aihepiirin valinnassa. Lopulta teos oli todella oivaltava ja inhimillinen kertomus tärkeästä vaiheesta maailmanhistoriassa. #suosittelen

[Mervi Rauhala · Rating 4 out of 5]

Kiehtova, järkälemäinen kirja neljännesruhtinas Herodes Antipaksesta ja hänen elämästään, Rooman juonitteluista ja yleisestä ajankuvasta. Historiallinen Jeesus herättää ristiriitaisia tunteita ja hämmentää, saa agnostikon minussa entistä epäilevämmäksi.

[Harrihei · Rating 3 out of 5]

Odotin enemmän. Sujuvaa tekstiä joo, ja vakuuttavaa ajankuvaa, mutta tarinasta puuttui iso koukku.

[Matti Hernesaho · Rating 4 out of 5]

Ei proosallisesti mikään Waltari, mutta mielenkiintoinen aihe.