Vasen ranta

by Tuomas Vimma

Pariisin keskustan terassilla räjähtää naulapommi. Verentahrimat croissantit tallautuvat pakenevan väkijoukon jalkoihin, ja Ranska siirtyy taas sotatilaan. Iskussa menehtyy suomalainen malli Kristiina, jonka sisar, Australiassa luomufarmilla apukätenä työskentelevä Katariina, lentää selvittämään Kristiinan jäämistöä. Maxime on pariisilainen hääkuvaaja, joka on lopen kyllästynyt menkkaileviin morsiamiin ja haaveilee omasta näyttelystä. Kohtalokkaana aamuna hän ottaa elämänsä kuvan, joka sitoo hänet osaksi brutaalia koston kierrettä.

Herkullisena pariisifiilistelynä alkavasta kirjasta kehkeytyy ärhäkkä, vimmamaisen kovilla kierteillä sinkoava romaanikranaatti. Lukijan selvitettäväksi jää, mitä tapahtuu, kun vastakkain ovat Ranskan hallituksen erikoisjoukot sekä tulikasteensa Vasemman rannan kaduilla saava suomalainen reservin vänrikki.

Genres: Crime, Fiction

300 pages, Hardcover

First published October 1, 2017

About the author

Tuomas Vimma (a pseudonym) is a Finnish author who lives in Helsinki. His debut novel Helsinki 12 (2004) was about arrogant and incompetent AD in an advertising company and drew attention not only because Vimma himself worked as an AD in the 1990's but also because it's written in Helsinki's own slang.

He works as a freelance writer and food critic.

Reviews

[Anne Holappa · Rating 3 out of 5]

"Luojan kiitos siskovainaalla oli samankokoinen C-kaliiperin kaksoistykistö - "
Näinhän me naiset puhumme rintavarustuksestamme yleensä. Vai?
Överiksihän se Vimman kielenkäyttö menee ja vertauskuvat ovat kekseliäitä vaikkeivät juurikaan toimivia. Vasen ranta -teoksessa ollaan Da Vinci -koodi -tunnelmissa suomalaisilla sävyillä. Kovasti äksöniä ja mukavasti naisihmiset polkevat tahdin ja ovat ne kovimmat jätkät. Vimmaista viihdettä.

[Tuija · Rating 3 out of 5]

Täysin epäuskottava jännäri, mutta överissä kielenkäytössä oli jotain hauskaa.

[Niko-Janne Vantala · Rating 2 out of 5]

Tuomas Vimma enteilee seitsemännen romaaninsa, Vasen ranta (2017), alkupuolella selviä kirjallisen aikuistumisen merkkejä. Pariisiin sijoittuva tarina käynnistyy vakavasti otettavan, perinteisen rikosromaanin tyylillä, eikä seksismi ja breteastonellismäinen yliampuva juppismi näytä enää olevan niin tärkeässä roolissa kuin mihin Vimman romaaneissa on totuttu. Toki Vimma edelleen viljelee alatyylisiä ilmauksia, kuten "panisin", "C-kaliiperin kaksoistykistö" ja "hilloviiva", mutta aikaisempaa säästeliäämmin ja harkitummin.

Pelko kirjailijan aikuistumisesta on kuitenkin turha. Romaanin puolenvälin kieppeillä tarinallinen vakavuus viskotaan ikkunasta ja Helsinki 12 -esikoisromaanista (2004) tuttu vimmamainen sarjakuvaväkivalta valtaa sivut. Tarina ja juonenkäänteet ovat kaikessa pulp-henkisyydessäänkin lähinnä naurettavia. Kill Bill -logiikka voisi toimiakin, mutta se pitäisi tehdä vielä tietoisemmin kieli poskessa - tyylillinen yhtenäisyys alusta loppuun säilyttäen - jotta se ei tuntuisi lähinnä naiivilta.

En silti epäile hetkeäkään, etteikö tuomasvimmoille ole tilauksensa. Suomenkielinen kaunokirjallisuus tarvitsee väriä, uskallusta ja paikoittaisia ylilyöntejäkin. Vimma saattaa hyvinkin olla juuri se kirjailija, joka innostaa puoliksi lukutaidottoman pojanklopin kirjojen maailmaan. Ja myönnettäköön; olen itsekin lukenut Vimman koko kaunokirjallisen tuotannon. Jokin siinä kaikessa arvaamattomuudessa ja tyylitajuttomuudessa herättää kiinnostusta Vimman romaaneja kohtaan: levitetäänkö tällä kertaa siivet ja lähdetään sulavaan lentoon vai tehdäänkö odotettu mahalasku ja ennen kaikkea kuinka kovin vaurioin?

