Tavoitteena lukea kaikki Finlandia-palkintoehdokkaat:
(1984-2011: 196/196)
2013: 3/6
1984-2023: 199/268
5-/5. Kolmas Finlandia-ehdokkuus Asko Sahlbergille (Eksyneet 2001, Tammilehto 2004). Ennen näitä teoksia olin Sahlbergilta nauttinut vain äänikirjana Pilatuksen (2016), ja sen perusteella (5/5) odotukseni Asko Sahlbergia kohtaan olivat aivan huipussaan. Vaikkeivät Eksyneet ja Tammilehtokaan varmasti olleet huonoja teoksia, niin Pilatukseen verrattuna ne olivat itselleni kuitenkin suuria pettymyksiä. Ikään kuin Sahlbergille olisi tapahtunut jokin murros, joka olisi muuttanut hänen kirjoittamisensa lähes täysin (ja ainakin omasta mielestäni siis vain parempaan suuntaan). Mutta tämä Herodes vastasi täysin sitä, mitä olin Pilatuksen kirjoittajalta odottanutkin. Näitä voineekin pitää eräänlaisina sisar- tai veljesteoksina. Perustunevat samaan (mahdollisesti massiviiseenkin?) pohja- ja tutkimustyöhön. Molemmat ovat historiallisia romaaneja, jotka sijoittuvat Uuden testamentin, Johannes Kastajan ja Jeesus Nasaretilaisen aikaan. Molempien päähenkilönä on Rooman valtakunnan hallintomies, toisessa siis Herodes ja toisessa taas Pilatus. Uudessa testamentissa nämä miehet jäävät lopulta sivurooleihin. Heidät kuvataan kuitenkin konnina, jotka vaikuttivat keskeisesti Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen. Asko Sahlberg nostaa fiktiivisissä teoksissaan nämä miehet etualalle ja jättää eteenkin – "länkisäärisen" (ja millä muilla vähemmän mairittelevilla termeillä hän häntä kuvaakaan) – Jeesuksen taka-alalle. Samalla hän tietysti antaa näille herroille myös fiktiivisen maineenpalautuksen kuvatessaan heitä monisyisemmin kuin ainakaan pelkkinä konnina. Samalla Sahlberg ilmaissee taitavasti ja piilotetusti myös joitakin omia henkilökohtaisia sympatioitaan ja antipatioitaan. No, se romaaninkirjoittajalle suotakoon. Lähdeaineiston kaikinpuolisen niukkuuden vuoksi nämä Sahlbergin teokset jäänevät historiankirjoituksena kuitenkin kauaksi Uuden testamentin teksteistä. Tyhjästä on paha nyhjäistä – ja silloin täytyy vain keksiä, värittää ja kuvitella loput. Mutta romaanitaiteena pidin tätä teosta aivan huippuna – ja oman Finlandiani olisin kyllä antanut tälle. (Ja pidän vähintäänkin merkillisenä, ettei ehkä Herodestakin parempaa Pilatusta huomioitu edes Finlandia-ehdokkuudella.)