Luokkien on sanottu kadonneen, mutta luokkatutkimuksen elinvoimaisesta paluusta päätellen niitä on edelleen olemassa, joskin eri muodoissa kuin aiemmin. Beverley Skeggs edustaa luokkatutkimusta, jossa ei olla kiinnostuttu ihmisten tilastoimisesta eri luokkiin. Hän lähestyy yhteiskuntaluokkia kulttuurin ja arvottamisen näkökulmista talouteen perustuvien luokittelujen asemesta.
Skeggs tarkastelee sitä, kuinka tietyistä ryhmistä tulee kulttuurisesti määritettyjä: millä tavalla määrittely ja symbolointi tapahtuvat? Miten joistakin kulttuurin osista tulee hyviä ja arvokkaita, toisista pahoja ja arvottomia? Miksi luokittelu on ylipäänsä meidän tapamme ymmärtää nykyaikaa? Hän analysoi myös sitä, kuinka tällaisten määrittelyjen kautta rakennetaan yhteiskunnallisia luokkia ja millä tavalla niitä arvotetaan. Arvottamista ja määrittelyä harjoitetaan sekä suorasti että epäsuorasti niin populaarikulttuurissa, poliittisessa retoriikassa kuin akateemisessa tutkimuksessakin. Kulttuurissa arvottomina pidettyjen luokkien avulla muiden on mahdollista tunnistaa oma erilaisuutensa ja sitä kautta oma arvonsa, sekä taloudellinen että moraalinen.
Skeggs on tuonut luokkatutkimukseen uusia metodologisia ja teoreettisia avauksia, jotka ovat merkinneet läpimurtoa luokkatutkimuksen alueella. Beverley Skeggs toimii sosiologian professorina Isossa-Britanniassa Lontoon yliopiston Goldsmiths’ Collegessa. Kirjassa on Beverley Skeggsin uusi esipuhe suomalaiseen laitokseen sekä Anu-Hanna Anttilan jälkisanat.
Tartuin tähän, kun viittauksia Skeggsin luokkateoriaan alkoi tulla vastaan eri yhteyksissä syksyllä 2021. Ja hyvä että tartuin! Skeggs kuvaa työnväen- ja keskiluokan intersektionaalista muodostumista erilaisten diskurssien ja kirjaamisen prosessien kautta. Yhteiskuntaluokat ovat edelleen voimissaan, vaikka luokkia yritetään häivyttää kuvittelemalla keskiluokkaiset näkökulmat universaaleiksi olemisen, tietämisen ja kuluttamisen tavoiksi. Samaan aikaan työväenluokka kuitenkin pidetään vankasti paikallaan, väärin tulkittuina, epäkunnollisina kansallisen edun hidastajina ym. ym. Bonuksena tunnistin monia ajattelu- ja toimintamalleja itsestäni ja teos auttoi tiedostamaan omat etuoikeuteni entistä paremmin.
Olisi kyllä todella mielenkiintoista lukea Skeggsin näkemys luokista nyt, melkein 20 vuotta alkuperäisen teoksen julkaisun jälkeen. Miten sosiaalinen media tai työn ja toimeentulon epävarmistuminen ja pirstaloituminen vaikuttavat luokkien ylläpitoon ja uusintamiseen, luokkaerojen muodostamiseen ja keskiluokkaisen minuuden rakentamiseen?
Teos on muiden ja aiemmissa yhteyksissä tehdyistä empiirisistä tutkimuksista ammentava vahvasti teoreettinen sosiologinen työ, jonka yhteyteen olisin toivonut vähän enemmän termien määrittelyä ja ehkä jonkinlaisen sanaston varmistamaan oman lukemisen kautta tekemiäni tulkintoja.
This book shows how different classes become attributed with value, enabling culture to be deployed as a resource and as a form of property, which has both use-value to the person and exchange-value in systems of symbolic and economic exchange.
The book shows how class has not disappeared, but is known and spoken in a myriad of different ways, always working through other categorisations of nation, race, gender and sexuality and across different sites: through popular culture, political rhetoric and academic theory. In particular attention is given to how new forms of personhood are being generated through mechanisms of giving value to culture, and how what we come to know and assume to be a 'self' is always a classed formation.
Analysing four processes: of inscription, institutionalisation, perspective-taking and exchange relationships, it challenges recent debates on reflexivity, risk, rational-action theory, individualisation and mobility, by showing how these are all reliant on fixing some people in place so that others can move.