Tarinallisesti hieman töksähtäen loppuva romaani on saanut jo jatko-osan, Koodinimi Taiga (2020), jossa Vasemman rannan päähenkilö Katariina Päivänsalo alias Ghjenuveffa Gnese Ramolino (Genupeffa) jatkaa taisteluaan Ranskan tiedustelupalvelua vastaan. Kyllä, aivan pakko lukea!

Arvioni 2,4 tähteä viidestä.

[Krista · Rating 3 out of 5]

Vimman tyylinen kirja, lyhyet luvut (1-2 sivua). Kielikuvat ja asioiden kuvailu välillä ihan överiä (esim. selostus jonkun päässä olevan kypärän merkistä ja mallista), samoin kuin henkilöiden - vaikka on kiva, että on voimakkaita naishahmoja, nämä lähes täydelliset ja mahtavan monipuoliset kyvyt omaavat henkilöt ovat jo vähän eri asia. Jäin myös kaipaamaan aikaisempien romaanien maailmoja, on ollut kiva tutustua mainosmaailmaan ja raksoihin, kun taas tämä oli (vaikkakin tapahtui Pariisin katakombeissa) dekkari. Ihan kiva ja nopeasti etenevä takaa-ajojännäri, joka tosin loppui kuin seinään.

Sopii 2019 lukuhaasteen kohtiin:
2. Kirjassa etsitään kadonnutta ihmistä (rikollispomo Le Renard)
7. Kirja kertoo paikasta, jossa olet käynyt (Pariisi)
14. Kirjailijan sukunimi alkaa samalla kirjaimella kuin omasi (Vimma)
18. Eurooppalaisen kirjailijan kirjoittama kirja
35. Kirjassa on yrittäjä (valokuvaaja Maxime)

[Sinikka Saarinen · Rating 3 out of 5]

Tiesin Vimman veijarikirjailijaksi. Tässä taisivat katakombit viedä miestä liian syvälle. Puoleen väliin asti oli mukava kulkea tunnistettavassa Pariisissa. Valokuvaaja, malli ja terroristi nivotaan loppua kohden yhteen uskomattomin kääntein. Pidän Vimman nykysuomesta, vaikka väliin kieli vähän tökkii.

[Hanna Huovinen · Rating 3 out of 5]

Tämä överiyden aste toimi yllättävän hyvin tämänhetkiseen olotilaan.

[Susa · Rating 3 out of 5]

Vitsi, hulvaton ja överi! Vimman kielelle nauraa ääneen. Käsistä lähtevä juoni oli epäuskottava, riemukas ja nautittava.

[Pasi Rautio · Rating 4 out of 5]

Päässyt unohtumaan kuinka etevä kirjoittaja Vimma on. Kirja keräsi kierroksia sopivasti askel askeleelta ja jätti sopivasti lopun auki.

[Piia Parikka · Rating 2 out of 5]

Omituisin viimeaikoina lukemani kirja. Ainekset hyvään oli olemassa, mutta meni överiksi. Luin kuitenkin loppuun, koska toivoin muuttuvan paremmaksi.

[Mervi Rauhala · Rating 3 out of 5]

Ajanvietettä Hki-Oulu välille. Viihdyttävä

[Otto Miettinen · Rating 4 out of 5]

Ei mun mielestä parasta Vimmaa, mutta ihan viihdyttävä paketti kuitenkin - kuten aina.

[Tanjanamanjana · Rating 2 out of 5]

2,5 tähteä olisin antanut, jos voisin

[Mikko Hynninen · Rating 4 out of 5]

Kompakti ja sujuva dekkari, mikä itselläni osui sopivaan saumaan: loman aloitus Pariisissa 😊✨🇫🇷🖤

[Marjo · Rating 4 out of 5]

Ihan hyvää sanallista iloittelua, mutta ei ihan huippua. Juonessa toivomisen varaa.

[Outi · Rating 3 out of 5]

Perusvimmaista tykitystä. Tykkään Vimman visuaalisuudesta ja kielenkäytöstä vaikka jotkut niistä kuuluisista kielikuvista onkin kaukaa haettuja ja tapahtumat yksityiskohtaisuudestaan huolimatta niin epärealistisia että se lienee jo pointtikin. Silti hymyilyttää (yhden jutun kohdalla nauroin ääneen, mutten enää muista minkä) ja toimii aina vaikken lue actionia ikinä muuten.

Pariisi oli tapahtumapaikkana yhtä rakastavasti ja asiantuntevasti kuvattu kuin Helsinki aiemmissa kirjoissa ja katakombisekoilu ansaitsisi spin-offin.

Yks juttu, ei tuota ongelmia mulle mitkään seksikohtaukset, ei miekka silmästä sisään tai irtoavat raajat, mutta jumalauta, eläimiä ei potkita!

[Piisa]

No huh, olipas vimmainen takaa-ajojuttu. Paikoin viihdyttävä, mutta epäuskottava.